Männä viikolla:
Tukholmi maanantaina:
Taustaa:
X 2000 -stoge rajusti myöhässä osuudella Malmö - Stokis 7.6.2023.
Viikkari lähtisi Stadiin klo. 16.30.
Juna Stokiksessa vasta 16.03.
Ei mitään mahiksia ehtiä Stadsterminaliin.
Tulos:
Menetetty, valmiiksi maksettu lauttalippu.
Ylimääräinen, kallis yöpyminen Tukholmissa.
Samoin ylimääräinen yöpyminen seuraavana päivänä Turussa.
Muitakin metro- ja bussikuluja, yht. noin 300 euroa.
Soitto Tallinnaan matkavakuutusyhtiöön heti junasta Malmö - Stokis.
Nopea vastaus:
"Ei mitään hätää, vakuutuksesi korvaa".
Mutta, mutta.
Ainahan tuo on yhtä Helvettiä, nuiden viranomaisten tai puoli -viranomaisten kanssa värkkäileminen.
Niin nytkin.
Tositteet toki tuli laitettua jemmaan - EI siis matkakuluiksi - heti "projektin" alussa.
Mutta kesä meni työn touhussa, eikä oikein motivaatio riittänyt tähän ruljanssiin.
Kunnes sitten elokuussa...
Ensiksi kova vääntö eestiläisen vakuutusyhtiön kanssa puuttuvasta Eestin henkilötunnuksesta.
Heidän korvaushakemuksensa netissä oli säädetty sillä "oletuksella", että asiakkaalla on "ilman muuta" Eestin henkilötunnus.
Ei ole.
Seuraavana esteenä korvaushakemuksen digitaalisuus.
Pitäisi jotenkin saada kuitit digitaalisesti liitettyä korvaushakemukseen.
Vaikeaa. Erittäin vaikeaa.
Ainakin minulle - digi -idiootille.
No, tämäkin vaikeus tuli sitten voitettua.
Tampereella Holiday Club Lapinniemen respan yöportsari ystävällisesti skannasi nuo kuitit, ja lähetti omaan sähköpostiin.
HUH!
Mutta sitten...
Täytyyhän tähän saada mukaan joku dokumentti junan myöhästymisestä!
Aivan ymmärrettävää.
Muutenhan kuka tahansa voisi väittää mitä tahansa vakuutusyhtiölle.
Nyt menikin sitten vaikeaksi.
Tai siis entistäkin vaikeammaksi.
Statens Järnvägenin saitilla on kyllä kohta, jolla lipun tilausnumeron mukaan voi tsekata junien aikoja ja myöhästymisiä.
Mutta syystä tai toisesta se ei juuri tämän kyseisen junan kohdalla anna tietoa.
Seuraavaksi useampia meilejä SJ:n saitilta löytyvään "Kundtjänstin" osoitteeseen.
Ei mitään reaktiota.
Mahtaneeko niitä kukaan edes lukea.
Tuskin.
Mutta hei!
Mähän oon takavuosina useinkin asioinut Centralstationin SJ:n lipputoimistossa.
Sinne!
Aivan turha reissu.
Pitihän se arvata.
Mitään lipputoimistoa ei enää ole.
Isossa keskusaulassa pyörii vain jokunen SJ:n virkailija "konsultoimassa" asiakkaita.
Heiltä kysyminen osoittautuu - kuten tämänkin arvata saattoi - täydelliseksi ajanhukaksi,
"Ystävällisiä" nuo "konsulentit" toki ovat - miten elegantisti osaavatkaan korulauseita pyöritellä!
Selittelyjen sisältö:
"Me ei tiedetä mistään mitään".
Just joo.
Heja Sverige!
Seuraavaksi puhelisoitto -yrityksiä SJ:n saitilta löytyneeseen "asiakaspalvelu" -numeroon.
Ensimmäinen soittoyritys ihan katastrofi.
Kauhean jonotuksen jälkeen tulee automaattitiedote jonotustilanteesta.
Jonossa kymmeniä ihmisiä.
Jasså. Tack så mycket!
Toisella kerralla, illansuussa, ihme!
Puheluun vastataan!
Voiko olla totta?
No, vastataan ja vastataan.
Hämmästyksestä päästyä tiedustelen vielä, olenko soittanut tosiaan SJ:n asiakaspalveluun.
Tyttö alkaa heti kiemurtelemaan:
"Kyllä, joo, tavallaan...".
Siis mitä?
Minähän sain tämän numeron SJ:n saitilta!
"Niin, niin, teemme kyllä töitä SJ:lle, muttemme ole henkilökuntaa".
Jaaha.
Niinpä tietenkin.
Joku vuokratyöntekijä -firma, jolle homma on "ulkoistettu".
Sen tietää, mitä siitä seuraa.
Kuten seurasikin.
Kun tytölle rautalankamallista vääntäen selvitetään, mitä asia koskee...
Siis että tarvitaan jonkinlainen dokumentti kyseisen junan myöhästymisestä..
Neidon "ammattitaito" riittää siihen, että hän lipun tilausnumeron saatuaan saa naputettua sen järjestelmään, ja pääsee itsekin todentamaan junan myöhässäolon.
Asian pitäisi siis olla selvä.
Mutta kun ei ole.
Kaikkea muuta.
Tyttö tekee totaalisen tenän.
Vaikuttaa, että hän ei ole koskaan kuullutkaan tällaisesta pyynnöstä - siis dokumentista junan myöhässäolosta.
Asia ei kerta kaikkiaan ole hänelle tuttu, hän ei ollenkaan osaa antaa minkäänlaista vastausta.
Hänelle ei ole "opetettu" tällaista tapausta.
Minkäänlaista luovaa asennetta tai oma-aloitteisuutta tytöllä ei ole.
Kun hänellä kerran oli näytöllään dataa ko. junan myöhästymisestä, olisi asia ollut sillä selvä, jos hän olisi yksinkertaisesti pyytänyt meiliososoitteen ja nakannut k.o. dokumentin tulemaan!
Mutta ei!
Liikaa odotettu.
Tietty verenpaine on tässä vaiheessa jo kohonnut - ihme jos ei olisi.
Mitä nainen tekee tässä vaiheeessa, kun häneltä argumentit (jos niitä olikaan) ovat jo loppu?
Tietenkin alkaa inisemään, "ettei hänelle saa huutaa".
Niin, ja tietenkin kyseiseen muka - "SJ:n Kundtjänstiin" soittaessa heti alkuun tulee nauhalta teksti, jotta kaikki puhelut nauhoitetaan.
Niinpä tietenkin. Toki.
Sinne meni siis nauhalle miunkin loppulauseeni, ennenkuin totaalisen tuskastuneena "paiskasin luurin kiinni":
"Det här är en fullständigt noll -samtal!".
x
Niin muuten:
Elokuussa kun Kontiomäen asemalla tunnin rankkasateessa -odottelun jälkeen piti ottaa taksi Sotkamon Katinkultaan...
Toki korvaushakemuksen käsittelyssä VR:llä vierähti muutama viikko.
Aika monta meiliä suuntaan jos toiseenkin.
Lopulta se taksista maksettu 50,- tuli kyllä tilille - mutta väärälle sellaiselle.
Neidillä kun oli tilinumeron suhteen "ymmärtämisvaikeuksia".
Hyvä kuitenkin kun fyrkat lopulta tulivat, vaikka koville ottikin.
HUH!
Maarianhamina tiistaina:
Postissa.
Maarianhaminassahan sijaitsee todella iso (ja enimmäkseen tyhjä tai lähes tyhjä) postikonttori kaupunnin parhaalla, keskeisimmällä paikalla.
Ei kai missään Suomessa noin hulpeaa postikonttoria ainakaan noin pienellä paikkakunnalla olekaan.
Tiskien takana - ihme! - ihan oikeita postivirkailijoita Useita!
Alla tiders!
Tosin eivät nuita rouvia työt näy rasittavan.
Mutta tuo työnteon näytteleminen - se vasta raskasta lieneekin!
Niin, ja kyllä tuossa samassa postikonttorissa on ennenkin ollut rähäkkää.
Muutama vuosi sitten.
Ei jaksa enää muistaa kaikkia tapauksen yksityiskohtia.
Jotenkin se meni niin, että virkalija -naisen kanssa hommat menivät juntturaan.
Sitten kun sille alkoi ISOILLA KIRJAIMILLA selvittämään, juoksi paikalle jostakin takahuoneesta nk. "mies-oletettu".
Tosi surkimus.
"Ritari valkealla ratsulla" riensi neitoa " pelastamaan".
Jotakin tiukkaa sanailua siinä oli, ja sinne jäivät närkästyneinä tuijottamaan poistujan jälkeen.
Niin... Oolannissahan piitää olla "kohtelias"...
Höpö - höpö.
Kirjalliseen valitukseen tuli pikavauhtia "vastaus" joltakin naispuoliselta esimi... anteeksi! esihenkilöltä.
Sitä tavanomaista korulauseisiin puettua selittelyä. Mössöytystä.
Yhtä tyhjän kanssa.
Mutta nyt.
Juuri kun luulee, ettei tämän hullummaksi voi mennä...
Väärin!
Ammattitadottomuudella ja hölmöydellä ei todellakaan ole rajoja!
Ainakaan Maarianhaminan postikonttorin rouvien suhteen.
No niin.
Marssin siis parin kirjeen samoinkuin parin kortit kanssa virkailijan tykö.
Muita asiakkaita ei Maarianhaminan postikonttorissa ole.
Jotenkin kirjeiden lähettäminen onnistuu - sekoilun kautta, tosin.
Rohkenen nimittäin nk. "vanhasta muistista" tiedustella, mahtaako nykyään Oolannista mannermaalle lähetetyillä kirjeillä olla kaksi hintaluokkaa eli kaksi nopeutta.
Kuten ennen oli asianlaita.
Vähän aikaa asian kanssa vaikeroituaan saa virkailija vihdoi vastatuksi: "Ei ole".
Koville otti, tämänkin tiedonmurusen kiskominen naiselta.
Sitten vuorossa pari postikorttia.
Kortit, normikokoiset, ovat tiskillä virkailijan edessä.
Kysyessäni niiden hinnoittelusta, alkaa virkailijan kiemurtelu taas...
Ällistyksellä ei ole rajaa, ei määrä, kun luuseri -nainen alkaa selvittämään että "postikorttien postimaksu riippuu korttien KOOSTA!
Siis tapauksessa, jossa normi -kortit olivat jo minuuttien ajan olleet tiskillä hänen edessään!
Tuo koko -sekoilu oli kyllä yliveto!
Mistä ihmeestä nuo naiset oikein keksivätkään näitä UFO -juttuja?
Niin tai näin...
Knn naisille - nuille kullannupuille, kansallisuudesta riippumatta - annetaan joku "virka", vaikkapa postissa tiskin takana istuminen, alkavat vaikeudet.
Terve järki lentää roskikseen - välittömästi.
Seuraukset ovat usein katastrofaaliset.
(junassa Turku - Tampere 15.9.2023)
ArcticParadise.fi
Ranskalaiset:
"Säännöt ihan kivoja silloin kun niistä sattuu olemaan jotakin hyötyä tai iloa.
Muissa tapauksissa: Laissez tomber!".
