Olipa surkea Mika Waltarin salanimellä M. Ritvala vuonna 1938 julkaistu "vakava ajanvieteromaani".
Aivan höpöä.
Työvoitto tämän kirjan loppuun saattaminen.
Ei ihmetytä että aikanaan julkaistu salanimellä.
Löytyi jonkun hotellin aulan jätettyjen kirjojen hyllystä.
Södikan julkaisema uusintapainos, näköjään vuodelta 1993.
Takakannen teksti lupasi kyllä hyvää:
"On kevät. Neiti ylioppilas Karin Laureus kulkee Esplanadia vastatuuleen hame lepattaen. Hän kihisee suuttumuksesta. Sen kohteena ovat miehet ja miesten petollisuus. Majuri, josta hän oli kuvitellut löytäneensä turvallisen olkapään, on paljastunut isäpapan rahojen havittelijaksi.
Vasta avatussa kesäravintolassa istuvat Karinin muodikkaat ystävät juoruamassa tyhjänpäiväisiä. Neitosen katse harhautuu viereisiin pöytiin...".
Hei! Tämähän on varsin elokuvallista!
Kun avaus johinkin KultaKauden Suomi-Filmiin!
Lisäksi kansikuva on mainio.
Taiteilija Eeli Laitisen tekoa - ilmeisesti juurikin 30 -luvulta.
Haluan lukea kirjan!
Odotusten mukaan luvassa olisi hauskaa ja kiinnostavaa ajankuvaa sotia edeltäneen ajan Helsingistä, hassuttelua sen ajan puheenparsineen ja käytöstapoineen...
Mutta ei...
Tavattoman pitkäpiimäistä, aivan ylivenytettyä jaarittelua yhden "ihmissuhteen" synnystä.
Tuntuu, että kirjoittaja on saanut maksun liuskojen mukaan (217 sivua)?
Toki monet Helsingin merkittävät paikat kirjassa vilahtavat, mutta nimenoman elokuvassa ne olisivat oikeuksiinsa päässeet:
Esplanadi, Kappeli, "Brunnis", Töölö...
Mitä Helsinkiin tulee, yksi yllättävä detalji kaiken puuduttavan tekstimassan keskellä:
TÄHDET!
"Niinpä tuijotin ikkunasta hämärtyvää katua ja ja katselin vaaleita tähtiä ja pilviä...
OHHOH!
Siis tähtiä keskikaupungin illassa...?
Ei onnistuisi nykyään, ei ole onnistunut ties koska.
1930 -luvulla tietty kaupungin "valosaastetta" niin niukalti, että tähdetkin ovat näkyneet.
Pientä hupia tarjoavat sentään tekstissä siellä täällä vilahtavat tuon ajan nuorten "hesalaisten" sanat:
- likka
- fuskata
- bluffia
Olivathan ne käytössä jonnekin 70/80 -luvuillekin asti.
Ennen kuin katosivat.
Samoin hieman kiintoisaa on Waltarin kuvaus 30 -luvun ylemmän porvariston elämäntyylistä Helsingissä.
Palvelijoineen, päivällisineen, kylpyläreissuineen, kesähuviloineen, kotiopettajineen, amerikkalaisine autoineen päivineen.
Perheen varallisuudeksi mainitaan 20 silloista miltsiä - nykyrahassa luokkaa 8,8 miljuunaa.
Hyvin on 1930 -luvun porvaristolla tämän tarinan mukaan muutenkin mennyt!
Ja mitkä käytös - sekä puhetavat!
Esimerkki:
Sulhaskandidaatti Joosef ensi käynnillä Karinin vanhempien tykönä:
" Olen iloinen saadessani näin perhepiirissä tilaisuuden tutustua teihin, rouva Laureus", Joosef sanoi matalalla, miellyttävällä äänellä.
"Teidän nimenne esiintyy julkisuudessa monien kiitettävien aloitteiden yhteydessä, niin että on mielenkiintoista tutustua myös persoonallisuuteen joka nimen takana piilee".
Niin, ja teititteleväthän kertomuksen nuoretkin toisiaan aivan loppumetreille asti...😏
Viimeisillä sivuilla:
"Voinko nyt katsoa olevani kihloissa kanssasi?".
Yksi (1) painovirhe kirjassa.
Tuohon aikaanhan painotaloissa oli aivan oma ammattikuntansakin: Oikolukijat.
Toisin kuin nyt.
Nyky -teksteissä virheitä senkun vilisee.
Eräs bongattu detalji stoorissa, matkalla Laureus -perheen kesähuvilalle, Laurilaan:
"Raahasin matkalaukkuni pitkin soratietä..."
Niin, todellakin.
Eihän tuohon aikaan matkalaukuissa mitään pyöriä ollut. Laukkujen raahaminen todella raskasta puuhaa.
Kun vaatteetkin olivat niin painavia, näihin nykyisiin halpis -rääsyihimme verrattuina.
x
Mutta kaiken kaikkiaan tylsä, jonninjoutava kirja.
Onko sepustus tosiaan kirjoitettu vain rahan takia?
Kaikesta huolimatta Waltarihan oli ammattikirjailija, joka ELÄTTI perheensä vuosikymmenet kirjoittamisellaan.
Skaalana kaikki Kieku & Kaiku -sarjiksen tekstittämisestä Sinuheen.
Toisaalta tavattoman epätasoinen on Mikan tuotanto, laadultaan.
"Lähdin Istanbuliin" -matkakertomus ihan timanttia.
Parhaita lukukokemuksia aikoihin - tuli vieläpä luettua kirja juurikin Istanbulissa!
Samoin stoori "Ennen maailmanloppua", tarinaa kirjailijakokouksesta Saksassa viime sotien ajalta.
Miksi kukaan ei ole kuvannut tätä filmille?
"Asettelu" muistuttaa vähän King Vidorin ikonista "Gildaa", starring Rita Hayworth ja Glenn Ford.
"Rakkaus vainoaikaan" -kertomus sitten täyttä sontaa.
No, kaikkea se perheen elättäminen teettää...
No, onneksi "Ihmeellinen Joosef " -kirja sentään loppui.
Revitty kirja, josta muovikerroksella päällystetyt kannet poistettu, viskattu joutomaan puskiin.
Ajanoloon siitä tulee uutta biomassaa.
Bing-, Yahoo- ja DuckDuckGo -haku:
Mika Waltari Rakkaus vainoaikaan
(Kreeta 14.10.2025)
ArcticParadise.fi
Voi turhuuksien turhuus! - Raamattu: Saarnaajan kirja
Tämän tekstin kirjoittajan on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen julistanut "suomalaisen kirjallisuuden viholliseksi"...
😏