27.4.2024

Mikä perkele siinäkin on että nuo ALKOn naiset väkisin tuputtavat "palveluaan"? Ainakin Rovaniemellä.

 

Rovaniemi tänään aamulla.

IC -stoge Hyvinkäälle lähtee vasta 13:02, joten ehtii käydä ALKOssa hakemassa sen vakituotteen.

Jos Härmässä (luokkaa ehkä 4 -5 kertaa vuodessa) pakosta joutuu Alkossa käymään...

Tuloksena aina morkkis - voiko jotakin nuin kreisiä olla olemassakaan?


Mutta onneksi aniharvoin  tähän täytyy ryhtyä - Tallinnan Rimi -lähikauppa ja laivat saavat huolehtia bisse & vinkku -osastosta.

Edullisesti!

Tulee iso säästö vuositasolla.

Satkuja.

Mutta tämän kolmen viikon pituisen Suomi -rundin punkku"kiintiö" on ylitetty, joten ei auta.

Pakko käydä handelissa - niin vastenmielistä kuin se onkin.


Ensinnäkin tuota on vaikea löytää.

Netti mainitse osoitteeksi "Rinteenkulman". 

Totta tosiaankin - Alkon kyltti näkyy Rinteenkulman Koskikadun puoleisella seinällä.

Mutta sisällä pitää kysellä tietä.

Alko löytyy vihdoin pitkän Rinteenkulma -talon aivan toisesta päästä, ja sielläkin vasta alakerrasta. 

Erittäin hankala paikka. 

Raskasta raahautua sinne kassien kanssa.


Ehkä kolme metriä liikkeen puolella, niin jo on Alko -täti tekemässä itseään tykö:

"Etsittekö jotakin?

Voinko auttaa?".


Tiesin toki mitä olin hakemassa - samaa tuotetta kuin viimeksi viikko sitten Kuusamossa:

Sitä puolen litran neliömäiseen kartonkitötsään pakattua Santa Helena -punkkua,

"Keskitäyteläinen, keskitanniininen, mustaherukkainen, luumuinen, kirsikkainen, paahteinen, paprikkainen" kuuluu luonnehdinta.

Ohhoh!

Onpas taas vinkku -runoilua!


Enklanninkielisessä sepustuksessa mainitaan vielä: "Luscious & Jammy, with a hint of vanilla".

Mihin tuo "herkullinen, uhkea, mehevä" unhoittui Suomi -versiosta?

"Marjaisuuskin" puutuu!

Samoin kuin viittaus "vaniljainen"?

HÖH!


Ihan perus -bulkkipunkkua tämä on, yksi merkki lukemattomien vastaavien joukossa.

Mutta parasta tässä ei olekaan tuotteen sisältö, vaan annoskoko!

Tuo puoli litraa on juuri optimi satsi.

Ei liikaa, muttei kuitenkaan liian vähän.

Hinta 5,98.

Chile. Cabernet Sauvignon.


Vähänkin enemmän, niin tulee pää kipeäksi aamulla.

Ja väsyttää BIG TIME.

Vähänkin vähemmän, niin jää "kiusattu" oli...


En vastaa tunkeilevalle huuhkajalle mitään, vaan jatkan etiäppäin.


No, tästähän akka - suomalaisen naisen tavoin - vain innostuu.

Alkaa seuramaan, ja tivaamaan jälleen, "josko voisi olla avuksi?".


Ei saatana, eikö tuosta huuhkajasta millään pääse eroon?


Vastaan ISOILLA KIRJAIMILLA: 

EI!


Ämmä pysähtyy hölmistyneenä seisomaan,


Hetken tuotteita katseltuani nappaan mukaan tuon Santa Helenan puolilitraisen.

Sitähän olin tullut hakemaankin.


Tuote kassatiskille, ja maksamaan.

Kassatyttö kysyy tuleeko kuittia?

Siinä hänen "työpanoksensa". "Osaamisensa".

Vastaan: Ei.

Tyttö on selvästi "varuillaan", hän  on pannut merkille "tilanteen".


Lisään, että on merkillistä, ettei täällä voi asioida ilman että tullaan tuputtamaan turhaa "opastusta".


Samassa huomaan vasemmalta, sivusta, että eikös perkele se sama äskeinen Alko -tantta hiippailee paikalle.

Tyyppi olisi halunnut alkaa "selvittämään" asiaa.


Tässä vaiheessa katson tilanteen jo riittävän.


Lausun:

"Teillä on maailman helpoin homma, ja tuskin koko liikettä enää muutaman vuoden päästä onkaan!".


Jostakin ilmestyy vielä kolmaskin harakka siihen pällistelemään. Missäköhän sekin luurasi?

Jossakin hyllyjen välissä teeskenteli "työntekoa".


Liukuportaille on muutama metri matkaa.

Matkalla ylös vilkaisen alas, Alkon avonaiseen kauppaan.


Kolme (3) naista seisovat siellä tuijottaen, närkästyneen oloisina.


Tietenkin he odottavat, että esim. näyttäisin keskaria - sehän olisi heille pelastus.

Sensijaan vilkutan heille. 

Jatkavat loukkaantunutta tuijotustaan. 


Oikeastaan tapaus oli varsin kuvaava, noin niin kuin "yleensä ottaen".

Tuon sairaan ALKO -monopolin ovat naiset onnistuneet valloittamaan.


Helpot, turvalliset, siistit sisä"työt".

Vähintäin kohtuullinen palkkataso.

Mahtavat henkilökunta -edut.

"Ruuhkaa" liikkeissä todella harvoin - muutoin tuota seisoskelua ja pullojen "järjestelyä".


Sitten niljakasta ALKO -kuviota perustellaan "myyjien asiantuntemuksella" ja muulla höpötyksellä.


Kun asiakas kävelee sisään - kuten meikäläinen äsken - on se tädeille Taivaan Lahja.

Alkaa välittömästi tuo täysin turha, sietämätön painostus ja kauhean "opastuksen" tuputus.


Kun niille selkeällä suomella ilmoittaa, että mitään "apua" ei tarvita, seuraa loukkaantuminen.

Nytkin ryhmä -loukkaantuminen.


Koko pitkän vaelluksen läpi Rinteenkulman, takaisin fillarille, odotan vaan että jostakin ilmestyvät turvamiehet.

Syytöksenä "häiriökäyttäytyminen".


Ulkona Koskikadulla, fillarin päällä, vastaan tulee pari turvamiestä.

Mulkoilevat epäluuloisesti, aivan erikoislaatuisesti.


Veikkaus:

ALKOn tädit soittivat hälytyskeskukseen, jotta "asiakas käyttäytyy uhkaavasti".

Lauantai -aamuna, asiakas selvinpäin, tiesi mitä tahtoi, eikä halunnut tuota hirveää, turhaa, moneen kertaan tyrkytettyä "opastusta".


Häirikkö!


Keissi tosiaan kertoo aika paljon siitä, mihin ollaan menossa, jo tultukin.

Ajatuskontrollointi kehittyy kehittymistään.

Kohta ollaan kuin uiguurien "uudelleenkoulutus" -leirillä Kiinassa.


Ensin ylläpidetään Valtion totaalisen sairasta vedätystä - tässä nimenomaisessa tapauksessa ALKOa.

Mielitautinen kuvio, monessakin mielessä.

Sitten kun muuta vaihtoehtoa ei ole, siellä on pakko asioida.

"Vastaanottokomiteana" ryhmä joutilaita naisia, jotka nuo hillotolpat ovat omineet itelleen.

Saavat nolla -tason oleskelustaan  vähintäinkin kohtuullisen korvauksen.

Asiakkaan saapuessa alkavat massiivisen manipulointi -hyökkäyksensä.

Kaikki verhotaan tietenkin "ystävällisyyteen".

Kun asiakas ei kerta kaikkiaan ole kiinnostunut heidän tyrkyttämästään "palvelusta", vetävät herneen nenäänsä.

Ovat valmiit kutsumaan  - elleivät tänä aamuna jo kutsuneetkin -"turvamiehet" paikalle. 

Tämä on "pehmeää fasismia".


Niin.

Nykytyylin mukaisesti pyydetään sitten vielä kassalla täyttämään jotakin "palaute" -kyssäriä.

Kipeetä touhua!



Sitäpaitsi tuostakin etovasta ALKO  monopolikuviosta naiset riipivät vain tietynlaista "extra -etua".


Käytännössähän suomalainen nainen putsaa elinkaarensa aikana luokkaa yhdestä kolmeen miestä.

Aviolitto- jne.-rähäkkien yhteydessä.

Plus saavat sitten vielä kaiken lisäksi vuosia pitempien elinaikojensa varrella massiiviset muut edut.

Loppupelissä useita vuosia pitempään pääsevät eläkkeistä nauttimaan, kaikkine mahdollisine muine sosiaali -hyvineen.


Ja - kuten asiaan kuuluu - valittavat vielä päälle.

Voi sitä vaikeroinnin määrää!

Tosi kullannuppuja!


Suomi 2024!


"Humanity is quietly being shackled in chains, too busy to notice.

Watch the next 5, 10, 20 years as everything you can read, own or watch is endlessly tracked or analysed by supercomputers.

You'll be labeled a thought criminal before you even have one controversial point of view."

- Andrew Tate


(Hyvinkää 27.4.2024)

ArticParadise.fi

Jo vain!


23.4.2024

Viikko alkanut hyvin - Miljoonatuloinen Esa-Pekka Salonen ei toistaiseksi ole rutissut telkussa kulttuurimäärärahoista

 

No mutta!

Voipiko olla mahollista?


Ollaan jo tiistaissa.

Eikä miljuunatuloisen, vuosikymmeniä maailman metropoleissa elelleen kapellimestari Esa-Pekka Salosen  naamaa ole toistaiseksi näkynyt vielä kertaakaan telkussa!

Narisemassa kulttuurimääräahojen leikkauksista!

Päinvastoin kuin viime viikolla - samat lätinät Maestrolta  ainakin kolmeen eri otteeseen.

Molemmat aamu -telkut, ja sitten vielä joku YLEn kylddyyri  -proggis päälle...


Tämähän on vallan mainiota!

Tuleekohan tästä Esa-Pekka Salos -vapaa viikko?

Tyyppi jäi kouluajoilta mieleen arroganttina besserwisserinä, yhdessä kamunsa Tuomas Harpfin  kanssa.


Ai miten niin miljuunatuloinen?

Nett:

"At the San Francisco Symphony, Esa-Pekka Salonen has been pulling down annual salaries around two (2) million dollars, according to publicly available financial disclosure forms".

Niin, ja tuota huipputuloisuutta Salosella on jatkunut vuosikymmenien ajan. 

😏


Pelkästään San Franciscon kiinteistö Brentwoodissa usean miljuunan arvoinen.

Ostohinta 1997: 1,5 miljuunaa dollaria. (Lähde: L.A.Times 8.6.1997)

Myyntihinta 2014: 2.895.000 taalaa (Lähde: L.A, Times 18.3.2014)


Uransa Lontoossa, Njyy Jorkissa, San Franciscossa jne. luonut kansainvälisten suihkuseurapiirien superjulkkis -miljunääri ilmestyy takaisin Härmään saarnaamaan supistuvien kulttuurimäärärahojen puolesta.

Etovaa.


Salonen jo 10.8.2017 (MTV Erikoishaastattelu):

"Köyhälläkin on oltava varaa kulttuuriin - Se on Suomen kauneus, muuten muuttuisimme absurdiksi villiksi länneksi".

"Verotuksella ja muilla mekanismeilla kakkua jaetaan niin, etteivät tulo- ja elintasoerot repeä käsiin".

Nyyyyh...

Miten ylevää.


Tätä samaa settiä, jota arvon Maestromme on meille käynyt vuosikymmeniä silloin tällöin paasaamassa - milloin on kiireiltään maailman metropoleissa kerinnyt.


Joku vuosi sitten Salonen liputti - tietenkin - ilmaisunsa mukaan "tajuntaa räjäyttävän Guggenheim -rakennuksen" puolesta.

Siis tuon New Yorkin -juutalaisten mega -vedätyksen, joka lopulta onneksi saatiin torpatuksi,

Ennenkuin siitä onnistuttiin aikaansaamaan ikuinen meno -automaatti meille Helsingin veronmaksajille.


"Itämeren suojelu" kuuluu sekin Salosen agendaan.

Niinikään "maahanmuuttajien kohtelu"...

Jnpp. jnpp.

Hoh - hoijaa...


Paavo "Nord Stream" Lipposta kuuluu kapellimestarimme äänestäneen.

Tätä entistä poliitikkoa, joka on osannut taloudellisesti hyödyntää verkostojaan niin Idän kuin myös Afrikankin suuntaan.

Nord Stream -hillotolppa tuotti ex -pääministerille hyvin - aikansa.

Paavon uusille hankkeille vessojen rakentamiseksi Afrikkaan heltisi runsaat tuet (109.000 euroa) Ulkoministeriöltäkin... (Lahde: IL 25.12.2020)


Mutta pysähtykäämme hetkeksi tarkastelemaan tuota Salosen kesto -väitettä "kulttuuritukien kauheasta supistamisesta" Härmässä.

Onko tilanne niin hirveä, kuin huipputuloinen kapellimestarimme antaa ymmärtää?


Ensinnäkin semmoinen pieni huomautus, että Suomi on konkurssikypsä.

Ollut jo kauan, mutta vasta nyt se aletaan vihdoin viimein tajuta ja myöntää.

Kaikkein hitaimpienkin joukossa.


Rahaa  ei ole.

Tätä tulee kestämään vuosia, vuosia.

Ihmettä on turha odottaa.

Vaikeaa käsittää?


Kyllä.

Kylddyyri -väelle, eritoten, nimittäin.

Varsinkin Salos -tyyppiselle sellaiselle.

Vuosikymmenien rahakas ura kansainvälisissä klassisen musan ympyröissä - miten Maestro Härmän talouskatastrofin syvyyttä voisikaan tajuta?


Kauppalehti Optiossa 4/2024 on erinomainen iso Mikael Vehkaojan artikkeli kylddyyri -määrärahojen käynnissä olevasta alasajosta.

Osuva otsikko; Viimeinen valssi.


Jokunen poiminta:

"Vuonna 2019 Veikkaus tuloutti valtiolle 1,2 miljardia euroa, mutta vuonna 2023 summa oli puolittunut. Yli puolen miljardin euron lovea on paikattu velalla, mutta sitä tietä ei voi jatkaa loputtomiin".

"Kulttuurin rahoituksesta puhuttaessa ääntä pitää yleensä kulttuuriväki, siis edunsaajat itse. Heidän viestinsä on tuttu; kulttuurista ei saa leikata, koska se on tärkeää - erityisesti meidän tuottamamme kulttuuri".

"Suomessa kulttuuriväki itse hallitsee keskustelua kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista. Ja tämäkin pitää uskaltaa sanoa ääneen, vaikka se on hirveä yleistys: he ovat hirveän herkkiä".

"(haastateltava) sanoo ihmettelevänsä taidepiirien puhetta siitä, että taide ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. - "Jos näin on, siihen kohdistuvat samat vaatimukset, mahdollisuudet ja leikkaukset kuin kaikkeen muuhunkin. Ei tämä ole sellainen yhtälö, jossa voi vain ottaa rusinat pullasta".

"Tilastokeskuksen mukaan yksityiset kulutusmenot kulttuuriin olivat noin kuusi miljardia euroa ennen koronaa. Kun summa jaetaan jokaisen suomalaisen kesken, jokainen meistä maksoi kulttuurista yli tuhat euroa vuodessa ikään ja säätyyn katsomatta".

Lisäksi valtio, kunnat ja säätiöt satsasivat tuohon vielä noin kolme miljardia päälle.


Eihän tuo summa nuppia kohti kovin suuri ole - ja jakautuu tietenkin todella epätasaisesti.

Sitäpaitsi jutun tilastoja kun katsoo, näkyy kylddyyriin sisällytetyn jopa "huvipuistot, pelit ja muu ajanviete" -tasoinen hömppä.


Entä suomalaisen kylddyyrin laatu?

Juttuhan menee niin, ettei missään ole niin paljon huijareita kuin kylddyyrialalla.

Paljon enemmän kuin liike-elämässä.


Selitys on yksinkertainen:

Taide- ja kylddyyriala nauttii jonkinlaista ihmeellistä suojaa.

Sitä pidettään lähtökohtaisesti jotenkin hienona.

Taide- ja kylddyyrialan arvostelemista pidetään moukkamaisena.

Ala nauttii erityissuojelua samantyyppisesti kuin vaikkapa "luonnonsuojelu", "vastuullisuus", "tasa-arvo" jne. jne.


Siellä piilossa on sitten hyvä tilaisuus lahjatomille nollilekin hääräillä - eikä keisarillla taaskaan useimmiten ole vaatteita!

Nk. "kuvataide" tästä ääri -esimerkki.

Case Kata Kärkkäinen!

Ai niin, sehän onkin nykyään kuulemma "muunsukupuolinen" Katariina Souri...


Ja kauhea huuto kylddyyriväellä Härmässä yhteiskunnan tuista.

Kiljuvat apurahoja ja eläkkeitä.

Valtion - siis tuulipukurahvaan - pitäisi kaikki höpö -puuhastelut kustantaa.


Suurena haaveena suomalaisella kylddyyriväellä kutsu Linnan juhliin!

Valtio on heille kaikki kaikessa.


Mitä menettäisimme, jos Suomesta koko tuo harrastelijatasoinen (jos sitäkään) kylddyyrisakki huomenna katoaisi vaikeroimasta?

Emme mitään.


Sitäpaitsi ken tahtoo, voi Suomessa kultturia - erityisesti aikaisempien sukupolvien tuottamaa sellaista - harrastaa todella halvalla. 

Tarjontaa on niin ylenpalttisen runsaasti jo olemassa, ettei kukaan pysty siitä elämänsä aikana kuin mitättömän promillen promillen kuluttamaan.

Jos sitäkään.


Suomen maailman parhaat kirjastopalvelut ovat ilmaisia!

Tietokoneiden ja lehtisalien käyttö kirjastoissa on ilmaista!

Halutessa voi YouTube -tilauksen valtaisine musiikki- ja informaatiopalveluineen hommata hintaan n, 14 euroa per kuukausi!

Nerokas Museokortti kestotilauksena 60 - 70 euroa per vuosi!

YLE -verokaan ei ole suuri, ja YLEn Areena vieläpä ilmainen!

Ilmaisesta Twitterista (nyk. "X") voi noukkia mielin määrin sisältöä, jopa Suomen Kuvalehden artikkeleita.

Jne. jne. jne.

Ilmaista tai erittäin halpaa kulttuuria on jaossa vaikka kuinka paljon!


Sitten takaisin Härmään suvaitsee palata - diili San Franciscon sinfoniaorkesterin kanssa on irtisanottu - miljoonamies -kapellimestari, Maestro E-P Salonen.

"Pöyristymään" löysien kulttuurimäärärahojen tuiki tarpeellisista leikkauksista.

Niistä ei kuulemma saisi säästää.

Kuten joka ikisen toisenkin ryhmän mielestä juuri heidän oma alansa pitäisi olla koskematon.


Mutta kun se ei vaan toimi niin.


Taas toisaalta...

Eivät nuo edustushommat kovin herkullisilta näytä.

Juuri tänäänhän tasavallan uusi presidenttipariskunta on virallisella valtiovierailulla Sveduissa.

Delegaatioon kuuluu - kukas muu kuin kapellimestari Esa-Pekka Salonen!

Marssi sisään  Kungliga Slottetiin siinä kuuluisan homon Mark Levengood-Kärkkäisen sekä Arja "Jaag vill tacka liiii-veeet" Saijonmaan välissä.

Kunkkua ja Silviaa tervehtimään.


Kalle-Kustaata, joka jo 90 -luvulla tuli varsin tunnetuksi tiheästä hyppäämisestään Östermalmin "kaffe flickojen" tykönä iltapäivisin.

Naama -silvottua Silviaa, joka jaksaa olla yllättynyt ja järkyttynyt saksalaisen isänsä natsi - kytköksistä...

Niin, siinähän kyseinen 1970 -luvulla vihitty aviopari teeskentelee - sehän juuri onkin heidän "työtään".


Mutta ei nyt ruodita mitään ikäviä asioita - eihän?


Luulisi kuitenkin tuollaisen teeskentelyn olevan raskasta? Käyvän työstä?

No, ehkä on sellaisiakin, jotka tuollaisesta pelleilystä nauttivat...

Esa-Pekka Salonen, esimerkiksi.


Ainakin hänellä on rutiinia moiseen touhuun.

Kuvahaullakin löytyy materiaalia maailmantähtemme edustuskuvioista Jenkkilässä.

Naama hymyyn pakotettuna tanssahtelee jonkun sen ja sen sinfoniaorkesterin naistoimikunnan huuhkajan kanssa.

Ei ole ollut helppoa, tuo kansainvälisen uran rakentaminen!

Ilmeisen kannattavaa, tosin.


Netti kertoo, että E-P on löytänyt uuden sydänkäpysen.

Kaarina Gould!

Pika -googlauksella:

Tällä kylddyyri - byrokraatilla näkyy olevan agendallaan päällimmäisinä kaksi teemaa:

- Transsujen "oikeudet"

- Myttyyn (onneksi) menneen Guggenheim -huijauksen tilalle samalle Stadin parhaalle vapaana olevalle paikalle joku "Arkkitehtuuri- ja Designmuseo" -turhake.


Transsu -asiaa Gould on propagoinut jo vuosia, esimerkiksi vuonna 2018 lähetellyt Njyy Jorkista terkkuja "Helsinki Gay Festivalille".

Tuossa "Arkkitehtuuri- ja Designmuseo" -vedätyksessä Gould on onnistunut hivuttautumaan "hankejohtajan" pallille.

Niinpä niin.

"Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt!".


Kuten Guggenheim -vedätyksen torpedoinnissa hyvin kunnostautunut arkkitehti Karin Taipale on todennut:

Ei tuo Etelärannan tontti, Helsingin kruununjalokivi, mitään uutta pömpöösiä rakennusmassaa  kaipaa.

Puita sinne pitäisi istuttaa. 

Tällä hetkellä koko isolla alueella kasvaa kolme (3) puuta. 

Sekä järjestää kaupunkilaisille kävely- ja pyörätiet siihen rantaan!


Nythän on tilanne jo vuosia ollut se, ettei Kauppatorilta kauas Olympiaterminaalin toiselle puolelle löydy metriäkään vapaata rantsua.

Kaikki on jotenkin aidattua aluetta. 

Satoja metrejä pitkää aitaa, enimmäkseen tyhjää parkkipaikkaa, valtavia valvontakameroita torneineen ja jalustoineen, kaikenlaista koppia ja pömpeliä...


Pois vaan - kaikki!


Koko tuo Etelärannan alue on vallattava takasin helsinkiläisille.

Siis ihmisille - ei millekään turhille ja jumalattoman kallillle kylddyyri-laitoksille.

Niissähän on ideana vaan "projektin" ajan työllistää tuota vähäistä kylddyyri -byrokraattijoukkoa à la Kaarina Gould, sitten arkkitehteja ja rakennusliikettä.

Lopulta koko hökötys jököttämään siinä turhanpanttina, veronmaksajien ikuisesti maksetavaksi. 


Mutta taksisin Maestroomme...

Monikymmenvuotinen rouva Salonen Jan Price haki Maestrostamme eroa muutama vuosi sitten...

No, ihmekös tuo.

Sehän vasta IHME  olisikin, mikäli kymmenien vuosien avioliiton jälkeen kipinää vielä löytyisi,....😏

Not going to happen...


Samoin erikoislaatuista olisi, mikäli yli kuusikymppinen ukkeli eronsa jälkeen alkaisi suhteisiin ikäisensä, siis vanhan naisen kanssa.

Esa-Pekka Salonen s. 1958

Kaarina Gould s. 1972.


Muuten eikös Jenkeissä, ja varsinkin Kaliforniassa, kuvio mene jotenkin näin:

Avioeron sattuessa vaimolla on oikeus ainakin puoleen puolison avioliiton aikana tienaamasta omaisuudesta?

Mahtoiko siis ero tulla kalliiksi tälle Suomen kylddyyri -lähettiläälle?

Olis kiva tietää...

😏


Paitsi trans -asiaa sekä uuden huippukalliin ja täysin turhan "Arkkitehtuuri - ja Desingmuseon" propagoimista, löytyy Gouldin Twitteristä myös naisasiaa.

Tietenkin.

Kehuja Gould jakaa Greta Thunbergille ja Rosa Meriläiselle.

Hyi helvetti!

Apua, meinaa yrjö lentää!


Suomen entinen, katastrofaalinen PM Sanna Marin näyttää olevan niinikään kylddyyrivaikuttaja -pariskuntamme  suosiossa.

Siis tämä "sosiaalidemokraatti" Sanna, joka nyt huitelee mualimalla milloin minkäkinlaisissa kissanristiäisissä luxus  -vermeineen.

Sen sortin sosialisti.

Salosen Twiitti 19.4.2023:

"We, Kaarina Gould and I, bumped randomly into the Finnish PM Sanna Marin on a street in Helsinki. We thanked her for a great job having lead the country with a firm hand through challenging times. She was very gracious and friendly. Best of luck for your future endeavours, Sanna".

Voi Herran tähden sentään!


Ai niin...

E-P Salonenhan on vuosia markkinoinut itseään "enemmän" kuin tahtipuikon heiluttelijana - nimittäin säveltäjänä.

Aivan hirveää settiä tuo hänen "musiikkinsa".

Kerran tuli ennakkoluulottomasti yritettyä tuota kuunnella.

Ei onnistunut.

Ei tuota sontaa kestänyt paria minsaa kauempaa kärsiä


Bing- ja Google -haut:

Matkamiehen mietteitä Suomalainen yhteiskoulu

(postaus 8.6.2022)



(Kiilopään eräkeskuksessa 23.4.2023)

ArcticParadise.fi

Start your mornings caffeinated.

Extra power in the battle against The Matrix. - Tate

16.4.2024

Pervojen ja friikkien annettiin sitten valloittaa Amos Andersonin kotimuseokin...


Eikö tämä koskaan lopu?


Ei, tämä on vasta alussa....

Pervojen ja friikkien rynnistys. 

Ilmaantuminen framille sieltä jostakin - "from the woodworks".



Sinänsä erittäin miellyttävää vierailla vuosikymmenien tauon jälkeen Amos Andersonin kotimuseossa Yrjönkadulla.

Tuttu paikka 70 -luvulta. 

"Ett glamoröst inrett borgarhem från 1920 -talet, för att inte tala om all konst".

Täällä tuli lukuisia kertoja hengailtua lukioaikoina.

Osin luvallisilla nk. "hyppytunneilla", osin lintsauksen merkeissä.


Hienoja saleja, osa mööpeleistä Mustion linnan peruja.

Monia hienoja taideteoksia. 

Amos taisi aikoinaan olla - Alfred Kordelinin ja Emil Aaltosen jälkeen - Suomen rikkain mies.


Kiinnostavaa kyllä, trion jäsenet olivat kaikki omilla tahoillaan lähtöisin perin vaatimattomista oloista.

Kaikki aloittivat tyhjästä.


Jos verrataan heidän jälkensä tulleisiin Suomen rikkaimpiin miehiin...

Aatos Erkko, Antti Herlin, Poju Zabludowicz... 

Jokainen näistä istuutui nk. "katettuun pöytään".


Nerokas ja edullinen Museokortti käy tässäkin museossa.


Talo nk. "myöhäisjugendia" vuosilta 1912 - 1913, Yrjönkatu 27, Kukon kortteli.

Arkkitehdit W.G. Palmqvist ja Einar Sjöström.


Tuttu vanha hissi - se rakennettiin taloon kai vasta jälkeenpäin. 

Oikein hauska hissi. 

Kori vuorattu sisältä puulla (mahonkia? jotain teakia tms?).

Penkki jolla istua. 

Tuo kyltti "Henkilö -Hissi", "Person -Hiss".

Hissin valmistaja Oy Kone Ab - joskus sata vuotta sitten.  


Siis vielä 1900 -luvun alussa oli normaalia kivuta monta kerrosta asunnolle noissa sen ajan uusissa jugend -taloissa?

Tukholmassa Strindbergin kotimuseossa Drottninggatanilla näytetään herran vesiklosettia jostakin 1800 -luvun lopusta - Tukholman ensimmäisiä!


Tosin kuin 70 -luvun alun useilla käynneillä, nykyään tänne pitää ilmoittautua ennakkoon.

Niinpä tietenkin.

Onhan kaikesta nykyään tehty - tekemällä tehty - niiiiin vaikeaa. 

Eihän kanta -Helsingistä tahdo kohta löytää ainoatakaan avonaista korttelipihaakaan, muuten kuin sattumalta. 

Pitää pujahtaa nopeasti sisään, jos avonaisen portin huomaa. 


Pari nuorta ystävällistä naisopasta on vastassa - mutta opastettuja kierroksia ei ole.

Oppaat ovat kuulemma nk. "keskusteluoppaita".

Jaaha, tämäkin on taas tätä nykyajan hömpötystä.


Nurkassa on korillinen jalkineiden päälle vedettävä muovisuojaimia - mutta kukaan ei käytä niitä, eikä niiden käyttöön painosteta. 

Miten tämä on mahdollista?

Täällähän on hienot matot ja parketit!

Ei voi käsittää.


Sitten taulujen pariin. 

Vanhempi uskonnollisaiheinen taide ei kiinnosta - sitä löytyy yläkerran pienestä Amoksen "yksityiskappelistakin".

Mieshän oli katolilaisuuteen viehättynyt. 


Upeita teoksia seinillä: 

Itävaltalaisen A.L. Ternin "Italienskt landskap" (1800 -talet) 

Ruotsalaisen Gustaf Wilhelm Palmin "Venetiansk vy" (1849) 

Suomalaisen Oscar Kleinehin "Segelsällskapet..." (1889)

Ruotsalaisen Edward Westmanin "Landskap från Klåfskär" (1893)

Suomalaisen Victor Westerholmin "Landskap från Karis" (1912)

Suomalaisen Alber Edelfeltin "Vy från Södra hamnen (1888 - 1889) 

Suomalaisen Magnus von Wrightin "Vattenfall, Svartå" (1864)


Kaikki ihan klassisia öljyvärimaalauksia - nuissa kuvissa silmä lepää!


Suosikiksi nousee tuo Victor Westerholmin maalaus.

Aihe sinänsä on vaatimaton: Harmaa talvinen vesi -motiivi jostakin Länsi-Uusimaalta.

Loistava esimerkki siitä, miten näennäisen vähäisestäkin teemasta huipputaiteilija saa aikaiseksi kiehtovan kuvan!


Mööpeleistä ihan huippua nuokin kullatut, ruhtinaallisella punaisella päällystetyt tuolit muinaisen Atlaspankin jäämistöstä.

Samoin työhuoneen nojatuolit, joissa käsinojien sfinksi -motiivit.

Kullatut pöydänjalat tekevät nekin vaikutuksen.

Amoksella oli tyyliä, silmää!


Mutta, mutta, mutta...


Kun mukaan napattua ilmaista, informaatiopitoista sympaattista pikku painotuotetta poistuessa selailee...

Nuo yllämainitut teoksetkin pienoiskuvina, "muistin virkistykseksi".

Kiitos. 


Sitten painotuotteen melko loppuun runnottuna, vanhojen uskonnollisaiheisten teosten pienoiskuvien väliin:


Isku vasten kasvoja!

Totaalista friikki -pervoilua!

Kuva nyky"taiteilija" Pauliina Turakka Purhosen (nevör höörd) pienoispatsaasta "Smärtomannen".

Veistoksessa alaston, valkea, muhkurainen keski-ikäisen naisen ruho.

Kyseessä vääräsäärinen nk. suomalaisen karjakkotyypin edustaja,

Kämmenissä ristiinnaulitsemisen vertavuotavat haavat.

Verivana valuu jalkojen juureen. 

Kruununa kaikelle: partaisen miehen pää!


Mitä helvettiä? 

Mitä tällä sonnalla on haluttu sanoa?


Varsinaista rappio"taidetta"!


Taas hyvä osoitus siitä, miten tuo sairas satenkaari/gay/queer/lepakko/transsu/friikki/woke -sakki tuputtaa - tuputtamalla tuputtaa - tuota omaa sekavaa ja käsittämätöntä, niljakasta "ideologiaansa" kaikkialle!


Aivan kaikkialle!


Mikään paikka ei ole heiltä turvassa!

 

Päiväkodit, koulut, kirjastot...

Kaikki hyökkäyksen kohteina!


Totta tosin on, että Amos Anderson itse oli joko homo tai bi.

Naisseuraa tietenkin riitti - miljonäärillä.

Jo 1970 -luvun visiiteillä kiinnittyi huomio nuihin omistuskirjoituksilla varustettuihin näyttelijättärien kuviin kaapin päällä:

"Till min kära Amos!".

Naimaton, lapseton Amoshan testamenttasi jätti -omaisuutensa Konstsamfundet -säätiölle.


Mutta silti.


Mitä helvettiä moinen partanainen -pervosaasta tekee tässä pienois -taidemuseossa?


Olkoonkin, että vain näyttelyluettelossa. 

Sen verran "häpyä" on propagandisteilla ollut, etteivät nuo sairaat luuserit ole julenneet laittaa tätä törkyänsä esille Amos Andersonin kotimuseoon. 

"Vain" näyttelyluetteloon.


Toistaiseksi...


(Kuusamo 16.4.2024)

ArcticParadise.fi

Pelikaani törmäsi turpiiniin -

punaselle kaikki!

Puhelimet kii!








15.4.2024

RukaPalvelu Oy / Jouko "Jokke" Kämäräisen "vastuullisuus" -lätinät - voiko etovampaa jeesustelua olla?


Sattuipa Kuusamon Cittarin Alkossa  lauantaina asioidessa isosta jakelupinosta käteen tämmöinen lehdykkä "Kammin kuulumiset".

Julkaisija RukaPalvelu Oy.

Pääkirjoituksessa firman omistaja Jouko "Jokke" Kämäräinen ylistää tuotettaan. 

Estottomaan tyyliinsä.


Poimintoja: 

Burgerateria litran oluttuopilla irtoaisi hintaan 25 euroa.

"Pöydillä saa tanssia!".

Artistivieraina Zone -kapakissa mm. Meiju Suvas, Eini, Isto Hiltunen...

"Karaoke-Karnevaalitkin" olisivat kuulemma syksyllä tarjolla...

Wau, mitä tarjontaa!


"Luonto" -puolelta:

Koskenlaskua kumiveneellä ja melontaa muovikanootilla Oulangan kansallispuistossa.

Sanomattakin on selvää, että "retkeilijöiden" värikkäistä varusteista kuin myös vaatteista luokka 90 prosenttia muovipohjaisia materiaaleja.

Se, että kansallispuistossa ylipäätään sallitaan moinen melskaus on jo sitten kysymys sinänsä...

Missä vaiheessa kansallispuistoista tulikin huvipuistoja?

Joka tapauksessa "melontaseikkailun päätteeksi autokuljetus takaisin Rukalle - jossa voitte nauttia vaikkapa hyvin ansaitusta pizzasta"...

Wau, mitä tarjontaa!


Entäpä "vastuullisuus", tämä nyky -ajan anekauppa?


"Kammin kuulumiset"-lehdykkä äityy varsin runolliseksi sivulla seitsemän:


"Vastuullisesti luonnon ehdoilla..."

"Vahva sitoutuminen ympäristöystävällisten toimenpiteiden toteuttamiseen..."

"Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen..."

"Ympäristövaikutusten arviointi..."

"Tarkastelemalla yrityksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön..."

"Identifioimalla alueet, joilla voidaan tehdä parannuksia..."

"Toiminnan kehittämistä niin, että se on kestävää ympäristönäkökulmasta arvioituna..."

"Koko Rukan alueen toiminnan kehittäminen vahvasti ympäristönäkökulmiin perustuen..."

"Myönnetty Green Activities -sertifikaatti..."

"Sitoutuu jatkuvasti kehittämään vastuullisuuttaan..."

"Raportointi..."

"Kriteerien noudattaminen todennetaan jatkuvalla auditoinnilla..."

"Koko organisaation omistautuminen ja ponnistelu..."

"Vastuullisuustyö on kokonausvaltaista..."

"Sitoutuminen vastuullisuuteen näkyy konkreettisina tekoina..."


Jutun kuvituksena kuva vastuullisuusrojektin vetäjästä, neito Mari Hanhelasta.


Huh - huh!

Olipa "vastuullisuus" -paasausta!

Mitä feikkiä!

Iljettävää kaksinaismoralismia.


Minkähänlainen bisnes -kuvio tuossakin "sertifikaatissa" on taustalla?

Netti kertoo taustayhteisöiksi Going Green Oy:n, sekä ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:n. 

Edellisen saitilta löytyy 15 pärstää - joista 12 naisia.

Jälkimmäisen kohdalla kaikki esitellyt ovat naisia.


Niin tietysti.

Juuri tuommoisiin puuhastelu -touhuihinhan naiset nimenomaan hakeutuvat.

Tuollaisia järjestöhommia tms. heille rahoitetaan.

Mukavia, riskittömiä, hyvinpalkattuja "työ"paikkoja....


Mutta käännetäänpä sivua.

Toden totta, heti seuraavalta sivulta löytyy "Kammin kuulumiset" -lehdykän julkaisijan, RukaPalvelu Oy:n ohjelmatarjontaa:


"Extreme -mönkijäsafari Petäjävaarassa. Todellinen mönkijäseikkailu. Kolme tuntia 128 euroa".

Mainoksen kuvana tuollainen hirvittävä ja turha mönkijä -vempele vauhdissa Rukan rääsityllä rinteellä, taustalla joku Rukalle niin ominainen sähköpylväs.


Saman tuotteen nettimainoksen kuvituksessa pistetään vielä "paremmaksi":

Monkijä -hirviö kaasuttaa pitkin kapeaa puroa niin että vesi roiskii.

Kyllä siinä tunturipuron tammukat saavat kyytiä!

Kuolevat varmaan sydänkohtaukseen moisen rämisevän jättiläisen valloittaessa heidän elinympäristönsä.


Niin, mutta tämän extreme -mönkijäsafarinkin jälkeen ovat sitten tarjolla ne "hyvin ansaitut" litran kaljatuopit sekä pizzat siellä RukaPalvelun ZONE -kapakassa.

Pöydillä saa tanssia!


Vastuullisuus, ennen kaikkea!

Eikös niin?

😏


x


Muuten...


Tuo Joken pitkään johtama Pro Kuusamo ry...

Porukka, joka vielä muutama vuosi sitten julisti ohjelmanaan "Ehdoton EI! kaivoksille".


Ääni kellossa on selvästi muuttunut.

Nyt yhdistys mainostaakin kotisivuillaan "yhteistyöhaluaan".

Viime kesän vuosikokouksessa "vastuullisuus" -höpöttäjä Jouko "Jokke" Kämäräinen vaihdettiin Kari Miettuseen.

Miettusen linja:

"Yhdistys jatkaa rakentavaa yhteistyötä kaupungin, elinkeinojen ja muiden yhdistysten kanssa". Jne.

Yhdistyksen hallituksessa istuvat edelleen Jokke, sekä toinen Rukan -rääsijä, Rukakeskus Oy:n Mia Porkkala.


Uutisarkistoa kun selaa, niin yhdistyksen tahti on selvästi hiipunut.

Veto alkaa loppua. 


Edesmennyttä Pro Kuusamo ry:n kunniapuhheenjohtaja Hannu Hautalaa muistellaan.

Siis tätä motorisoitua (auto, mönkijä, lumikelkka...) omien sanojensakin mukaan "dokumentaarista valokuvaajaa", jota kuitenkin pidettiin "Taiteilijana".

Suomen yliarvostetuin, mutta sitäkin avokätisemmin yhteiskunnan rahoittama luontokuvaaja...


Kaivoshan Kuusamoon mitä ilmeisimmin tulee - sitä tuskin voitaneen estää.

Juurihan hiljattain telkussa naapurikylä Käylänkin miehet Ahosen johdolla kaivosta kovasti haikailivat...


Se on sitten:

"Tervetuloa luonto- ja kaivoskaupunki Kuusamoon!

Aidosta luonnosta vielä vähäiset rippeet jäljellä, siinä kaivosten ympärillä!

Tosin Karhunkierroksella ruuhkaa kuin Mannerheimintiellä, ja koskenlaskijoiden sekä melojien häiriköinti Kitka- ja Oulankajoilla kovaa luokkaa...

Mehtät jäkälistä puhtaaksi kaluut - syynä ahneuksissa ylikasvatetut porokarjat.  

Joita pakosta ruokitaan kalliilla tuontiheinällä - seuraksena poronlihan katoaminen paikalliista lounaspöydistä. Korjattu Uuden-Selannin riistakäristyksellä.

Järvet kesäisin sinilevähyökkäyksen kohteina - kiitos rantojen mökkislummien. 

Kuusamon hintataso huimaavan korkea, etenkin majoitusten ja "ohjelmapalveluiden" osalta.

Kuusamolaisten luonne taas erittäin kyräilevä - kateus täällä voittaa kiimankin!

Rodullisesti lyhyenläntä kombinaatio tienoon alkuperäisväestöstä saamelaisista, etelästä vyöryneistä savolaisista sekä idän venäläisistä.

Geneettisesti äärimmäisen kiinnostava tutkimuskohde vuosisataisen sukurutsauksen takia. (Lähde: Professori Leena Palotie). 

Henkiseltä laadultaan kuusamolaiset sitten ovat sekoitus lestadiolaisuutta, keskustapuoluelaista kähmintää, vanhoja katkeria kaunoja sekä yleistä änkyröintiä.

Toivottavasti turistit viihdytte!".

😏


Bing- ja Google -haut:

Matkamiehen mietteitä Ruka

Matkamiehen mietteitä Kuusamo

Matkamiehen mietteitä Kuusamon kansanopisto

Matkamiehen mietteitä Kuusamon Hyvinvointikeskus

Matkamiehen mietteitä Jouni Alavuotunki

Matkamiehen mietteitä Kuusamon kansanopiston historiikkia lukiessa

Arctic Paradise Reilut lappilaiset nokipannu -kahvit

Matkamiehen mietteitä Seppo Ervasti

Matkamiehen mietteitä Kuusamon kaivoshanke


(skannimine järvivaate)


(Kuusamossa 16.4.2024)

ArcticParadise.fi

Face the Music!


Jälkikirjotus 18.4.24


Olipa hieno skimbaus- ja ulkoilupäivä tänään Rukalla!

Aurinkoa, lunta, pikkupakkasta - kevättä!

Monta tuntia mäessä.


Olin todennäköisesti taas vanhin henkilö Rukan rinteissä - hiihtoa Rukalla vuodesta 1963. Tai 1962...?


Laskettelu - varsinkin Rukan kaltaisella pikku nyppylällä - on toki tylsää hommaa. 

Mutta saahan siitä pientä liikuntaakin, sekä raitista ilmaa. 


Puhumattakaan siitä, että Rukalta on suora näköyhteys lapsuuden ihanalle mökkijärvelle, Kantojärvelle!

Sinä se on, tuntuu että melkein käsinkosketeltavan lähellä.

Ja nuo muistot... 

Ajasta jolloin kaikki oli hyvin...

Tuon järven jokaisen saaren, niemen, rannan tunnen läpikotaisin.


Kahvit tuli tänään juotua siellä Vuosselirinteen alapäässä, eräällä terassilla - ja nukahdettua lepotuolille, aurinkoon!

Eihän mikään ole suloisempaa kuin päikkärit ulkona...


Kun heräsin, tunsin hetken olevani Paratiisissa.

Suunnilleen metrin tarkkuudella samassa paikassa, missä joskus 1960 -luvun lopussa sijaitsi se lautatamökki, jossa istuin myymässä eräänä Pääsiäisenä niitä paperisia hissilippuja. 

Saaden tuolla systeemillä ilmaiset laskettelut.

Oli hyvä diili!

Kopissa oli radio, ajankohtaisena pop -hittinä Cat Stevensin (nyk. "Yusuf Islam") biisi "Matthew & Son)...

Silloinkin oli kevät.

Aurinkoinen huhtikuu...


Yli puoli vuosisataa sitten...


Toki rääsitty nyky -Ruka on aivan hirveätä katseltavaa - mutta nuo kallioleikkaukset, monenlaiset pömpelit, mainostaulut, sähkötolpat sun muut pitää vaan sivuuttaa.

Todella mahtavaa, ettei - toisin kuin Rukan matkailu -yrittäjien, Joken ja kumppaneiden - tarvitse alkaa heittämään tuota iljettävää "vastuullisuus" - skeidaa.

Tämä on Luxusta!


Ja toki laskettelussakin on oma pieni viehätyksensä, vauhdin hurma nimittäin.


Mutta huono, erittäin huono asiakas olin taas Rukalle. 

Sinne tuli jätettyä muutama kymppi hissilipusta, sekä kolme euroa kahvista. 

Omat eväät oli mukana.

😏


Ehkä ensi talvena taas yksi hiihtopäivä Rukalla. 

Kun nuo skimbatkin ovat valmiiksi täällä Kuusamossa, erään tutun autotallissa. 

Koko setistä tuli pulitettua jotain 70 - 80 euroa, kirppikseltä.


Edellinen skimbasetti oli ilmainen, arpajaisvoitto.

Sekin odotti täällä eräässä varastossa noin neljännesvuosisadan ajan tuota 1 - 2 kertaa per talvi käyttöä.

Mutta katosi muutama vuosi sitten ko. varaston remontoinnin yhteydessä, kukaan ei tiennyt kenen se oli. 


Niin, ja Scandic Hotellin (entinen Rukahovi) aulassahan on ilmainen WiFi, sekä sinne tulee Hesari ja muitakin lehtiä.

Kun salkussa sattuu olemaan pieni siivu Scandic Hotelsia, tulee tätä kautta vähän "reaaliosinkoa" - kun ei firma moneen vuoteen ole dividendiä pystynyt maksamaankaan....


www.ArcticParadise.fi

Kuusamo, Kuusamo kutsuu...






















11.4.2024

Konkurssikypsä Ähtäri -käpykylä: Pandojen lähtölaskenta on alkanut!


Kädessä on uusi, painotuore "Ähtäri 2024" -matkailuesite.

Jakelussa korkeissa pinoissa ympäri Ähtäriä.

Kuvaus, tekstitys, suunnittelu, painatus, jakelu - maksanut maltaita.


Mutta mitä ihmettä?

Kahdellakaan selailulla ei löydy Ähtärin kuuluisista pandoista halaistua sanaa!

Ei kuvan kuvaa!


Ähtärin ykkösjuttu viime vuosina - miljuunia Ähtärin veronmaksajille maksaneet pandat - vaietaan nyt kuoliaiksi.

Ikäänkuin nuille rahoille ei olisi ollut muuta, tärkeämpää käyttöä.


Vilkaisu Wikipediaan vahvistaa faktan: 

"Ähtärin eläinpuisto ilmoitti 27. tammikuuta 2024 aikovansa palauttaa pandat Kiinaan".


Sillä lailla!

Pannukakku, koko panda -projekti.

Onhan jo vuosien ajan ollut selvää, että ei tuosta panda -hömpötyksestä mitään voi tulla. 

Paitsi miljuunatappiot niskaan.

Siis selvää, jokaiselle täysjärkiselle.

Jo ennen rojektin alkuakin.


Keskustan etelä-pohojalainen kansanedustaja, ent. ministeri Antti Kurvinen tosin yritti junailla tänne omaan vaalipiiriinsä viiden (5) miljuunan euron valtion hätäapua pandoille.

Syntyi niin kova älämölö, että Kurvisen hanke piti perua.

Meinasi varmaankin turvata ähtäriläisten äänet seuraavissa vaaleissa...

😏


Nähtävästi Ähtärin matkailuesitteen laatijatkin (käytännössä Ähtärin kaupunki) ovat jo luopuneet toivosta, ja varmuuden vuoksi jättävät pandat maininnatta. 


Paitsi että "Palauttaminen on kuitenkin ulko- ja kauppapoliittisesti kiusallista...", tietää Wikipedia. 

Niin tietysti...

😏


Kiinalaiset nauraa - ja lähettää laskuja meille "Foreign Devilseille". 


Sopassa on lisäksi jotakin sopimusteknisiä seikkoja, sopimussakkoja, pitkiä vuokra-aikoja tms.

Pandoja "ei ole varaa pitää, mutta ei varaa palauttaakaan".

Kaunista! Täydellistä!

😏


Ähtäriläisiltä kun yrittää asiasta kysyä, seuraa useimmiten vaivaantunutta kiemurtelua. 

Erityisesti täällä Hotelli Mesikämmenessä, omistaja: Ähtärin konkka -kaupinki.

Mesikämmenen tappio netistä löytyvältä  viimeiseltä tilikaudelta: 226 000 euroa.

Respan tytöt eivät osaa - tai uskalla - lausua panda -teemasta mitään.

Suut ovat supussa. 


Mikäli tähän hiljaiseen vuodenaikaan mielii Hotelli Mesikämmenessä yöpyä, saa varautua pulittamaan jotakin 150 - 200 euron haarukassa.

Kuten joku vuosi sitten napuritontille sijaitsevan "ylellisen"  Naava Chaletinkin majoituksista.

Tilaa on - molemmissa, ja runsaasti.


Muistuupi mieleen, kun pandat joitakin vuosia sitten Ähtäriin suvaitsivat saapua...

Oli keskitalvi, ja kovat pakkaset.

Ähtäriläiset tanssivat pimeydessä ja pakkasessa letkajenkkaa pandojen kunniaksi tuolla "keskustassa"!

"Nyt Ähtäri nousee!".


Ähtäristä löytyy kuitenkin YKSI (1) henkilö, joka kaikkien vuosien ajan selvänäköisesti on tajunnut, että panda -hömpötyksestä ei voi tulla mitään. 

Ei nalleista ainakaan ole käpykylä Ähtärin, kuihtuvan tuppukylän, pelastajaksi:

Olli Sahimäki!


Ähtärin väkiluku 1960: n. 8412 asukasta.

Kriisikunta Ähtärin väkiluku 2024: n. 5300 asukasta.


Entä minkälaisia ovat nykyiset, vielä jäljellä olevat ähtäriläiset?

Ovatko he siitä nuorimmasta, dynaamisemmasta päästä?

Vitsi - vitsi!

😏


Paikallisessa K -kaupassakin kun yritti jotakin kysyä...

Aivan toivottomia tomppeleita, nuo naiset.

Osastoa "syntymässä säikähtäneet".


Olli Sahimäki!

Hän on käytännössä yksin jaksanut toitottaa panda -pelleilyn hulluutta.

Ollut alusta asti aivan oikeassa. 


Sahimäki esimerkiksi valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Ähtärin kaupunginhallituksen taannoisesta 17,3 miljuunan euron takauspäätöksestä Ähtärin Eläinpuisto Oy:lle ja Hotelli Mesikämmenelle. 

Sahimäen valitus meni läpi. 


Sahimäki:

"Jos tulee konkurssi, rakennukset jäävät aivan toimettomiksi. Ensin pitäii rakentaa koulut lapsille, sillä meillä on lapsia väistötiloissa tällä hetkellä ja heidän koulunkäyntinsä kärsii, Sahimäki sanoo". - Lähde: YLE 23.9.2019


Hyvä,Olli!


Ähtäriin junalla saapuessa tulee kyllä pelin henki heti selväksi.

Suoraan "Eläinpuisto Zoo" -junaseisaketta vastapäätä, pellolla, rapistuu yksi aikaisemmista Ähtärin matkailun "vetonauloiksi" tarkoitetuista:

"Lännen kylä" saluunoineen jne.

Pellolla lahoaa, ollu myynnissä jo kauan,

Muistuma jostakin 1980 -luvun matkailuhömpötyksestä.


Lisäksi 80 -luvulla väsättiin Eläinpuiston kylkeen "Mini-Suomi".

Säälittävä, epätoivoinen puuhamaa -yritys sekin.

Yritti vielä loppuvuosinaan nimellä "Santerin seikkailumaa".

Tuolla nuo rötiskät pilkottavat, kuusikon lomasta, Ähtäristä mökille iltahämärässä, sateessa fillaroidessa.

Lahoaminen  lienee täälläkin jo hyvässä vauhdissa.

Toisaalta:

Olisihan nuista Ähtärin matkailun "vetonaulan" jäänteistä toki Juhannuskokko -aineksiksi...


Lisää Ähtärin matkailu -fiascoja:

"Kotieläinpuisto" ja "Stereo - Halli"...

Kuka vielä muistaa?

Nk. "vähin äänin" haudattuja matkailu -hölmöilyjä nämäkin...

Toki mahtavat julkiset tuet on aikoinaan anottu ja nostettu - meiltä veronmaksajilta.

Kuten nykyistenkin sekoilujen suhteen on asianlaita - kysymyshän on... Suomesta.


Ai niin.

Hulluus Ähtärissä ei suinkaan lopu - kuten voisi kuvitella - panda -pelleilyyn, tuohon omaisuuksia maksaneeseen höpsöttelyyn.

Uutta peliin!


Nyt on rakenteilla uimahalli tähän Mesikämmen -hotellin viereen.

Miljuuna -rojekti, sekin.

 

Rakentajia kun aamukahvilla hotellin respassa haastatteli...

Toisin kuin voisi olettaa, eivät duunarit suinkaan ole paikkakuntalaisia. Ehei.

Nekin verotulot lipisevät sitten jonnekin pois Ähtäristä.

 

Ja kun erään aamulenkkeilevän täyspäisen paikallisen kanssa rupatteli, totesi mies ykskantaan:

Kylpylä tulee kaiken lisäksi väärään paikkaan!

Siis hotellille, josta on keskustaan matkaa luokkaa kahdeksan (8) kilometria.

Siis hotellille, josssa varsinaista "sesonkia" (if any) riittää keskikesällä muutaman viikon ajan, 


Iso kymysys kuuluukin:

Kuinka kauan vielä kestää, ennenkuin matkailun sarja -epäonnistuja Ähtärin päättäjät vihdoin viimein tunnustavat yksinkertaisen pikku tosiasian:

"Sesonki" Ähtärissä kestää muutaman kesäisen viikon ajan (ilmoista riippuen, tietty). 

Vuosikymmeniä kestänyt miljuunien heittäminen Kankkulan kaivoon ei tätä faktaa miksikään muuta. 


Toki voi olla, että nuo surkuhupaiset matkailu -hankkeet ovat alunperinkin perustuneet avustusten anomiselle ja saannille. 

Mutta sekin tie on nyt kuljettu loppuunn - Valtion kassa ei ole ainoastaan tyhjä, vaan rajusti pakkasen puolella. 

Nyt, ja koko nähtävissä olevan tulevaisuuden ajan. 


Rahaa ei enää ole!


x


Ähtärin (på svenska Etseri) tulevaisuus?

Ei matkailu voi Ähtäriä pelastaa.

Ei Ähtäriä pelasta enää mikään.


Vähitellen Ähtäri palautuu siksi mistä tulikin:

Erämaaksi.


Pysyvä asutus tänne lienee syntynyt joskus Keskiajan lopussa / Uuden ajan alussa.

Kun metsästäjä-keräilijät vähitellen alkoivat raivaamaan peltotilkkujaan, ja pystyttämään mäkitupiaan.


Erämaaksi Ähtärikin vähitellen palaa.

Laajempi asutus väliaikainen ilmiö.


Sopii minulle!

Täällä on upeat maastot ja vesistöt!

Mukava käydä niistä nautiskelemassa.

 

Vaikka kuinka monena kesänä on tuossa Hankavesi -järven rannassa tullut uitua ja kalliolla köllöteltyä - ei siihen mitään miljuuna -luokan kylpylää ole koskaan tarvittu. 

Eikä tarvita.


Muuten Hotelli Mesikämmenessähän on jo allasosasto.

Siis niille jotka välttämättä kloorisen, virtsaiseen vesijohtoveteen niin kovasti mielivät.

Mutta altaiden "remontoiminen tulisi liian kalliiksi", väitetään.

Just joo.

Vanha kikka!


x


Tämäkin oli hieno, nautinnollinen viikko Ähtärissä. 

Mökissä sauna, sekä rajattomasti polttopuita. 

Hyvälaatuista koivu -klapia.


Aamulla kun super -edullisessa Holiday Clubin mökissä heräsi, ja katsoi ulos:

Aurinkoa, kevättä!

Loistavat ulkoilusäät.

Metsissä lumet puoliksi sulaneet, hauskoja lumipälviä siellä sun täällä.

Linnut laulavat. 

Joutsenparvia taivaalla, palaamassa Pohjolaan. 


On upeaa olla elossa!


Syksyllä todennäköisesti tarjoutuu taas tilaisuus palata Ähtäriin viikoksi, nautiskelemaan.

Kesällä majoitushinnat ovat aivan liian korkeita.


Pois lähtiessä tuumin:

Tännehän jäätte kärvistelemään, Ähtärin surkimukset!


😏😏😏


PS.

Rakas Lukija!

Pieni jälkinäytös Ähtärin "asemalla", junaa ootellessa... 


Komea vanha puinen asemarakennus vielä pystyssä. Suljettu, tietenkin.

Mahtavat isot kuuset siinä pihalla.

Kerran elokuussa nuiden kuusi -jättiläisten suojissa tuli pidettyä sadettakin.


Junasseisakkeen tylsän betonikatoksen alla ryhmä nuoria. 

Juttelemme.

Ovat opiskelijoita lähdössä pois Ähtäristä, viikonlopun viettoon.

Pojat metsä -alalla, joukon ainoa tyttö rakennusalalla.

Tyttö on - kuten nyky -Suomessa tavanomaista - puhelias ja reipas.

Pojat hiljaisia jurnuttajia. 


Kaikilta tulee samansisältöinen lausuma:

Ähtäri on aivan kuollut paikkakunta, jonne yksikään ei aio jäädä. 

Pakko päästä pois!


Uutuutena tulee nuorilta tieto:

Ähtärin pitkäaikainen kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki on vastikään irtisanoutunut. 

Jaaha.

Teki vissiin omat johtopäätöksensä.... 


Kapteeni jätti hukkuvan laivan!


( Netti tietää sitten kertoa syynä ollen "molemminpuolisen luotamuspulan kaupungin päättäjien kanssa". 

Sillä lailla!

Lähde: Kuntalehti 19.12.2023 )


Ai niin...

Nuoriso kertoo heidän piireissään nimitettävän Ähtäriä kutsumanimellä Ahteri...

😏


x


Mutta tuoltahan saapuukin jo paikallisjuna Jyväskylä - Seinäjoki.

Reissu kohti Kuusamoa alkaa nyt.

Tosin tulo Ähtäriin tasan viikko sitten sujui tällä kertaa vähän toisenlaisissa merkeissä.

Taksilla, nimittäin.

Hieno iso nk. "tilataksi" Tampereen asemalta, ainoana matkustajana.

Gruusialaista kuivaa punkkua lipitellessä.

Mittari kävi, saldoa Hotelli Mesikämmeneen saavuttaessa oli kertynyt viitisensataa euroa.

Josta maksettavaa nolla (0,-) euroa.


Myöhästyneen Helsinki - Tampere -junan johdosta jatkoyhteydet Jyväskylän kanssa tilttasivat.

VR maksoi taksin. 

"Stadilainen pärjää aina".


Kiitos!

😏


(skannimine suu) 


(Hotelli Mesikämmen, Äjhtäri 11.4.2024)

ArcticParadise.fi

Welcome to the Real World!




10.4.2024

ValokuvaTaiteilija Risto Lounema 85 vuotta - lämpimät onnittelut!

 No nyt!


Maksettu, kuvallinen ilmoitus tänään Helsingin Sanomissa (varmaankin asian "yhteiskunnallisen merkityksen" johdosta):

ValokuvaTaiteilija Risto "Räppääjä" Lounema 85 vuotta!


Niin... ValokuvaTaiteilija, kirjailija, fi. maist., kemisti,...

Tomi "Ristonpoika", "KoronaMaski" Louneman isä.. Siis tämän skandaalitunnelmissa Huoltovarmuuskeskuksen toimarin tehtävästä häpeällisesti eroamaan pakotetun... Selkeä Uhri, kuten isänsäkin.

TaideValokuvaaja Lounema, jonka teoksia (oman kertomansa mukaan ) on esillä maailman johtavissa alan museoissa (vaikkei niitä nuista hakemallakaan löydy 😏)...

Lounema - väärinymmärretty nero, jota kulttuuripiirit vuosikymmeniä sorsivat...

Epäilemättä rehellisyytensä ja lahjomattomuutensa takia.

Apurahoja ei myönnetty (no, vaimo sentään toimi hyvin palkatuissa viroissa)...

Lounema - jolta jäivät arvonimet ja kunnianosoitukset sekä kutsut NarriGallerian 6.12. bileisiin saamatta - henkilön valtaisaksi mielipahaksi...

Yhteiskunnan kaltoin kohtelema toisinajattelija!

Valokuvataiteilija, jonka taidekirjatuotannosta mainittakoon vaikkapa teos "Oikorata Kerava - Lahti". 

Ketä esimerkiksi kallioleikkaukset sattuvat kiehtomaan 😏...


Mikä harmi, ettei tyyppi koskaan (tietoisesti) meikäläistä tavannut.

Vaikka kerran tapasimmekin.


Lämpimät, sydämelliset onnittelut!


Arvoisa ValtioValta!

Rehabilisoikaa nyt hemmetti vieköön vihdoinkin tämä heppu, (lähes) ikuinen "kovan kohtalonsa" marmattaja!

Ennen kuin se on myöhäistä!

Prenikat ja "ValokuvaTaiteilija-eläke" vaan Lounemalle (s. Pori, 1939) jakoon - Porilaisten marssin sävelin, tottahan toki!

Juurihan maailman turhimmalle ja Suomen yliarvostetuimmalle rokkarille Andy McCoyllekin äsken tuo lottopotti myönnettiin!

Kyseessä siis Hulkon Antti Pelekosenniemeltä - ei ainoatakaan mainittavaa biisiä herralla.


Bing- ja Google -haut:

Matkamiehen mietteitä Risto Lounema


(skannimine Jyväskylä) 


(Jyväskylä 10.4.2024)

ArcticParadise.fi

Ja Arvot kohillaan!






2.4.2024

Sokos Hotel Albertin aulabaarikin sitte onnistuttiin ajamaan alas... "Veden elämää" - näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa


Helsingissä sataa.

 

Menossa Sinebrychoffin Taidemuseoon, siellä on VESI -aiheinen näyttely.

Eka piipahdus täällä takavuosien kantamestassa, Sokos Hotel Albertissa, varmaan yli viiteen vuoteen. 

 

Aikoinaan tämä Annan- ja Uudenmaankatujen kulmassa sijaitseva, entiseen Veikkaus Oy:n pääkonttoriin perustettu hotelli aulabaareineen ja ravintoloineen oli mitä viihtyisin paikka. 

Lukemattomia kertoja tuli täällä hengailtua. Vuosi, vuosia...

Kahvilla, lasillisella, lounaallakin. 

Lehtiä lukemassa.

Täällä oli asiakaspäätekin - olin tuolloin vielä läppäritön...

 

Hotelli avattiin vuonna 2007.

Alkuvuosina tuli tehtyä tilauksesta tänne pari postikorttiakin, isoja painoksia. 

Tärkeitä tilauksia. 

Kuvastona tämä talo, toisessa taisi mallissa olla mukana tuota läheistä Koffin puistoa...

 

Useammatkin alkuvuosien johtajat olivat tuttuja. 

Hotellissa oli vuosia meikäläisen oma korttitelinekin: Helsinkiä ja luontoa. 

 

Täällä samassa resepsuunin olohuoneenomaisessa kahvila/baarissa oli aina jonkinlainen hyvä pöhinä päällä.

Joskus joku tuttukin paikalla.

Muutamia julkkiksia sai bongattua.

 

Lounas oli tuolloin ihan mallikelpoinen kotiruoka -sellainen.

Kun keräsi "leimoja", joka kymmenes kerta ilmainen!

 

Lehdistä jäi mieleen, että tänne tuli Kauppalehti sekä yhteen aikaan jopa Financial Times!

Varsinkin FT:n "Weekend Editionista" löytyi joskus hyvää matskua.

Feature -juttuja.


Bing- ja Google -haut:

Matkamiehen mietteitä Ranskan eliitti eksyksissä

 

Nyt...

Kauan piti oikein tihrustella sisään, onko paikka edes aukikaan. 

Talo (70 -luvulta?) on jo ulkoapäin kulahtanut. 

Kovin on hämärä ja kuluneen oloinen myös tämä oleskelutila.

Ja tyhjä!


Yksi vanhahko nainen tuolla nurkassa juttelee kännykässä jostakin lapsenlapsi -teemasta. 

Respassa, missä aina ennen päivysti 2 - 3 virkailijaa, nyt vain yksi.

Taustamusiikki tilassa täysin tyylitöntä.

Halvinta mahdollista "soittolistaa".


Respan heppu tarjoaa kuitenkin kahvit, kun kuulee että viime käynnistä on vierähtänyt vuosia. 

Alkaa heti selittämään, että ravintolapalveluista on jäljellä vain aamupala.

Jassoo.

Toiminnan alasajo siis hyvässä vauhdissa täälläkin.


Asiakaspäätettä ei enää tietenkään ole.

Lehdistä jäljellä vain i.p -lehdet sekä Hesari. No, monessa paikassa ei enää niitäkään. 


Hiljaista on. 

Nk. "korona" sekä talouslama ovat tehneet tehtävänsä. 

Kaikki "ylimääräinen" karsitaan pois, on jo pitkälle karsittukin.

Ihmisten välinen face-to-face -kommunikaatio alkaa olla ihan katoavaa kansanperinnettä.

Kuten seksikin.


Jaa-a. 

Surullista.

Olikohan tämä viimeinen käynti paikassa...?

Miksi tulisinkaan enää tänne?


Valistunut arvaus on, ettei tätä hotellia enää kauaa pidetä edes auki. 

"Etätyöt" tappoivat lounaspalvelun. Täälläkin.

Liikematkustus vähentynyt BIG TIME - "kiitos" videokokousten jne-

 

Niin...

Aikaisemmin, vuosikymmenien ajan, nämä hotellien aulat kahviloineen ja baareineen olivat vilkkaita, eloisia kohtaamispaikkoja.

Lajinsa ykkösenä tietenkin Hotelli Seurahuone - Socis!

Jonka puheena olevan tyyppiset palvelut ajettiin alas jo joskus vuosituhannen vaihteessa.

Väkeä kävi runsaasti, mutta toiminta ei kuulemma ollut "kannattavaa".

 

Mikä sitten olisi, nykyisten laskuoppien mukaan?

Toisaalta on se niinkin, että Helsingissäkin on elämäntyyli muuttunut.

1980 -luvulla, kun uudentyyppinen kahvilakulttuuri Stadiin saapui, löytyi ihmisiltä paljon enemmän löysää, joutilasta aikaa istuskeltavaksi.

Irtorahaakin.

Meininki on nykyään mennyt niin tolkuttoman kireäksi!

 

 Ei saatana...

Ei tätä nyky -Albertin surkeutta kestä katsella.

Paras siirtyä vaan tuonne Bulevardille, Koffin Museon VESI  -näyttelyyn.

Onneksi lompsasta löytyy Museokortti. 

Nerokas tuote.


Helsingissä sataa...


X


Vaikea sanua, onko tarkoitus tälläinen, mutta käytäntö on:


Monasti tulee kuvataidenäyttelyt valkattua nimenomaan näyttelyrakennuksen, ja sijainnin takia.

Ilmankos Kiasmassa ei ole koskaan tullutkaan vierailtua...

😏

Tosin tietäähän sen käymättäkin, minkälaista sontaa siellä olisi tarjolla...


Koffin museo...

Millainen talo, ja millainen sijanti, Bulevardilla!


Mutta vastaanotto on tällä kertaa tyrmäävä.


Mueohan toimii nykyisin KansallisGallerian alaisuudessa, ja meininki sitten sen mukaista. 

Koska kysymys on yhteiskunnan - viime kädessä VALTION  - toiminnasta, on tännekin haalittu jos jonkinlaisia tyyppejä virkailijoiksi.

Huoneissa seisoskele noita joutilaita friikkejä.

Eikä ainoastaan virkailijoita, vaan paikalla patsastelee myös tärkeileviä turvamiehiä.

Hyvä kuitenkin, että miehiä - naisethan olisivat vielä mahdottomampia. 


Teen erehdyksen.

Yhdeltä laiskanpulskealta "nyky-mieheltä" tulen kysyneeksi mahdollisista opastetuista kierroksista. 

BAD MISTAKE!

Seuraa - nykytyylin mukaisesti - vimmattua selittelyä.

Tyypin selityksistä ei saa mitään tolkkua.

Sille pitää kerrata ja kerrata:

"Niin niin, mutta koska teillä on niitä yleisöopastuksia?".

Vastausta ei edelleenkään tule.


Alkaa lässyttämään jotakin tyyliin "niin mutta kun meillä on nykyisin tämmöisiä johdatus -opastuksia" jne. 

Vai "intro -opastuksiksiko" hän niitä nimitti. Vai olisiko termi ollut "pika -opastus"?

Ei, se uusi nimihän olikin "Tuokio -opastus".

On siinä nimessä ollut keksimistä!

Työryhmän aikaansaannos? 

"Brainstorming" -tuotos?


Seuraavaksi nuoriherra pakenee naapurisaliin, jossa toden totta olikin juuri jonkinlainen opastus menossa. 

Tarkoituksenaan ilmeisesti tiedustella asiaa.

Eihän Suomessa kukaan enää osaa vastata mihinkään - aina juostaan hankkimaan "apua".

Tyypin hanke tyssää siihen, että hän pysähtyy em. naapurihuoneeessa seinän viereen seuraamaan, koska arvoisalta naisoppaalta voisi asiaa kysyä.


Minuutit kuluvat.

Heppu vaan jökötää siinä seinustalla. 

Ei tule valmista!

Menen antamaan tyypille "palautetta". 

"Okei, jos tähän kysymykseen vastaaminen on sinulle ylivoimaista, niin antaa olla!".

Nuori mies hätääntyy.

Alkaa kaivamaan taskustaan paperilappuja, pieniä Post-it -sellaisia.

Täyttää pari, joihin paniikissa tuhertaa - siis nimenomaan tuhertaa - joitakin päivämääriä:


16.4. klo 16 - 18

7.5. klo 16 - 19

18.5. klo 12 - 14

21.5. klo 16 - 18

5..6. klo 16 - 18

18.6. klo 16 - 18


Mitäköhän ihme päivämääriä nuo olivat?

Siis heppu meinasi, että Koffin museossa olisi tarjolla lukuisia KOLMEN TUNNIN OPASTUKSIA?

Ei tietenkään ole.

Nuoriherra sössi kaiken.


Kuten asiaan nyky .Suomessa kuuluu, oli tässä vaiheessa joku naapurisalin "turvamies" herännyt.

Saapuu epäluuloisesti kurkkimaan, mitä tapahtuu...


No, poistuin hepun antamine lappuineni ja jatkoin näyttelyn taulujen pariin.

Turvamiehen pälyilyjen seuraamana. 


Varmaankin tulin "loukanneeksi turvallista tilaa", kun erehdyin kysymään puhtaasti nolla -tason museovirkailija -seisoskelijalta jotakin. 

"Vaikeaa".


Toisaalta:

Ei mitenkään yllättävää.

Ihan normi -touhua nylky -Suomessa. 

Juuri tuon tasoista sakkiahan nuihin yhteiskunta -rahoitteisiin oleskelu -"töihin" toisaalta hakeutuu, toisaalta haalitaankin.

Uusavuttomuus levinnyt kulovalkean  tavoin. 

Jokaiselle norkoilijalle pitää tietenkin maksaa palkkaa.

Lomarahoineen, sotuineen, sairauspäivärahoineen jne, "sivukuineen". 


X


"Veden elämää" osoittautuu kelpo näyttelyksi, mitä tuohon vanhaan, klassiseen maalaustaiteeseen tulee.

Kyllä nuissa tauluissa silmä lepäsi, monessakin. 

Esimerkiksi Albert Edelfeltin "Leikkiviä poikia rannalla" (eräs versio) vuodelta 1884.

Toisaalta Akseli Gallen - Kallelan "Kaislikko" vuodelta 1884 yllättävän heikkotasoinen. 

Tuskin se näyttelyssä olisikaan, ellei olisi Akselin taulu. 

 

Ja tietenkin:

Koska museoala on lähes kokonaisudessaan naisvaltainen, on tottakai tähänkin näytelyyn väkisin ympätty jokunen naistaiteilijakin.  

Muutama harva - eihän merkittäviä juurikaan ole. 

Esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldtin "Saaristomaisema" vuodelta 1900 on kököhkö.

Sitä ei vaan saa ääneen lausua, koska kyseessä on nimenomaan naistaitelija. 

 

Kaikkein kauheinta ovat kuitenkin kahden nyky -suomalaisen "naistaitelijan" "teosta".

Heli Rekula ja joku Tuula Närhinen.

Videota ja valokuvaa. 

Täyttä sontaa!

Ihan sitä itteään!

 

Sama vanha stoori:

Keisarinnoilla ei ole vaateita!


Aivan turha tuollaista roskaa on vängätä näytelyyn, jossa esitellään sentään muutamia jopa erittäin hyviä klassisen maalaustaiteen teoksia. 

Kuraattorin tyyylitaju pettää tältä osin totaalisesti.

Ihan totaalisesti.

 

Mutta Suomihan on - Suomi.

Tsuhnalandia.

 

x


Muuten nuista "opastuksista" vielä.

Koffin museon saittia kun katselee, muodostuu käsitys että "opastuksista" on tehty osin maksullisia.

115,- euroa tunti plus pääsylippu. Ryhmäkoko 1 - 15 henkilöä. 

Vaikutelmaksi jää, että ainakin tässä näyttelyssä ilmaiset yleisöopastukset olivat "kortilla", ja asiakkaita yritetään painostaa tuonne maksulliselle puolelle. 



(Sokos Hotel Albert, Helsinki 2.4.2024)

ArcticParadise.fi

Suomi tänään:

"Keskustelemme projektien ja ideoiden mahdollisuuksista, vahvuuksista ja heikkouksista sekä siitä,    miten nämä ideat voisivat muuntautua luoviksi prosesseiksi ja tuotteiksi". 😏


1.4.2024

Muusikko Teemu Tanner tuomittiin "raiskauksesta" - miksi ihmeessä?


Juuri kun kerkisimme luulemaan, etteivät nk."raiskaus"- keissit enää absurdeimmiksi voi mennä...

Siis että tytön morkkis ja "uskottava" tarinonti riittävät tuomioon, ja miehen uran ja elämän tuhoamiseen...

 

Vielä mitä.

Peli saa vaan uusia kieroksia.

 

HS 29.3.2024:

"Uhri kertoi oikeudessa sanoneensa Tannerille, että ehkäisyä pitää käyttää. Se oli sopinut naisen mukaan Tannerille.

Sen jälkeen he riisuuntuivat, ja nainen isui selin Tannerin päälle. Tällöin hän kysyi vielä Tannerilta kondomista, mutta mies tunkeutui yhtäkkiä peniksellään naisen emättimeen.

Käräjäoikeus piti naisen sanomisia uskottavina...

Tuomion mukaan nainen oli avuttoman tilansa takia kykenemätön puolustamaan itseään. Hän ei myöskään järkytyksen ja lamaantumisen vuoksi kyennyt nousemaan pois vastaajan päältä yhdynnän aikana. 

Poliisi lopetti alunperin rikosepäillyn tutkinnan, koska sen mukaan kysessä ei ollut rikos vaan huono käytös.

Uhrin asianajaja Hanna-Maria Seppä kanteli poliisin päätöksestä...".


Just joo.

Niin ja tottakai tapahtumista on vierähtänyt jo useita vuosia.  

Tottahan toki!


Suomi 2024:

Yksissä tuumin ja sulassa sovussa mennään sänkyyn.

Nainen istuu päälle.

Nainen on "kyvytön puolustamaan itseään".

Nainen "ei myöskään järkytyksen ja lamaantumisen vuoksi kykene nousemaan pois vastaajan päältä yhdynnän aikana".

Siis hyppelehtiessään nk. ratsastus -asennossa, vieläpä takaperäsisessä sellaisessa, miehen päällä.

Nussiessaan "syyllistä" mitä aktiivisemmin. 


Tietyllä tapaa ihan huippukeissi Suomen nk. "oikeuslaitokselta".

Mutta yhden miehen elämä saatiin taas kyllä tuhottua - se lienee ollut tarkoituskin.

 

Nyt kun näitä "raiskaus" -keissejä julkistetaan jos ei ihan päivittäin, niin viikoittain kylläkin. 

Ihan solkenaan.

Jäämme odottamaan mitä mielikuvituksen rajat ylittävää "oikeutta" lähipäivät taas tuovat tullessaan.

 

Nähtävästi ainakaan siellä nk. "oikeuslaitoksessa" ei ole väkeä, jotka ymmärtäisivät hässimisen realiteeteista yhtikäs mitään.  

Onkohan ne ite koskaan nainu?

😏

 

Se ainakin on selviö, että Härmän hyvässä vauhdissa oleva (kantasuomalaisten) väkiluvun lasku tulee vaan kiihtymään.

Nythän on nussiminen näköjään entistäkin kovemmin sanktioin onnistuttu kriminalisoimaan.

 

"Ratkaisuksi" jää lähinnä kirjallinen sopimus notaarin tykönä ennen seksiä, parin todistajan vahvistamana.

 

Hyvä, Suomi!

 

Ja Onnea!

 

Finis Finlandiae!  

 

Bing- ja Google -haut:

Matkamiehen mietteitä case Matias Pajula

Matkamiehen mietteitä kenraali tuomittiin "raiskauksesta" 

 

(skannimine tütrük)

 

(Tallinna 1.4.2024)

ArcticParadise.fi

Arvot kohillaan!