Kuopijossa maanantai-aamuna 21.12.2015 ostamassa parille vuodenvaihteen junaosuudelle paikkalippuja polkypyörälle.
Kuopion asema sinänsä on tuttuakin tutumpi, vuosikymmenien ajalta.
Välillä tuli vuosien ajan yövyttyäkin rakennuksen yläkerrassa, siinä Matkustajakoti Rautatien erkkerillisessä huoneessa. Hyvin tunnelmallista.
Asemaravintola Rautatie myi Pitkäsen Postikortteja yli kymmenen vuoden ajan. Sinne tehtiin useita painoksia käynti- sekä paikan "omia" postikortteja. Myös Kuopijon asema -aiheisia.
Se oli hyvää, mukavaa, tuottoisaa toimintaa... Niin kauan kuin sitä kesti.
Viime yö tuli kuitenkin vietettyä Kuopijon Scandicissa.
Erilaisten erikoistarjousten ja bonuspisteiden kautta junailtuna hinta ei ole juurikaan - jos ollenkaan - kalliimpi kuin mitä se Matkustajakoti Rautatiessä oli. On vieläkin.
Plus että Scandicissa huoneen hintaan sisältyy kuntosalin ja saunan käyttö, muutaman egen etukuponki tai pari baariin, sekä paljon, paljon parempi aamupala. Aivan kokonaan toista tasoa!
Brekulla on yleensä savumuikkujakin!
Yhdellä etukupongilla saa melkein viinilasillisen!
Asiakkaita täällä Kuopijon lipputoimistossa ei ole yhtään.
Virkailijana se sama poninhäntäinen keski-ikäinen mieshenkilö, jonka olen jotenkin muistavanani joltakin edelliseltä kerralta vaikeaksi tyypiksi.
Tosiaankin, vänkäämiseksi menee.
Ensinnäkin kaikki pitää hänelle toistaa, ja vieläpä moneen kertaan. Päivämäärät, junaosuudet jne.
Pitää selkokielellä kerrata, ihan kuin jollekin vähä-älyiselle.
Mutta tähän on saanut jo tottua: Suomen rautateiden lipputoimistoissa lähdetään tosiaankin tuosta perusperiaatteesta, että kaikki pitää hokea moneen, moneen kertaan.
Sitten jos noille toteaa - kun he taas vaikkapa kolmanteen kertaan ovat kysyneet samaa asiaa - että "sinähän kysyit sitä jo" tai "niinhän sanoin sinulle", he närkästyvät.
"Eikun mä halusin vaan tarkistaa", kuuluu heidän vakiovastauksensa.
Niin, heidät on opetettu näköjään siihen että jokainen asiakas on imbesilli. Samanlainen kuin he itsekin.
Kun olin kertonut hänelle alussa jotta ostaisin "pari polkupyöräpaikkaa", alkaa herra tajoamaan kahta paikkaa samaan junaan!
Kun häntä korjaa, että kyse on siis paikat kahteen eri junaan, menee tyypin naama mykkyrälle. Alkaa mutisemaan jotakin tyyliiin "asiakas on aina väärässä".
No, jäätävän tunnelman vallitessa jotenkin saadaan homma finaaliin.
Juna on lähdössä, ei kerkiä ostaa paria muuta polkupyöräpaikkaa nyt. Mikkelissä on iltapäivällä pari tuntia aikaa, palataan siellä asiaan.
Kysyn tyypiltä, onko Mikkelin lipputoimisto iltapäivällä auki.
Vastaus:
"Joo, ellei ne oo kaikki saikulla!".
Mie: " ? ? ? Miten niin saikulla?".
Hää: "Voi olla, etteivät ole viitsineet tulla töihin - YT -neuvotteluista johtuen".
Aha.
Tällaista on siis työelämä ja duunareiden "moraali" nyky -Suomessa.
...
No, Mikkelissä on pari tuntia aikaa, siis kohti uutta koitosta. Yksi täti näkyy sentään päivystävän lipunmyynnissä.
Vaikeaksi menee, kuten oli odotettavissakin.
Voi hyvänen aika sentään, miten takkuista on rouvan lipunkirjoitus. Niin, ja tietenkin hän kyselee samat junatiedot ym. kerta toisensa jälkeen. Kuten Härmässä on tapana.
Siinä tuhrustellaan päätettä pitkään sekä hartaasti - ja tietenkin paniikissa soitetaan "apua" jostakin keskustoimistosta.
Parisenkymmentä minuuttia onnistuu virkailija tuhlaamaan parin polkupyöräpaikan varaamiseen ja tulostamiseen.
Rouvaa nolottaa lopulta itseäänkin, päätellen siitä että hän lopulta liput ojentaessaan pyytelee jotakin anteeksi. Että kesti.
Lausun hänelle:
"Niin, teiltä puuttu vain ammattitaito!"
Tähän rouva:
"Mutta minä pääsen kohta eläkkeelle!".
Sen verran oli mielenkiintoa/motivaatiota asioita kohtaan kyseisellä naisella.
Tumpelot joutuvat/pääsevät kohta eläkeputkeen/eläkkeelle.
Toivottavasti viihtyvät siellä!
(Riika, Art Hotel Laine 29.12.2015)
shop.ArcticParadise.fi
Postikorttien verkkomyyntiä.
Jälkikirjoitus:
Mielenkiintoista luettavaa tämä VR:n henkilöliikenteen johtajan, Maisa Romanaisen haastattelu Kauppalehdessä 13.1.2016.
Juttua lukiessa tuleepi heti mieleen, että "No tuotahan minä olen aina sanonutkin!". Kaikki nämä vuodet, jolloin on pitänyt milloin mistäkin asiasta vääntää Valtionrautatiet / VR:n enemmän tai vähemmän jästipäisten lipunmyyjien ja kondareiden kanssa.
Kymmeniä valituksia on tullut tehtyä. Melkein kaikkiin on tullut jopa vastauksia, pahoittelujakin. Joskus "korvaukseksi" joku ilmainen matka. - Joku vuosi sitten vastausta ei tullut yhteen valitukseen, koska se koski maahanmuutaja -konduktööriä. Mamujahan ei saa arvostella!
Pari kertaa on meinannut mennä käsirysyksikin.
Selvääkin selvemmäksi vuosien mittaan kävi, että lipunmyyjät osasivat kyllä jotenkuten noita aivan perustuotteita "myydä", mitään "erikoisempaa" sensijaan eivät.
Inter -rail -korttien ja polkupyöräpaikkojen kanssa on saanut vääntää kerran jos toisenkin.
Farssia farssin perään.
Mieleenpainuva kokemus oli sekin pari kesää sitten Turun rautatieasemalla, jolloin Sanna Vilkman -niminen neitonen räppäsi luukun nenän edestä kiinni. Tyttö hermostui, kun ammattitaitonsa ei riittänyt Inter-rail -kortin kirjoittamiseen. VR:ltä tuli sittemmin anteeksipyyntö siitäkin rähäkästä - eikä Sanna Vilkmania ole sittemmin tuolla asiakaspalvelussa näkynyt. Lienee siirtynyt isompiin ympyröihin...
Klassikko on aivan viime aikoihin asti ollut tuo VR:n surullisenkuuluisa passinvänkääminen. Kymmeniä kertoja, vuosien varrella, on pitänyt henkilökunnalle enemmän tai vähemmän kärsivällisesti selittää, ettei Inter-rail -korttia ostettaessa passi suinkaan ole välttämätön. Virallinen, kuvallinen ID -kortti riittää. - Matkustus Euroopassa on sitten eri asia. Euroopassahan on ei -Schengen -maitakin.
Viimeisen noin vuoden aikana on tuntunut, että Suomen liittyminen Euroopan Unioniinja Schengeniin on kenties vihdoinkin mennyt jakeluun myös VR:llä. Ehkä.
Sitten jos jonkun virkailijoiden osaamattomuuden johdosta totaalisesti epäonnistuneen lipunosto -yrityksen jälkeen kirjoitti VR:lle, ja tuli käyttäneeksi ko. virkailijoista realistisia nimityksiä "tumpelot" tai "mämmikourat", saattoi tulla vastaus että "henkilökunnan nimitteleminen on asiatonta".
Esimerkiksi silloiselta joltakin johtajalta, Monna Huvilinnalta. Ei enää hänkään VR:n palveluksessa.
Justiinsa.
Niin suomalaista, niin suomalaista että!
Oikein odotetaan kuin Taivaan Lahjaa sitä, että asiakas hermostusi - sitten olisivat ongelmat ratkaistu, ja asiakasta voidaan syyttää "asiattomuudesta".
Ettei vaan kenellekään henkilökunnan edustajalle tule paha mieli!
Kunnes heidät sitten irtisanotaan askel askeleelta suunnilleen kaikki. Kun pää on tullut lopullisesti vetävän käteen.
Kaikki nuo vanhat, joilla ei ole edellytyksiä enää muuttua.Sekä konduktöörit, että lipunmyyjät, ja osa hallinnosta siinä samalla.
Hyvä ja relevantti kysymys on tietenkin, kumpi oli ensin: Muna vai kana?
Onko niin, että vain tietyntyyppiset, jo alkujaan luuserit hakeutuvat tuollaisiin hommiin, lipunmyyjiksi tai kondareiksi. Semmoiset, jotka eivät "vapailla markkinoilla" pärjäisikään.
Vai onko niin, että vuodet ja vuosikymmenet tuollaisessa ympäristössä muokkaavat henkilön kuin henkilön aloitekyvyttömäksi vätykseksi?
Oikea vastaus kuulunee:
Sekä - että.
Hölmöläisten Valtakunnassa.
Maisa Romanainen:
- VR:n kaukoliikenteen juniin halutaan lisää matkustajia
- joka toisessa kaukojunassa 80 prosenttia penkeistä kolistelee asemalta toiselle tyhjänä
- kaukojunien täyttöaste on ollut 32 - 35 prosenttia
- joillakin reiteillä hinnat laskevat useita kymmeniä prosentteja
- viime syksynä aloitettu 50 miljoonan euron säästöohjelma / 570 hengen vähennykset
- VR on karsinut hallintoaan ja sulkenut yli puolet asemien lipunmyynneistä
- "Henkilökunnan pitää auttaa asiakasta heti siinä tilanteessa, jossa ongelma on, eikä alkaa sääntöjä lukemaan. Asiakkaiden palvelun pitää olla ketterää ja notkeaa. Henkilökunnalla pitää olla siihen valtuudet, ja tuloksia pitää mitata".
- VR on lähtenyt hakemaan muutosta rekrytoimalla uutta osaamista
- Omassa tiimissä aika harva on vanhassa tehtävässään, ja aika harva on pitkän linjan VR -läinen.
Niin juuri! Pois vaan, pois, pois nuo Valtionrautateille pesiytyneet vanhat jäärät. Ei tuosta porukasta ole muuttujiksi!
Maisa Romanaisen listaa lukiessa tuntuu, että tuohon tyyliin olisi itsekin voinut ongelmia luetteloida - jo parisenkymmentä vuotta sitten.
Näin kauan kesti VR:ltä alkaa toimenpitteisiin - nyt pakon edessä, kiitos Omnibussin tulon markkinoille.
(Naantalissa 13.1.2016)
shop.ArcticParadise.fi
Postikorttimyynti netissä
Jälkikirjoitus 2:
Tänään Stadista 13:17 tänne Jojensuuhun lähteneessä IC -junassa tuli ensin kadottua unten maille.
Syynä pakkauksen ja muiden matkajärjestelyiden takia lyhyeksi kotona Tallinnassa jääneet yöunet.
Jossakin Kesälahden kohdalla kun heräsi, oli juna jo lähes tyhjä.
Lähtekäämme jaloittelemaan.
Kas, konduktöörien koppi sattuu olemaan juuri saman vaunun alakerrassa.
Ajan kuluksi pientä jutustelua heidän kanssaan.
Montaakaan minuuttia ei kulu, kun kondarit alkavat jo voivottelemaan kovaa kohtaloaan.
Ne irtisanomiset, ne irtisanomiset...Yt -neuvottelua pukkaa!
Viime kuussa tuli jälleen tieto uusista potkuista. Tällä yt -kierroksella saa lähteä 214 tyyppiä.
Konduktöörit järjestivät vuorokauden "ulosmarssin" maaliskuun lopussa. Toivottavasti se helepotti oloa!
Mutta hetkinen!
Juna on lähes tyhjä, eikä lähtiessäkään ollut paljoa porukkaa.
Noita konduktöörejä vetelehtii kopissa kolme (3) henkilöä! Ohjelmassa näkyy olevan iltapäivälehtien lueskelua, jutustelua ja tupakilla käyntiä lyhyiden asempysähdysten aikana. Esimerkiksi Kiteellä.
Vähän jos yrittää saada keskustelua sille "raiteelle", ettei heillä ainakaan henkilökunnan vajausta ole, menee tyypeiltä heti naama mykkyrälle.
Suulain, semmoinen tyypillinen suomalainen ylipainoinen keski-ikäinen "nainen", alkaa välittömästi puolustamaan, että "tämä on ihan poikkeuksellista".
Joo joo.
Nainen alkaa heti uhriutumaan.
Ilmapiiri kiristyy, kun kondarit huomaavat, etten lähde heidän vaikerointiinsa ja voivotteluunsa mukaan.
...
Mistäköhän noillekin löytyy uudet työpaikat?
Ovatko vuodet konduktööreinä pätevöittäneet heidät kenties joihinkin uusiin tehtäviin?
No, ei hätää!
Kortistoon vaan, ja erilaisiin eläkeputkiin!
Kyllä Suomella on varaa - tosin lainattua, mutta kuitenkin!
...
Saavuteista eduista ei luovuta - eikös niin?
Niistä pidetään kiinni aivan Finaaliin asti, eikö totta?
Hyvä, Suomi!
Finis Finlandiae!
(Tuupovaarassa 9.4.2016)
shop.ArcticParadise.fi
Postikortteja netistä
Päivitys Turku 2.5.2016
Ja taas!
Äsken kun tulin Hangosta tänne stogella, menin heti Turkuun saavuttua rautatieaseman lipunmyyntiin. Täällä se vielä on toiminnassa - toistaiseksi.
Esitin asiani, kahden eri polkupyöräpaikan ostot tädille.
Ihme ja kumma, lippujen tulostaminen onnistui!
Sitten erehdys:
Tiedustelin arvoisalta rouvalta kohteliaimmin, voiko noita polkupyörälippuja ostaa myös R -kioskeista nykyään?
Tämä siksi, että aamulla Hangossa yksi ulkolainen pyöräilijä kävi R -kiskilta ostamassa junalippunsa Stadiin, ja hänellä oli kädessään myös polkupyörälippu osuudelle.
Tädin naamasta näki heti, että vaikeaksi meni.
Alkoi hädissään vilkuilemaan kollegaansa, joka kuitenkin oli varattu. "Apua" sieltä ei siis tullut.
Sitten ilmeisesti harkitsi avunpyyntösoittoa jonnekin, mutta päättikin hakea jonkun manuaalin hyllystä, ja alkoi sitä pläräämään.
Totesin rouvalle, ettei hänellä näköjään suurta kiinnostusta työtään kohtaa ole, jos noin simppeliä kysymystä täytyy alkaa ohjekirjasta opiskelemaan.
Täti: "Ei kun minä yritän juuri sitä selvittää!".
Mie: "Unohdetaan juttu, tuohan on aivan toivotonta. Suurin osa lipunmyyntipisteistähän on jo suljettukin, ja näköjään tämäkin voitaisiin sulkea. Ei siinä ainakaan mitään menetettäisi!".
Häivyin.
Sinne jäi täti närkästyneenä mulkoilemaan perään.
Oma vikani!
Enkö minä koskaan opi?
Suomessa on turha kysyä mitään!
Erityisen turhaa on kysyä mitään noilta VR:n lipunmyyjiltä!
Ei kukaan tiedä - eikä ketään kiinnosta.
Eivan toivotonta.
Tai, no...
Ainoa toivo on päästä lopuistakin VR:n lipunmyynnin tyypeistä eroon.
Tuollakin Turun lipputoimiston naisella pitäisi olla vähintäin 15 vuotta työ-elämää jäljellä - eikä ennuste todellakaan ole hyvä.
Kohta on kilometritehtaalla, hänkin - ja mihinkä naisesta tuon VR -työuran jälkeen enää olisi?
Jos jotakin aloitteellisuutta joskus olisi ollutkin, ovat vuodet tiskin takana tehokkaasti tuhonneet kaiken senkin vähän.
Nettiin vaan, koko lipunmyynti - ihan kaikki!
Laittakaa ihmeessä sinne polkupyöräpaikat ja Inter -rail -liputkin, ettei lipunmyynnin nysveröiden kanssa tarvii enää vääntää!
Kiitos!
(Turku, Radisson Blu Marina palace, 2.5.2016)
shop.ArcticParadise.fi
Postikorttimyyntiä verkossa!
