26.12.2014

Helssingin Sanomat / toimittaja Anni Lassila / Hatusta vedetyt, mielikuvitukselliset eläkelaskelmat


Meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun sunnuntaina, 22.12.2014:

"Ikäiselleni, vuonna 1970 syntyneelle, keskituloiselle 40 vuoden työuran tekevälle ja keskimääräisessä iässä kuolevalle on luvassa eläkettä yhteensä noin 640 000 euroa koko eläkeaikana. Suurimman osan siitä maksavat tulevaisuuden palkansaajat eläkemaksuillaan.

Summasta 193 000 euroa on kuitenkin eläkeyhtiössä rahastoituna eli jo valmiiksi säästössä siinä vaiheessa, kun eläke alkaa. Se on melkoinen henkilökohtainen sijoitussalkku!".


(Kolumnista "Suomalainen, olet rikkaampi kuin kuvittelet").

 

Uskomatonta soopaa!

Siis eikö tuolla Hesarissa ole yhtäkään järki-ihmistä kontrolloimassa noiden naismaistereiden päästöjä?

///


Tässä palautetta Anni Lassilalle (22.12.2014 klo 0:33:01)
 

640 000,- / eläkevarallisuus ? / Juttusi 21.12.2014

Hei,

"Olet rikkaampi kuin kuvittelet" -jutussasi päädyit lukuun 640.000,- euroa / suomalaiselle "luvassa eläkettä koko elinaikana.


Lähtökohtasi: "Vuonna 1970 syntynyt, keskituloinen, 40 vuoden työuran tekevä, keskimääräisessä iässä kuoleva".

Sivuuttakaamme tässä yhteydessä kysymys "40 vuoden työurasta" (onko realistinen näissä oloissa, jatkossa vielä vähemmän?).

Tämänpäiväisessä Hesarissakin oli (Elop -keissi, s. B 17) maininta suomalaisten keskimääräisestä eläkkeestä, joka HS:n mukaan on 1.475,- / kk. Summa on samansuuntainen muiden lähteiden antaman tiedon kanssa.

Eläkeikää on alettu nostaa kohti 65 vuotta. Käytetään sitä lukua lähtökohtana, koska kirjoitat ikäisistäsi, joita eläkeiän nosto parilla vuodella nykyisestä ehtinee suurin pirtein koskemaan.

Keskimääräinen elinikä (sis. molemmat sukupuolet) oli v. 2011 80,38 vuotta. (Lähde: IS 27.7.2014) Käytetään lukuna 81 vuotta.

Eli: 

81 - 65 vuotta = 16 vuotta eläkkeellä x 1.475,- x 12 kk = 283.000 euroa.


Ero tuohon juttusi 640.000,- euroon on valtava.


Miten päädyit em. lukuusi?


Kiitos, jos voit avata asiaa.


Terveisin, 


Tommi Pitkänen

///


Ei suvainnut Anni Lassila vastaamaan. 


///

Anni Lassilan jutusta on pääteltävissä Hesarin toimittajilla olevan useamman tonnin kuukausiliksat - muutenhanhan ei tuollaisiin eläkelukuihin olisi mitenkään mahdollista päästä. Siis matemaattisesti.

Edelleen: Aika hyvä usko näkyy toimittajalla olevan työpaikan pysyvyyteen, kun edes tuollaisessa "laskelmassa " ottaa "40 vuoden työuran" (totaalisen epärealistiseksi) lähtökohdaksi.  

Sitten kolumnissa sivuutetaan kokonaan se fakta, että naiset elävät Suomessa vuosikausia miehiä pitempään - nauttien tietenkin eläketurvasta. Sekä muusta sosiaaliturvasta.Vilkaisu terveyskeskuksen jonoon rittää tässä suhteessa "tilastoksi".

Mutta toisaaalta:

Kyseinen sanomalehti, jonka levikki on vuosikausia ollut hurjassa laskussa, on toki jaksanut jankuttaa tuota Suomen suurinta virallista valhetta; "Naisen euro on 80 senttiä".

Mantraa on Härmässä toitotettu niin kauan, ja niin massiivisesti, että se on muodostunut jo Valtakunnan Viralliseksi Totuudeksi - tosiasioista viis.

Käsitteet "palkka", "ansiot" ja "tulot" on onnistuttu sotkemaan lähestulkoon täydellisesti.

Tältä osin kannattaa googlata nimi Pauli Sumanen.

Tämä eläkkeellä oleva tilastomies on blogissaan ja muissa kirjoituksissaan torpedoinut "Naisen euro on 80 senttiä" -hokeman vastaansanomatttomasti. 

Suomessahan on iät ja ajat vallinnut sukupuolten välinen tasa-arvo, mitä palkkoihinkin tulee. Jopa lainsäädännöllisesti.

Vaikka ei edes Pauli Sumanen näytä kirjoituksissaan (en tosin kaikkia ole lukenut) juurikaan tuovan esiin lahjojen, elättämisen, avio- ja avoerojen sekä kuolemantapausten jälkeisten omaisuuksien uudelleenjärjestelyjen jne. vaikutusta. Koko tuota "varjo-aluetta", jota iso osa on ja pysyy "tilastojen" ulkopuolella.

Leskien elinikäiset asumisoikeudet puolisoiden asunnossa... Leskeneläkkeet... Ositukset... Tasingot... Jne. jne.

Puhumattakaan "kullankaivamisesta" eli siitä tilastotieteellisestä faktasta, että naiset naivat "ylöspäin". Köyhät miehet eivät kelpaa! Puhdasta biologiaa.

Nämä kaikki kun otetaan huomioon... 

Hups! 

Naisen euro onkin parisen euroa! 

-

Jänskää sekin, miten pesänselvityksissä asunto yhtäkkiä muuttuukin "puolisoiden yhteiseksi asunnoksi" - riippumatta siitä, kuka sen on maksanut.

Nättiä!

  

Oikeassa toimittaja Lassila on siinä, että vain osa "tulevista eläkkeistä" on rahastoitu.

Suurin osa todellakin perustuu "tulevaisuuden palkansaajien eläkemaksuihin" - eli kyseeessä on nk. "ketjukirje", toiselta nimeltään "pyramidihuijaus".

Homma perustuu tosiaankin sille, että "tulevaisuudessa" olisi työtä ja palkansaajia, jotka noita eläkemaksuja maksaisivat.

Mutta kun "talouskasvua" ei nytkään ole ollut vuosiin, eikä mistään paremmasta ole minkäänlaisia viitteitä. Päinvastoin. Joku viikko sitten Suomen Pankki antoi ennusteensa, että tätä kituuttelua riittää ainakin tuollaiset 10 - 15 vuotta! - Taisi olla muuten aivan liian optimistinen arvio.

Suomi on - on ollut jo vuosia - itseään ruokkivassa negatiivisessä kierteessä.

-

1980 -luvun lopussa, kun ensimmäiset YEL -maksulaput alkoivat postiluukusta putoamaan, oli maksuprosentti 13 ja risat.

Pari viikkoa sitten, kun ensi vuoden maksulaput saapuivat, oli maksuprossa 25 ja risat.

Ja varmaankin tuo nousu vaan jatkuu...

-

Eläkeasiantuntijamme Anni Lassila sivuuttaa kolumnissaan niinikään totaalisesti eläkejärjestelmään sisältyvän koron roolin.

Kuvio - siis tämä ketjukirje/pyramidihuijaus - menee niin, että toimiakseen edes hyvänä, korkean työllisyyden ja talouskasvun aikana, eläkevaroille pitää saada noin 3,5 prossan vuotuinen korko.

Nyt kun sitten talouskasvua ei ole vuosiin ollut, eikä vuosiin ole näkyvissäkään, niin...

Tarvitseeko yhtälön mahdottomuutta edes enempää selittää...?

-

Anteksi tuo sana korko.

Eiväthän naisten - joille raha kasvaa puissa  - aivot pysty sitä käsittämään.

Tsori!

-

Tuo Anni Lassilan hehkutus "suomalaisilla valmiiksi säästössä olevalla melkoisella henkilökohtaisella sijoitussalkulla" kertoo henkilön olevan talousasioista täysin kuutamolla.

Katteetonta "Kaikki on hyvin, kyllä Valtio huolehtii!" -propagandaa. 

Raha tosiaankin kasvaa puissa, mikäli Anni Lassilaa on uskominen. 

-

Mutta jos ei talousasioista kirjoittavalta Hesarin naistoimittajalta löydy ammattitaitoa, ei se oikeastaan juuri yllätä.

Ajatellaanpa Sanoma Oy:n taloustilannetta noin ylipäätään.  

Pörssikurssi laskenut dramaattisesti, yli 70 prossaa viidessä vuodessa.

Osinkoa firma kykeni viime keväänä maksamaan alle kymmeneksen huippuvuosien tasosta: Kymmenen senttiä per lappu! Kiitos!

Suuremman tuoton Sanoma -possalleen esimerkiksi sadan osakkeen omistaja saa menemällä yhtiökokoukseen kahville. Riippuu tietenkin tarjoilusta. Pari vuotta sitten sekin oli kyllä hankalaa, kun piti kuunnella jonkun pienosakas -ääliön puolen tunnin paasausta "Suomen kielikysymyksestä".

Komea, maan eräällä ykköspaikalla sijaitseva pääkonttori, joka juuri muutama vuosi sitten saatiin valmiiksi, myyty ulkomaisille sijoittajille. Ennen niin mahtava Sanoma jatkaa talossa hyyryläisenä.

Konsernista niinikään myyty osaavimmille ulkomaisille tahoille mm. R -kioskit ja Finnkino, jotka nykyisin ovat uusien omistajien hoidossa varsin kannattavia yksiköitä.

Belgian ja Hollannin TV-kanava -seikkailuihin hassattiin valtaisat massit... Jne. jne.

Ei hyvältä näytä.



Elekeiän nosto parilla vuodella, elinaikakerroin, elinikäleikkuri, alennetut indeksikorotukset ... Kaikki tämä on Suomessa vasta pientä alkussoittoa.

Valistunut arvaus:

Nuorilla tulee keskimääräinen eläke (vaikka oikeammin pitäisi käsitellä mediaanieläkettä, koska suuret eläkkeet nostavat tuota "keskimääräistä eläkettä" niin paljon) olemaan jotakin Espanjan tasoa, jos sitäkään.

Hyvä jos tonni kuussa. 

Nuorille "luvassa" olevien vuosikymmenien pätkätöiden, ja Suomen talouden hyvää vauhtia jo käynnistyneen romahduksen jälkeen.

-

Hyvä esimerkki kehityksen suunnasta ovat vaikkapa nuo alennetut indeksikorotukset: Vuonna 2014 0,4 prossaa, samoin kuulemma vuonna 2015. Normaalitaso olisi 1,1 prossaa.

Puolikin prossaa vuodessa tekee kymmenessä vuodessa viisi ja kahdessakymmenessä vuodessa 10 rosenttia. Merkittävää eläkkeiden reaalitason laskua, joka on siis jo alkanutkin. Pikkuhiljaa...

Ja tämä on vain yksi niistä "instrumenteista", joilla eläkkeitä monin tavoin ronkitaan. Koska on pakko! 



Valtakunnan johtava sanomalehti tarinoi jostakin imaginaarisesta 640.000 euron "tulossa olevasta potista". Josta parisataa tonnia "on jo rahastoitukin".

Muodostaa kuulemma - Anni Lassilaa lainataksemme - suomalaisille "melkoisen henkilökohtaisen sijoitussalkun".

Fyffet on Anni Lassilan mukaan "luvassa".

Just joo.  

Niin varmaankin! 

-

Suomen lama on jo pahempi kuin edellinen, 90 -luvun alun lama.

Uutta Nokia -ihmettä ei tule.

BKT ei ole kasvanut enää vuosiin. Taloudellista virkoamista ei ole näköpiirissä - supistumista vaan.

Tuotannosta työpaikkoja "kadonnut" kymmenin tuhansin.

Tänäkin vuonna sadattuhannet ovat joutuneet YT -neuvotteluihin - myös Sanoma Oy:ssa. Sanomastahan muuten on saanut lähteä isojakin päälliköita... Päätoimittajasta alkaen.

Eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan.

Nykytason eläkkeisiin ei jatkossa ole sitten ei niin minkäänlaisia mahdollisuuksia. 

Yhtenä päivänä koko kupla puhkeaa... Poks!


Mitä julistaa Helsingin Sanomat / Anni Lassila?

640.000,- jemiskassa per nuppi!

"Suomalainen, olet rikkaampi kuin luulet!".

"Suomalaisten piilovarallisuudesta" saamme kolumnissa oppia senkin, että "varallisuus kasvoi viiden vuoden aikana 14 prosenttia 157 000 euroon".


Mutta kas! Kyseessä onkin kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus. Josta leijonanosan muodostaa tietenkin asunto, tuo suomalaisuuden Pyhä Lehmä.

Nuppia kohti laskettuna em. varallisuus on aivan mitätöntä luokkaa - edelleen muistaen että siihen sisältyy asuntovarallisuus. 

Ja kyse on edelleenkin keskiarvosta, ei mediaanista!

Mitä tuohon paljon mainostettuun, kolumnissakin mainostettuun asuntovarallisuuteen muuten tulee, kyllähän törkeän ylihintaisilla asunnoilla saadaan toki tilastoja rukattua ylöspäin.  

Tosin kuluvan vuoden trendi Härmän asuntomarkkinoilla on jo toinen: Asuntojen hintojen lasku. Eritoten lähes kaikkialla muualla, kuin Helsingin ydinkeskustassa. Jo oli aikakin!

Siinäpä sitten maaseudun ja kuolevien taajamien asukkaat ihmettelevät, kun "nettovarallisuus" sulaa alta pois. Ostajia noille kämpille ei ole. Eikä tule! 


Anni Lassila kolumnissaan ottaa vieläpä "satojentuhansien suomalaisten rantatontit" todisteeksi kansan "piilovarallisuudesta". 

Tuokaan ei pidä kutiaan.

Koko suomalaiskansallinen kesämökkikulttuuri on kriisiytymässä. Hitaasti mutta varmasti.

Nuorilla ei ole juurikaan mahdollisuutta, taloudellisesti ja muuten, ylläpitää edellisten sukupolvien mökkejä. Kaikkine korkeine matka- ja ylläpitokuluineen. Tuskin suurempaa haluakaan.

Esimerkiksi Lapin tunturikeskuksissa rakentaminen on ollut jo joitakin vuosia lähes seis.

Jokaisessa tunrikeskuksessa on myynnissä satoja mökkejä - kun joku vaan ostaisi.

Mutta kukapa nuori, järkevä ihminen niitäkään riesakseen ottaisi? 



 Anni Lassilan kolumni jää aikakirjoihin osoituksena siitä miten pihalla Härmässä vielä talouskatastrofin käynnistyttyäkin oltiin - jopa maan johtavassa sanomalehdessä.

 



(Hanko, Hotel Bulevard,  27.12.2014)

www.ArcticParadise.fi

Postikorttien verkkomyyntiä - saitin etusivulta sisään!




Lisää Hesarin feminististä sontapropagandaa!

Hesarin tammikuun kuukausiliitteessä tämä sama Anni Lassila jatkaa tuota valhepropagandaansa:


"Se suuri ero.

Naisen euro on yhä vain 83 senttiä".

Olipa harvinaisen typerä juttu.

Raflaavasta alusta ("Kuka puraisi eurostani 17 senttiä?") ei jutusta - toisellakaan lukemalla - löydy minkäänlaista faktapohjaa tuolle härmäläisten feministien, etenkin heidän johtavan julkaisunsa, Helsingin Sanomien, hokemalle.

Miten löytyisikään - mahdotontahan se olisikin.

Suomessahan on ollut vallalla samanpalkkaisuus sukupuolten välillä työelämässä iät ja ajat. 

Asia on jo aikoja sitten hoidettu lainsäädännöllisesti (Tasa-arvolaki), sekä työmarkkinoilla sopimusteitse.

Osoituksena vallitsevasta tasa-arvosta mm. se, ettei älämölöä sukupuolten valisesta palkkaerosta samoista töistä tule ilmi. Anni Lassilan jutun esimerkitkin kertovat sukupuolten tasa-arvosta, mitä palkkoihin tulee.

Näiltä osin viittaamme edelleenkin Pauli Sumasen netistä löytyviin kirjoituksiin. Laskelmiin.

Pauli jaksaa kerta toisensa jälkeen kirjoituksissaan oikoa noita feiministien valheita. Kunnia hänelle siitä!


Pähkinänkuoressa:

Suomessa vallitsee sukupuolten tasa-arvo, mitä palkkoihin tulee.

Ansiot ovat sitten eri asia.


Feministien teologiassa on onnistuttu sekoittamaan käsitteet palkka ja ansio.

Vanha kikka: Verrataan "omenia ja päärynöitä" keskenään, ja saadaan omien uskomusten mukainen lopputulos!

Ketä asia enemman kiinnostaa, lukekoon Summasen Paulin kirjoituksia netistä. Esimerkiksi laskelmia tehtyjen työtuntien määrästä.

Varmemmaksi vakuudeksi Sumanen on luvannut 50 000 euron palkkion sille, joka onnistuu todistamaan hänen laskelmansa vääriksi!


Pauli Sumasella (kuten Henry Laasasellakin ) on vastassaan satalukuinen Härmän yliopistoissa ja muissa laitoksissa yhteiskunnan varoin nollatutkimuksia suoltava feministijengi. Sekä valtaisa naistoimittajalauma. Hyvin on mies debatissa pärjännyt!


Toisaalta noiden käsitteiden palkka ja ansio erottaminen toisistaan vaatii sentasoista oivallusta, johon vain harva kykenee. Tämän on Pauli Sumanenkin todennut.

Lisäksi pitäisi ottaa huomioon käsite Muut tulot. Vähän niinkuin yritysten tuloslaskelmissakin.

Nuita on tässä ylhäällä jo senverran käsitelty, ettei toistoon ole syytä. Anni Lassilan fantasiamaailmasta lähtöisin olevien eläkelaskelmien (HS 22.12.2014) yhteydessä.

Sitten jos mukaan otetaan vielä käsite menot...

Naisillahan ne ovat usein paljon pienemmat (esim. ruokamenot). Varsinkin, kun menoille tuppaa olevan joku muu maksaja - joko se mies, tai sitten tuo Naisen Paras Ystavä: Valtio.

 -

Joo, joo...

On se niin väärin, kun peruskoulunopettajalla ja vienti-insinöörillä on erilaiset palkat!



Koneessa tänne Puerto Ricoon kun katseli ympärilleen, niin perin huonostipa näkyy Suomi -tytöllä menevän: Selvä enemmistö matkustajista naispuolisia. Kuten yleensäkin nk. "lomakohteisiin" suuntautuvilla lennoilla.

Eläkeläisiä tietenkin suurin osa matkustajista. Miten muuten voisi ollakaan? Hehän ovat yhä enenevässä määrin ainoat, joilla Suomessa on varaa reissata. Siis nykyisillä eläkeläisillä. Vielä jonkun aikaa...

Etenkin nuo naiset. Ukkonsa ovat jo onnistuneet putsamaan, avio- ja nykyään myös avoerojen yhteydessä, tai nämä makaavat jo haudassa.

-

Ehkä vähitellen lopetteleiksemme tältä illalta. Tämä Bombónin nettipiste on paikkakunnan edullisin: Kaksi euroa tunti.  

Haittapuolena sitten iltaisin valtava mökä noista ämyreistä vieressä, tai telkusta. Nykyihminenhän ei yksinkertaisesti kestä hiljaisuutta. Aina pitää olla melusaastetta ympärillä. 


Käydäänpä viereisestä Sparista hakemassa tuliaiset kotiin:

Viña Albali Tempranillo 2013 eur. 3,15 / flinda (Alkossa 6,98)

Viña Albali Crianza 2011eur. 2,95 / flinda (Alkossa 7,98)

Kas, kun tuo Alkohan harjoittaakin "vastuullista alkoholikauppaa". Siitä nuo hinnat, varmaankin...

Niin, ja tietenkin siitä, että Alkossa "henkilökuntaa koulutetaan" ja "henkilökunnan työhyvinvointiin satsataan". Toki.

Unohtamatta tietenkään sitä, että viinaksienjakelija -monopolifirma  ALKOn toimitusjohtaja Hille Korhosen palkka on noin kolminkertainen Suomen pääministerin palkkaan verrattuna. 

Kumpikohan on vaikeampi/vastuullisempi homma?

-

ALKO -keissi on kuitenkin mainio esimerkki siitä, miten naiset Härmässä ovat omimassa/omineet nuo helpot, suhteellisen hyvin  (työn vaativuuteen verrattuna) palkatut sisätyöt.

Ja sitten vielä hillitön kitinä päälle siitä, miten "Naisen euro on 80 senttiä" - vaikka jokainen nainenhan lisäksi vielä käytännössä istuu pankkinsa päällä.

No, ei ihan jokainen sentään... 

Vitsi - vitsi!

-

Tänään täällä Puerto Ricossa vähän pilvisempää - tai oikeammin sumuisempaa...

Parhaimmillaan iltapäivisin lämpötila kohoaa reippaasti yli 20 asteen.

Paras hetki poolilla on yleensä tuossa 16 - 17 välillä, kun aurinko ei enää ole lakikorkeudessaan.

Säteet tulevat jo "viistosti", lepotuolilla on hyvä köllötellä. Nukahtaa!

Lämpö tuntuu jotenkin samalta, yhtä pehmeältä,  kuin pari päivää lämmitetyssä, hyvin muhineessa suomalaisessa savusaunassa. 

Yhtä autuaallista!

-

Niin...

Siellä Puerto Felizin allasbaarissa on muuten "Happy Hour" joka päivä samoihin aikoihin, 16 - 17 välillä.

Hauska katsoa - tai oikeasti ällöttävää - kun kaksi suomalaista tätiä päivittäin löntystelevät paikalle.

Sitten alkaa kolpakkojen kumoaminen - kun kerran halavalla saa!

Heillä on kumpaisellakin elopainoa tuollaiset ehkä 80 kiloa... Nk. "mursu" -osastoa.

Hirvittävää!

-

Mutta omat askeleet suuntaavat iltaisin viime vuodesta tuttuun Revali -hotelliin.

Uskomattoman hyvä hinta/laatusuhde siellä buffetilla: vain 9,95,- / koko kattaus!

Hieno salaattipöytä (joskus kylmiä sardiinejakin), monenmoista lämmintä apetta, joka ilta "spesuna" jotakin kokin paikan päällä duunaamaa ja annostelemaa: lammasta, lohta, entrecôteta...

Erityisen herkullisia ovat Kanariansaarten perunat! Hittolainen! Tarjoillaan kuorineen, ja nautitaan semmoisen punaisen, väkevän kastikkeen kera.

Jälkkäriksi hyvä valikoima juustoja, hedelmiä, sekä jädeä.

Una copa de vino blanco vain kolme egeä, eli laskun totaaliksi tulee ainoastaan 12,95! Suomessa lounaan hinta!

Tällä viikolla tulee herkuteltua enemmän kuin loppuvuoden aikana yhteensä!



Mutta palataksemme tuohon Helsingin Sanomien feministien agendan tämänkertaiseen yritykseen lietsoa uutta eloa tuohon myyttiinsa "Naisen euro on 83 senttiä":


Miehet ja naiset tekevät monasti erilaisia töitä.

Miehet tekevät useimmiten enemmän töitä.

Naisilla on paljon muitakin tulon lähteitä palkan lisäksi.

Naiset elävät vuosikausia kauemmin.

Armeija-ajalta (miehille pakollinen asevelvollisuus) ei kerry sen paremmin palkkaa kuin eläkettäkään.


Vaikeaa?

 -

Anni Lassila kirjoituksensa alussa kyselee, "kuka puraisi hänen eurostaan 17 senttiä?".

Vastaus: Ei kukaan.    

Hyvinhän henkilöllä näkyy pyyhkivän - mikäli noihin hänen eläke"laskelmansa" lukuihin on edes hänen oman palkkansakaan osalta  yhtään luotaminen.

Monen tonnin liksa, ja 40 vuoden työura edessä...

Väittääkö joku, että vaikkapa pörssiyritys Sanomassa vallitsisi palkkauksessa jonkinlainen sukupuolten välinen eriarvoisuus? Siis samoista töistä?



Puerto Felizissä on yksi (1) skandinaavinen nuoripari, kaksistaan reisussa. 

Ehkä 25 -vuotiaita. Tyttö on herkkupylly. 

Käveleskelevät mitään toisilleen puhumatta.

Makoilevat mykkinä poolilla.

Iltaisin istuvat vastaanoton sohvilla älypuhelimiaan näpelöiden, mykkinä.

Varmuuden vuoksi vielä eri sohvilla, huoneen eri laidoilla.

Heppu on tuollainen veltonoloinen nyky -vätys...


Voi mitä hyvän nuoren pillun järjetöntä tuhlausta! 
 

Mutta kukakohan tuonkin reissun maksoi?

Olis kiva tietää... 


Noilta eläkeläisistä tuollaisen puhumattomuuden ja välinpitämättömyyden kyllä ymmärtää. Miten muuten voisi ollakaan, vuosikymmenien yhteiselon jälkeen?

Jäljelle jää vain - tylsyys.

Sinnittelevät  kimpassa tottumuksen/saamattomuuden (läheisriippuvuuden), pelon, taloudellisen pakon vuoksi.

Mutta että nuo nuoretkin? 

-  

Muuten on yleinen harhaluulo, etta työelämä olisi jotenkin ratkaisevassa asemassa, mita henkilöiden taloudelliseen tilanteeseen ja kohtaloon tulee.

Väärin!

Suuret taloudelliset ratkaisut tehdään makuuhuoneessa - joko omassa, tai sitten jonkun toisen. 

No, toki sukupuoliaktia joskus jossakin muuallakin harjoitetaan... 

Mutta anyways - omaisuuksia tuhotaan, omaisuuksia luodaan - sen varttitunnin genitaaliärsytyksen johdosta.



 



Vale. Emävale. Helsingin Sanomien femistitoimittajien törkypropaganda.


Faktatietoa: Helsingin Sanomien levikin kehitys 2000 -luvulla:

2001: 446 000 kpl

Nyt: 313 000 kpl

(Lähde: Wikipedia) 




Café Bombón, Puerto Ricon "pikkuostari", Cran Canaria, 7.1.2015


www.ArcticParadise.fi

Postikorttien verkkomyynti - saitin etusivulta sisaan!




 



 

17.12.2014

Sijoitusvuosi 2014 (Kun mikään ei enää hämmästytä)

"Ken säästää ja kokoo iankaikkisuutta varten, hän ei säästä ja kokoo turhaan!"


Melkoista haipakkaa, kulunut sijoitusvuosi.


Tyypillistä vuodelle olivat rajut päivävaihtelut. Eli hermostuneisuus markkinoilla.

Eräänäkin Joulunaluspäivänä salkun muutos yli neljä tonnia - siis päivässä. Onneksi kuitenkin plus -merkkistä - korjaten edellisten päivien miinukset.

Tämä touhu ei sovi heikkohermoisille. 


Muutamia pointteja sijoitusvuodesta 2014:


Tärkein ilmiö oli Kehittyvien Markkinoiden kääntyminen positiivisiksi usean vuoden alavireen jälkeen.


Yksittäisistä Suomi -osakkeista iloisin ylläri oli Ålandsbankenin B -sarjan lappu. Nousua ungefär 40 rosenttia. Ruotsi -seikkailun tappiot ilmeisesti vähitellen onnistuttu sulattamaan pois?

Kyseinen possa  tuli hommattua erään syyskuisen Svinö - Mariehamn -fillariretken innoittamana viime vuonna (2013). Reitin suunnillleen siinä vaiheessa, kun löytyi se komea omenapuu, ja ensimmäiset kunnolliset omenakuvat samalla purkkiin.

Kaikki oli sinä aurinkoisena päivänä niin hyvin, että tuntui että Oolannin elinkeinoelämään voisi oikeastaan investoida....


Suomi -osakkeista rajuin lasku Olvilla. Johan se vuosikausia olikin pörssin "tähti"... Niin, mikään ei voi jatkua ikuisesti.


"What goes up
must come down.
Spinning wheel -
got to go around.

Talking 'bout your troubles - it's a crying sin.

Ride a painted pony - let the spinning wheel spin!" (Blood, Sweat and Tears)

Sen minkä Oolanti toi, sen Olvi vei.


Suomi -osakkeiden painon vähentäminen jatkui. 


Ainoana uutena härmäläisenä listattuna salkuun otettu keväällä Norvestia.

Melko alhainen PE -luku, maksaa hyvää osinkoa. 

SpesuBonuksena nuo ilmaiset aamukahvit Strindbergillä kerran kuussa tiistaisin.

Harmi vaan, että tilaisuuden kellonaika on niin varhainen. Ei ole koskaan onnistunut olla Helsingissä siihen aikaan.

No, ehkä joskus... Tulisi sitten samalla ensimmäistä kertaa katseltua sitä kahvilaa muualtakin kuin fillarin kyydistä Esplanadin puistosta. Ilmaisten pullakahvien merkeissä.


Kotimaisena listaamattomana ostettiin kevaan osingoilla Ekokemiä.

Vakaa firma, suurimmat omistajat "institutionaalisia", maksaa hyvää osinkoa.

Osakkeen arvo nousi heti mukavasti vuoden loppuun mennessä.

Haittapuolena huono likviditeetti, kuten noilla listamattomilla yleensäkin. 


Suomessa oltiin myyntilaidalla Sammossa.

Ensimmäinen "suora" osakesijoitus, joskus yli kymmenen vuotta sitten. Jos jätetään viime vuosituhannen lopun IT -huumassa ostetut hömpät (Comptel, F-Secure) laskuista pois. Se seikkailuhan päätyi katastrofiin, kuten lähes kaikilla muillakin. Oppirahat tuli maksettua.

Sammot, siis silloiset Sampopankit, ostettu aikanaan veronpalautuksilla.

Yksi peruste hankinnalle oli, että Sampopankki antoi ilmaisen säilytyksen omille osakkeilleen. Vähästäpä oli kiinni, tuokin sijoituspäätös...

No, kyseinen osakehan on ollut varsinainen unelma, niin arvonnousuineen kuin osinkoineen.

Samassa imussa tuli sitten innostuttua osakehommista vähän enemmänkin... Kiitos Sampopankille. Nalle Wahlroosille!

Viime vuosikymmenellä Sampopankin rahastot (eritoten Venäjä) takoivat niin hyvää tulosta, että maksoivat valtaosin kahden kuvateoksen valmistuskulut. Kiitos!    

Ei mikään turha kaveri tuo Nalle.

Juutitkin joutuivat sen muutama viikko sitten itselleen tunnustamaan, kun Danske Bank teki nk. "alaskirjauksen" Suomen Dansken arvosta. Oliko se muutama sata miltsiä?

Eli sen verran "ylihintaa" Nalle onnistui tunnetuilta kauppamiehiltä, juuteilta, vedättämään!

Tuo yli kymmenen vuoden takainen Sampopankki/Sampo -possa nelinkertaistui arvossaan.

Paitsi että maksoi rapsakkaat osingot!

Nyt "kotiutettiin voitot" eli neljäsosa lapuista jäi vielä salkkuunkin.  

Kerrankin pääsi "tekemään tiliä" ennenkuin kurssi romahtaa - niinkuin se ennemmin tai myöhemmin melkein kaikilla tekee. 


Niin ikään oltiin myyntilaidalla Elisassa.

Ellun kurssi oli kesään mennessä noussut niin huimaaviin sfääreihin - melkein 22 egeen - että katsottiin parhaaksi puolittaa possa. Kurssi ei voi olla kestävällä pohjalla.

Ellu -possasta juuri tuo puolet oli muuten nk. "lyhytta kauppaa" - eräänä tylsänä lokakuisena, sateisena iltana Hotel Heltermaan netissä Hiidenmaalla muuten vaan tekaistu ostos. Ajankuluksi!

Siis tämän salkun "lyhyt kauppa" on aikajänteeltään sekin useita vuosia.

Mutta kiva pieni myyntivoitto!

Alunperin, monen mutkan takaa, Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistus oli salkun ensimmainen arvopaperi. Maksoi tuohon aikaan, 80 -luvun alussa, muistin mukaan 3.500,- markkaa...


Ai niin...

Ja Pohjola Pankkihan vedettiin pois pörssistä.

Tavallaan sääli - oli vakaa paperi. 

Mutta minkäs teet. Isot Pojat päätti.

Onneksi Pohjolasta tuli muutama satku sentään myyntivoittoa...



Toinen trendi oli tietenkin Jenkkimarkkinan elpyminen. 

Niin, vanhaan, väsyneeseen, kituuttelevaan Eurooppaan verrattuna Yhdysvalloissa vallitsee aivan eri meininki. Talouskasvua pukkaa.

Sinne sijoittaminen olisi muuten hankalahkoa, mutta onneksi on olemassa tuon Seligsonin Top 25 Brands -rahasto, jonka sijoituksista suurin osa menee Uudelle Mantereelle. Aivan minimaalisten kulujen rahasto!


Lisäsatsaukset Nordnetin kautta Pohjoismaihin, Seligsonin kautta TOP 25 Brandsiin, Kehittyviin Markkinoihin ja Pharmaan.


Ruotsista uusina mukaan Investoria ja Industrivärldeniä - saapi hyvän Ruotsi -hajautuksen, molemmilla lapuilla.

Tanskasta tuli viime kesänä hankittua uutuutena TDC:tä. Juuttien johtava teleoperaattori. - Norjaan ja etenkin Ruotsiin verrattuna Tanskan markkina on niin tuntematon. Tästä TDC:stä ainakin tietää, mistä toiminnassa on kymysys. - Sitäpaitsi Deutsche Bank antoi alkukesästä osakkeelle ostosuosituksen. Kai ne jotain tietää?


Vuoden ehkä kiintoisimpana uutuutena alkoi kuukausisäästäminen Nordnetin Norjan ja Tanskan SuperRahastoihin. 

Saa kunnollisen hajautuksen noihin maihin lähestulkoon ilmaiseksi, ja merkinnän alarajakin on vain 15 euroa! Nordnet itse kertoo Pohjoismaiden -SuperRahastojensa oleva ilmaisia, koska kyse heidän kannaltaan on markkinoinnista. - Tackar och pockar!


Yhtiökokouksista jäi mieleen yksi toukokuun päivä Stokiksessa.

Oli mahdollisuus osallistua Investorin miittiin (kohtalaiset tarjoilut, ainoa että bisse oli sitä ruotsalaisten folköl -litkua!), ja heti perään Industrivärldenin tilaisuuteen Grand Hotellissa.

Jälkimmäisessä olisi ollut tarjolla "Festtalrik" jonkun vuosipäivän johdosta - mutta lautta lähti, piti jättää väliin. Vieläkin kismittää!

Industrivärldenin toimitusjohtajan itsevarmuus teki vaikutuksen.

Hepun sanoma oli suunnilleen se, että "Älkää te piensijoittajat huolehtiko - antakaa meidän huolehtia puolestanne, ja tuotto on varma!".

-

Hajautuksesta...

Jossain sanottiin, että se ainoa piensijoittajalle tarjolla oleva ilmainen lounas.

Näin varmaan onkin.

Asian kääntöpuoli on sitten se, että todella suuret tuotot jäävät saamatta - siitä pitää samainen hajautus huolen.




Harmittamaan jäi niinikään vuonna 2014 - tarjoiluista puheenollen - ettei Eckerön vuosikokoukseen Maarianhaminassa tänä vuonna ollut mahdollisuutta osallistua. Maan parhaat yhtiökokoustarjoilut menivät sivu suun! 

Pakko päästä sinne ottamaan ilmaiset iltapäivähuppelit tulevassa toukokuussa!

-

Suomi -salkussa Talvivaara jatkoi pois -sulamistaan. Konkka viimeistä niittiä vaille valmis.

Ei mitenkään yllättävää - toimitusjohtaja Pekka Perän kärsivän habituksenkin huomioiden. 

Talvivaara haksehdettiin ottamaan salkkuun kesällä 2010 Sotkamossa.

Hotelli Tuliketun silloinen baarimikko tarinoi, jotta "tämä on hyvä homma".

Hotellissa oli tuolloin asiakkaina paljon Talvivaara -väkeä.

Tyyppi kertoi, että nyt ovat pullat hyvin uunissa: Talviksen työntekijät ja aliurakoitsijat ovat alkaneet merkkaamaan lappua. Varma merkki siitä, että firmalla menee hyvin!

No, nyt sitten nähtiin...

Eipä silti, tulihan Talvikselta tuottoakin: Kahdet yhtiökokoustarjoilut. Toisella kerralla bussiretki louhokselle. Matkalla tarjottiin viela pullo Coca-Colaa!

Jotakin sentään...

Eräs pohjalainen tuttu menetti Talvis -sekoilussa kymmeniä tuhansia. Pari - kolme vuotta sitten aina tavatessamme intoili, miten kurssi oli taas noussut...

Onneksi nettipankin syövereistä kuitenkin löytyi Talviksen ostotosite.

Sitten kun lopullinen konkka on sinetöity, saa osakkeesta tehdä verovähennyksen.

Lohduttaa, vähän. 



Sitten tietenkin tuo Leipurin listautumis -farssi...

Kuviosta tiedotettiin pitkin vuotta, ja tuli jopa kutsu infotilaisuuteen. 

Joulukuun alussa Turussa firman toimari Paul Taimitarha otti kätellen vastaan.

Kaiken piti olla hyvin - esityksen jälkeen mainiot tarjoilutkin.

Viiniä, jotakin suolaista, kahvia, makeaa... Ovella poislähtiessä lahjoitettiin vieläpä kassillinen Leipurin -tuotteita.

Seuraavana päivänä ilmoitettiin, että listautumisanti on peruttu. Kuulemma jotkut "institutionaaliset sijoittajat" jäivät pois, johtuen Venäjän tilanteesta. 

Selvä!

Mutta luulisi tuollaisen sekoilun olevan iso imagotappio emoyhtiö Aspolle?

Antiin oli tuossa vaiheessa hassattu jo oliko se 1,2 miljuunaa. Joista parikymppiä meikäläisen kurkusta alas.



Toinen erikoistilanne oli Fiskarsin ylimääräinen yhtiökokous Arabiassa 9.12., aiheena ison Wärtsilä -potin myynti Wallenbergeille siitä koituvine ylimääräisine osinkoineen.

Tilaisuus oli miellyttävä lyhyytensä (alle 30 minuutin kokous) johdosta, sekä tietenkin tarjoilujen.  

Ekstra- osinkoa irtosi muutama satanen, juuri sopivasti ennen Joulua.

Ja kun salkusta siis löytyy Wallenbergien Investoriakin, oli kysymys tietyllä tavalla vain rahan siirrosta toisesta taskusta toiseen...


  
Loppuvuonna tuo öljyn hinnan putoaminen...

Kukapa olisi uskonut?

Tämä tuli aivan puskista.

Statoil -possa romahti tietenkin samalla - nyt olisi oston paikka!

Öljy jos mikähän on hyödyke, jonka hinta jonakin päivänä takuuvarmasti tulee kohoamaan pilviin.

Vai kuvitteleeko joku tosiaankin, että nykyinen alhainen hinta olisi pysyvä olotila?

Mutta meneekö hinnannousuun viisi, kymmenen, vai viisikymmentä vuotta?  

Perkele, kun olisi rahhaa - juuri nyt olisi oikea hetki satsata lissää Statoiliin.

Mutta kun ei ole - sijoitaminen on niin kallis harrastus!

Rahat aina loppu! 


Öljyn hinnan romahdus... Isis... Ebola... Ukrainan kriisi...

Tämmöiseksi tämä on mennyt. 

Noistahan ei vuosi sitten ollut paljon mitään tietoa. 

Mutta kumma kyllä, osakemarkkina senkun puskee etiäppäin. 

Sitä ei näyta pysäyttavän mikään - kuten ei ole koskaan ennenkään pysäyttänyt.

Nyt ollaan jo monessa kohtaa - esim. USAssa - finanssikriisiä edeltävillä tasoilla. 

Ehkä välillä otetaan taas vähän  takapakkia, mutta


 "Etiäppäin, sano mummu ku lumessa lykki!"







 (Kuusamossa 17.12.2014)


www.ArcticParadise.fi


Postikorttien nettimyyntia - saitin etusivulta sisaan!