Kas vaan!
Elonmerkki vuosia vaienneelta Taidevalokuvaaja Risto Lounemalta!
Tämä valokuvaajasurkimus, joka on ilmoittanut että "hänen julkisia tekemisiään saa arvostella", on pläjäyttänyt plokiinsa päivityksen!
Aiheena Ilkka "Kylis" Kylävaaralle myönnetty taiteilijaeläke. Joka vanhusta kovasti kyrsii.
Positiivista on, että tällä kertaa Lounema rähjää elossa olevalle "viholliselleen".
Eikä aina vaan kuolleille - kuten niin usein aikaisemmin 20 vuotta sitten edesmenneelle faijalleni tai esimerkiksi Seppo Savekselle.
Tämähän on suorastaan - edistystä. Mikäli sitä sanaa nyt Louneman yhteydessä voi käyttää.
Niin, neljä (4) vuotta saimme odottaa tätä Louneman uusinta pääst... siis hengentuotetta.
Henkilöhän ( s. 1939 ) ilmoitti vuonna 2013 aikovansa rähistä "vielä kymmenen vuotta".
Well, well...
Four down, six to go!
Mitä Louneman kirjoituksen varsinaiseen "sisältöön" tulee, pitävät hänen närkästyneet mielipiteensä suurimmaksi osansa kutinsa. Siis mitä Kylikselle myönnettyyn elinikäiseen valtion taiteilijaeläkkeeseen ( yli 1.300,- / kk ) tulee.
Niin, Valtio pelasti tämän miljoonien BIG TIME -konkurssin tehneen huonon kirjailijan. Jolle, Mensan jäsenelle, jäi "bisneksistään" oliko se jotain 17 miljuunan euron velat.
Kun piti ostella Riihimäen Asemaravintolaa, kivitaloa Brysselistä jne.
Ylpeys kävi lankeemuksen edellä - jälleen kerran.
Ennen niin korskea julkkis katosi kuvioista - jonnekin.
Oliko se Myyrmäkeen vai Mellunmäkeen?
Niin, Louneman närkästys todellakin on aiheellista.
Mutta on muistettava, että tämähän onkin Suomi!
Maa, jossa maailman kenties väkinäisin vitsinvääntäjä Pertti "Spede" Pasanen makaa haudattuna Hietaniemen taiteilijakukkulalle. Ilmeisesti jossakin siinä Sibeliuksen ja Gallén-Kallelan naapurustossa.
Siihen kuvaan sopii kyllä Kyliksen taiteilijaeläkekin varsin hyvin - onhan semmoiset toki myönnetty mm. Virpi Miettiselle, Tuula Mukalle kuin rokkirääkyjä Muskallekin.
Lainarahoilla, tietty. Eihän Härmällä Härmällä mitään omia rahoja ole ollut vuosikausiin.
Velkaantuminen senkun jatkuu ja jatkuu vaan. Täysin riippumatta siitä, minkälainen hallitus maassa on.
x
Sitten on huomioitava sekin, että Louneman tapauksessa on kysymys kuuluisasta "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista" - ilmiöstä.
Valokuvataiteilijammehan on vuosikymmeniä marissut omasta mielestään riittämättömästä "yhteiskunnallisesta arvostuksestaan".
Lounema, jos kuka, onkin tekstiensä perustella ollut arvostuksenkipeä henkilö.
Painoarvoa Lounaman blogitekstillä tältä osin olisi, jos ei hän itse olisi aina mankunut tuota julkista "arvostusta".
Mutta ei.
Hirvittävää huutoa on kestänyt nyt vuosikymmeniä.
Että miten "kaltoinkohdeltu" Mestarivalokuvaajamme on.
x
No, meikäläinenhän on jo vuosia sitten ehdottanut Risto Louneman "rehabilointia".
Taiteilijaprofessuurius, kutsu Linnan bileisiin, taiteilija-eläke, Pro Finlandia -mitsku - siitä vaan!
Koko setti vaan Lounemalle!
Jos se siitä rauhoittuisi?
x
Tuotannon tasosta (tai siis tässä tapauksessa tasottomuudesta) ei tarvitse välittää. Ei yhtään.
Päinvastoin. Mitä huonompaa matskua, sen parempi! Silloinhan kuvio on linjassa Härmän nykymeiningin kanssa.
Noita yhteiskunnan huomionosoituksiahan, myös rahallisia, tuntuu olevan jaossa Suomenmaassa käytännössä olemattominkin perustein.
Kyllä sinne yksi Lounema joukkoon mahtuu!
Samoin tämä Ilkka Kylävaara.
Apurahoja vaan kaikille, kaikille, kaikille - niin perkuleesti!
Mitä suurempia ja pidempiä, sen parempi.
Kyllä Suomi maksaa!
Velkarahalla, tietty - mutta maksaa kuitenkin!
Kuten kaiken muunkin tämän hulluuden - tuhansien ja taas tuhansien ja tuhansien maahantunkeutujien ylöspidosta alkaen.
Käytännössä ikuisesti, koska se paljon puhuttu "integraatio" suomalaiseen yhteiskuntaan ei noille Afrikan ja Lähi-idän musliminuorukaisille tule ikinä onnistumaan. Eivätkä he sitä haluakaan. Heillähän on Allah!
Ei Suomea pelasta enää mikään!
Finis Finlandiae!
x
Muuten tuli mieleen että vaikka yhden luetun kirjan (ale-laarista löydetyn) perusteella tuo Kylis kirjailijana varsin kelvoton olikin, löytyy häneltäkin kuitenkin ansionsa.
Nimittäin kirjoittajana.
Siihen aikaan joskus muinoin kun Kylävaara senttaili niitä juorukolumnejaan, oli hän ensimmäisiä, joka entisen naapurini Maarit Tyrkyn... anteeksi - Tyrkön! - Kekkos -suhteen toi julki.
Nuo olivat vielä niitä vuosia joilloin Maarit vaikeni Urkista kuin muuri.
Sittemminhän, kun se hänen sotkamolainen miehensä Pentti Huovinen, jota pari kertaa jouduin rapussa tönäisemäänkin, kuoli, muuttui Maaritilla ääni kellossa.
Yhtäkkiä alkoikin Kekkos -muistelmia pukkaamaan...
Teki varmaan hyvän tilinkin.
Ennenkaikkea Maarit sai julki sen oman totuutensa.
x
Mutta taitaahan meiltä Suomenmaasta löytyä sentään yksi poikkeuskin Valtiolta rahaa kinuavien taiteilijoiksi-itseään-kutsuvien joukosta. Siitä Suomen oloihin aivan liian suuresta, ja alati paisuvasta.
Pentti Sammallahti ilmoitti joku vuosi sitten, ettei aio anoa taiteilijaeläkettä.
Hänhän jos kukaan sen helposti saisi. Jos jaksaisi vaan täyttää lomakkeen, niin asia olisi selvä. Taiteilijaeläke tulisi kuin apteekin hyllyltä.
Mikäköhän Penaan on mennyt?
Käviköhän niin, että kun vuosikymmeniä nautti erilaisia yhteiskunnan tukia ja apurahoja, alkoi touhu itseäänkin hirvittämään. Käsityöläis-pienyrittäjän poikaa.
Vai käyvätkö Jerryn vedokset nykyään niin hyvin kaupaksi - Penttihän on kansainvälinen nimi - ettei mies edes mitään valtion taiteilijaeläkettä enää tarvitse?
Joka tapauksessa Pentti sai vuosikymmenien ajan rauhassa kehittää ja hioa tuota sinänsä hienoa, jopa maailmanluokan vedostusteknikkaansa.
Siitä pitivät suomalaiset veronmaksajat ja tuulipukuinen lottokansa huolen.
Yrityspuolella moista kutsutaan yritystueksi. "Tuotekehittelytueksi".
x
Pentissä minua on aina huvitanut tuo hänen vuosikymmeniä jankuttamansa mantra:
"Ei kenenkään elävän vihollinen".
Taisi tarinoida tuosta teemasta Eliten penkillä, siinä pylvään vieressä, jo 1970 -luvun puolella.
No, Penahan onkin sivari, joten moinen sopii tyyliiin.
Harmi vaan, ettei tuommoinenkaan kaunis ajatus käytännössä toimi. Ei ollenkaan.
Juttuhan menee niin - siis Elävässä Elämässä - että kun yhtäälle kumartaa, samalla toisaalle pyllistää.
Koskee jopa Maestro Pentti Sammallahtea, niin Rauhan Mies kun on aina uskotellut olevansakin.
Esimerkki:
Satoihin tuhansiin nouseva monikymmenvuotinen yhteiskunnan tuki taiteilija Sammallahdelle...
Sehän on tarkoittanut samalla sitä, että niin ja niin monta (kymmentä vai sataa?) mahdollisesti hyvinkin lahjakasta nuorta on samalla jäänyt paitsi.
Ehkäpä juuri tämä onkin samalla se syy, miksi Jerry ilmoitti ettei aio taiteilijaeläkettä anoa?
Hmmmmm.... Kiinnostavaa.
Niin ja sitten tuo että kun rahat - mukaanluettuna apurahat ja taiteilijaeläkkeet - kuitenkin lainataan ulkomailta "tulevan talouskasvun ja jälkipolvien hoidettavaksi" (kuka tuohon soopaan enää uskoo?)...
Miten siinä saajapuolella sitten yksikään valtionelätti voisi mitenkään olla "Ei kenenkään elävän vihollinen"?
Vastaus:
Ei mitenkään.
Penttihän on kyllä sympaattinen kaveri, olen aina pitänyt hänestä.
Huolimatta tuosta jeesustelustaan.
x
Se että Suomessa sellaista kylddyyrihenkilöä ei olekaan, joka ei Valtiolta olisi rahaa anelemassa, jopa vaatimassa, on ihan ok. Sammallahtikin siis vuosikymmenien ajan.
"Kaikki ottavat - olisi tyhmää olla ottamatta", kuten esikuvani Pavel Ivanovits Tsitsikov, Gogolin "Kuolleitten Sielujen" päähenkilö, tuossa fantastisessa kirjassa toteaa.
Ihan normihommaa.
Mutta lopetetaan jeesustelu, kiitos!
Eikä noita Valtion velkoja koskaan pystytä takaisin maksamaan - lopetetaan sekin turha lätinä.
Kiitos!
x
Valokuvaajalle ei tietenkään ole pahitteeksi, mikäli aviopuoliso on korkeasti koulutettu ja hyvässä virassa.
Kuten Pentin Pirkko, os. Hirvelä.
Toimitusjohtaperheestä Westendin Mustikkatieltä.
Sinne Hirvelöiden omakotitalon yläkertaan pyöräilin joskus 70 -luvun alussa monina iltoina matemaatiikan yksityistunneille...
"Blackberry Way" - brittipoppia (The Move, 1968) hyräillen ja vihellellen.
x
Näin Lounemallakin:
Korkeasti koulutettu, hyvissä viroissa toiminut vaimo. Rouva Inari Lounema on jo eläköitynyt, tietenkin.
x
No, oma polkuni on ollut toinen.
Korkeasti koulutettua, hyvätuloista rouvaa ei kuvioissa ole ollut. Eikä tule.
Mutta toisaalta...
Eipä ole tarvinnut yhtenäkään aamuna herätä vanhan luuskan vierestä! Kuten niin monen muun.
Onneksi Suomessa oli kuitenkin vuosia varsin edullinen vapaa-ehtoisen eläkevakuutuksen järjestelmä. Joka nyttemmin on ajettu alas. Koska se oli meille vakuutuksenottajille niin edullinen.
Herätti kateutta, tietty.
Paras oli tilanne meillä jotka - puhdas sattuma - tulimme aikoinaan, 90 -luvun alkupuoliskolla, ottaneeksi vakuutuksen Suomi-Yhtiöstä.
Joka sittemmin ajettiin alas, mutta kassaan jäi massiivinen potti rahaa. Mikä jaettiin meille nk. "vanhoille vakuutuksenottajille" lisäetujen muodossa.
Parhaimpina vuosina - niitä oli useampia - meno oli niin hurjaa, että vakuutussäästö kasvoi parisenkymmentä rosenttia vuodessa.
Kiitos!
Kiitämme ja kumarramme!
x
Taitaapi olla aika lopetella tämä postaus.
Tekee mieli tsekata ovatko kaikki kolme eläkettä - kaksi vapaaehtoisesti itse säästettyä ja yksi lakisääteisesti itse säästetty - tulleet aamulla tileille.
Se neljäs - elinikäinen pieni eläke Virosta, tosin ruotsalaisesta pankista - maksetaan seuraavan kerran lokakuun 15. päivä. Neljännesvuosittain.
Kyliksellekin varmaankin tulee sitten se valtion taiteilijaeläke tänään.
Siis se, minkä Risto Lounemakin niin mieluusti olisi ottanut.
Mutta kun ei saanut.
Kuten ei oman kertomansa mukaan muutakaan kiihkeästi kaipaamaansa "yhteiskunnallista tunnustusta"...
Mutta kuten todettu:
Koskaan ei ole liian myöhäistä!
x
Kuten eräs posiolainen autoilija-ystäväni parisen viikkoa sitten Rovaniemi - Kuusamo -linjalla totesi:
Ei ano eikä kerjää, vaan kysyy reilusti: "Mitä se maksaa?".
(Tallinn 1.9.2017)
Joka tapauksessa Pentti sai vuosikymmenien ajan rauhassa kehittää ja hioa tuota sinänsä hienoa, jopa maailmanluokan vedostusteknikkaansa.
Siitä pitivät suomalaiset veronmaksajat ja tuulipukuinen lottokansa huolen.
Yrityspuolella moista kutsutaan yritystueksi. "Tuotekehittelytueksi".
x
Pentissä minua on aina huvitanut tuo hänen vuosikymmeniä jankuttamansa mantra:
"Ei kenenkään elävän vihollinen".
Taisi tarinoida tuosta teemasta Eliten penkillä, siinä pylvään vieressä, jo 1970 -luvun puolella.
No, Penahan onkin sivari, joten moinen sopii tyyliiin.
Harmi vaan, ettei tuommoinenkaan kaunis ajatus käytännössä toimi. Ei ollenkaan.
Juttuhan menee niin - siis Elävässä Elämässä - että kun yhtäälle kumartaa, samalla toisaalle pyllistää.
Koskee jopa Maestro Pentti Sammallahtea, niin Rauhan Mies kun on aina uskotellut olevansakin.
Esimerkki:
Satoihin tuhansiin nouseva monikymmenvuotinen yhteiskunnan tuki taiteilija Sammallahdelle...
Sehän on tarkoittanut samalla sitä, että niin ja niin monta (kymmentä vai sataa?) mahdollisesti hyvinkin lahjakasta nuorta on samalla jäänyt paitsi.
Ehkäpä juuri tämä onkin samalla se syy, miksi Jerry ilmoitti ettei aio taiteilijaeläkettä anoa?
Hmmmmm.... Kiinnostavaa.
Niin ja sitten tuo että kun rahat - mukaanluettuna apurahat ja taiteilijaeläkkeet - kuitenkin lainataan ulkomailta "tulevan talouskasvun ja jälkipolvien hoidettavaksi" (kuka tuohon soopaan enää uskoo?)...
Miten siinä saajapuolella sitten yksikään valtionelätti voisi mitenkään olla "Ei kenenkään elävän vihollinen"?
Vastaus:
Ei mitenkään.
Penttihän on kyllä sympaattinen kaveri, olen aina pitänyt hänestä.
Huolimatta tuosta jeesustelustaan.
x
Se että Suomessa sellaista kylddyyrihenkilöä ei olekaan, joka ei Valtiolta olisi rahaa anelemassa, jopa vaatimassa, on ihan ok. Sammallahtikin siis vuosikymmenien ajan.
"Kaikki ottavat - olisi tyhmää olla ottamatta", kuten esikuvani Pavel Ivanovits Tsitsikov, Gogolin "Kuolleitten Sielujen" päähenkilö, tuossa fantastisessa kirjassa toteaa.
Ihan normihommaa.
Mutta lopetetaan jeesustelu, kiitos!
Eikä noita Valtion velkoja koskaan pystytä takaisin maksamaan - lopetetaan sekin turha lätinä.
Kiitos!
x
Valokuvaajalle ei tietenkään ole pahitteeksi, mikäli aviopuoliso on korkeasti koulutettu ja hyvässä virassa.
Kuten Pentin Pirkko, os. Hirvelä.
Toimitusjohtaperheestä Westendin Mustikkatieltä.
Sinne Hirvelöiden omakotitalon yläkertaan pyöräilin joskus 70 -luvun alussa monina iltoina matemaatiikan yksityistunneille...
"Blackberry Way" - brittipoppia (The Move, 1968) hyräillen ja vihellellen.
x
Näin Lounemallakin:
Korkeasti koulutettu, hyvissä viroissa toiminut vaimo. Rouva Inari Lounema on jo eläköitynyt, tietenkin.
x
No, oma polkuni on ollut toinen.
Korkeasti koulutettua, hyvätuloista rouvaa ei kuvioissa ole ollut. Eikä tule.
Mutta toisaalta...
Eipä ole tarvinnut yhtenäkään aamuna herätä vanhan luuskan vierestä! Kuten niin monen muun.
Onneksi Suomessa oli kuitenkin vuosia varsin edullinen vapaa-ehtoisen eläkevakuutuksen järjestelmä. Joka nyttemmin on ajettu alas. Koska se oli meille vakuutuksenottajille niin edullinen.
Herätti kateutta, tietty.
Paras oli tilanne meillä jotka - puhdas sattuma - tulimme aikoinaan, 90 -luvun alkupuoliskolla, ottaneeksi vakuutuksen Suomi-Yhtiöstä.
Joka sittemmin ajettiin alas, mutta kassaan jäi massiivinen potti rahaa. Mikä jaettiin meille nk. "vanhoille vakuutuksenottajille" lisäetujen muodossa.
Parhaimpina vuosina - niitä oli useampia - meno oli niin hurjaa, että vakuutussäästö kasvoi parisenkymmentä rosenttia vuodessa.
Kiitos!
Kiitämme ja kumarramme!
x
Taitaapi olla aika lopetella tämä postaus.
Tekee mieli tsekata ovatko kaikki kolme eläkettä - kaksi vapaaehtoisesti itse säästettyä ja yksi lakisääteisesti itse säästetty - tulleet aamulla tileille.
Se neljäs - elinikäinen pieni eläke Virosta, tosin ruotsalaisesta pankista - maksetaan seuraavan kerran lokakuun 15. päivä. Neljännesvuosittain.
Kyliksellekin varmaankin tulee sitten se valtion taiteilijaeläke tänään.
Siis se, minkä Risto Lounemakin niin mieluusti olisi ottanut.
Mutta kun ei saanut.
Kuten ei oman kertomansa mukaan muutakaan kiihkeästi kaipaamaansa "yhteiskunnallista tunnustusta"...
Mutta kuten todettu:
Koskaan ei ole liian myöhäistä!
x
Kuten eräs posiolainen autoilija-ystäväni parisen viikkoa sitten Rovaniemi - Kuusamo -linjalla totesi:
Ei ano eikä kerjää, vaan kysyy reilusti: "Mitä se maksaa?".
 |
| Tallinn - minu armas kodulinn! |
(Tallinn 1.9.2017)
Lounema -linkkejä:
shop.ArcticParadise.fi
Pitkästen postikorttien nettikauppa
Bing- ja Google -haut:
Matkamiehen mietteitä Tomi Lounema
Matkamiehen mietteitä Risto Lounema
Pitkästen postikorttien nettikauppa
Eko -ystävällisyys - vastuullisuus - jakamattomat ihmisoikeudet
Arvot kohillaan!
