28.11.2014

Vanha kettu Henry Kissinger ja Ukrainan kriisi: Realpolitik!



Henkka avasi sitten sanaisen arkkunsa: Washington Post, March 5, 2013.

Hyvä, että järjen ääni vihdoinkin tuli kuuluviin tässä Ukraina -konfliktissa. Missä Vladimir Putinin demonisointi on niiiiin helppoa, ja muodikasta. Russofobian vallitessa.


USA:n entinen ulkoministeri totesi, että Ukrainen tulisi luopua NATO -haaveista.

Henkan mielestä Länsi on tehnyt Ukrainan suhteen katastrofaalisen virhearvion. Länsi ei ole käsittänyt Ukrainan ja Venäjän historiallista ja psykologista erityissuhdetta.

"The West must understand that, to Russia, Ukraine can never be just a foreign country. Russian history began in what was called Kievan-Rus. The Russian religion spread from there. Ukraine has been part of Russia for centuries, and their histories were intertwined before then." - Washington Post, March 5, 2014

Juurikin niin. 

Suurvalloilla - muillakin kuin Yhdysvalloilla - on omat etupiirinsä, ja nk. "legitiimit turvallisuusintressit".

Itsenäisyydenhän Ukraina sai jo Neuvostoliiton romahdettua -  sen olisi pitänyt riittää.

Venäjä ei tule nähtävissä olevassa tulevaisuudessa sallimaan Ukrainaa NATO:ssa.

Tuskin konkurssipesä -Ukrainaa huolittaisiin edes Euroopan Unioniin. Lämmintä kättä ja "humanitaarista apua" on tarjolla EU:lta.

Heinz Alfred Kissinger (s. Fürth, Bavaria, Saksa 1923), jos kuka, tämän ymmärtää.

-

Entä paljon puhuttu Krim?

Henkka:  "Crimea, 60 percent of whose population is Russian, became part of Ukraine only in 1954, when Nikita Krushchev, a Ukrainian by birth, awarded it as part of the 300th-year celebration of a Russian agreement with the Cossacs."

Tuo Urho Kaleva Kekkosen sydänystävä, ukrainalainen Nikita tosiaankin lahjoitti Krimin silloiselle Ukrainan Neuvostotasavallalle.

Niinkuin slobot muuten seuraavana vuonna lahjoittivat Porkkalankin takaisin Härmälle - vaikka ei olisi tarvinnut. Näkyvät Veli Venäjäläiset olleen hövelillä päällä, tuolloin.

Omituista, että nyt Krimin jälleenyhdistyttyä emämaahansa Venäjään, Suomessakin jaksetaan asiasta elämöidä.

Tilanteet muuttuvat - meidän on muututtava tilanteitten mukana.

Menettihän Suomikin taas vaihteeksi Karjalan viime sodissa - eikä sitä nykyään ikävöi kuin kourallinen 80 - 90 vuotiaita. Nuorisolle Karjala ei merkitse enää mitään. Suomellahan on - Herra paratkoon - lääniä muutenkin tarpeeksi, aivan liikaakin.

Kuten jokainen Itä- ja Pohjois-Suomessa, nykyään jopa Keski-Suomessa liikkuva omin silmin havaitsee.

Muuten ennen viime sotia kaksi presidenttiä ja yksi puolustusvoimain komentaja (marsalkka), nimittäin Mannerheim ja Paasikivi, kannattivat Neuvostoliiton ehdottamia alueluovutuksia/vaihtoja.

Eipä senpuoleen, mukavahan Karjalassa rajan takana on vierailla - komeita seutuja. Nykyiseen raiskio - Suomeen verrattuna suorastaan idyllisiä.

Muutamat onnelliset päivät Vienan Karjalassa, Laatokalla, Äänisellä ja Suursaaressa eivät unhoitu ikinä!








Totta, turkkilaisperäiset Krimin tataarit jäivät nyt sitten pahaan ahdinkoon. Entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjänkin alueella on kuitenkin kymmeniä vastaavia tapauksia, kiitos mm. Stalinin harjoittaman "kansallisuuspolitiikan": Laajat väestönsiirrot ja uudisasutukset, tavoitteena luoda uusi Homo Sovieticus.

Kuka sitäpaitsi sanoi, että elämä olisi reilua?

Ei se ainakaan reilua ollut niille tuhansille suomalaisille, etenkin himoituille vaaleille neidoille, jotka mm. Ison Vihan jälkeen kuljetettiin orjiksi Venäjälle, ja sieltä aikansa tunnettujen orjakauppiaiden, Krimin tataarien käsiin.

Sieltä sitten joukoittain Suomi -tyttöjä myytiin arabimaiden ja Persian haaremeihin...


  
Henkan resepti Ukrainan kriisiin?

"If Ukraine is to survive and thrive, it must not be either side´s outpost against the other - it should function as a bridge between them".

Tuohon vanhan, viisaan valtiomiehen lausumaan on helppo yhtyä - ja laajentaa ajatus koskemaan myös Suomea.

Suomea sivuten jatkaa Henkka:

"Internationally, they (Ukraine) should pursue a posture comparable to that of Finland. That nation leaves no doubt about its fierce independence and cooperates with the West in most fields but carefully avoids institutional hostility toward Russia". 

Naulan kantaa, jälleen. 

 -

Miten tilanne sitten näin pahaksi pääsi kärjistymään?

Tässä Henry Kissingerin terveiset Euroopan Unionille: 

"The European Union must recognize that its bureaucratic dilatoriness and subordination of the strategic element to domestic politics in negotiating Ukraine's relationship to Europe contributed to turning a negotiation intoa crises. Foreign policy is the art of establishing priorities."



Maantiedettä:

1) Helsingistä on lyhempi matka Ukrainan pohjoisrajalle kuin Suomen pohjoisimpaan pisteeseen.

2) Euroopan kartalla Suomi on todella itäinen maa.

Puola esimerkiksi on Härmästä katsoen Lännessä - mutta ei kerrota sitä "länsimaalaisuudellaan" niin mieluusti rehvasteleville suomalaisille. Voisivat järkyttyä.

-

Historiaa:

Ukraina on ollut itsenäinen maa 23 vuoden ajan.

 

Takaisin suurvaltojen intressilogiikkaan:

Eihän USAkaan salli omassa etupiirissään vastaavaa.

Ajatellaanpa vaikkapa Kuubaa.

USA on vihoitellut puolisen vuosisataa tuolle melkeinpä uintietäisyydellä Floridasta sijaitsevalle saarelle. Kauheat  talouspakotteet - ja jopa mönkään mennyt Sikojen Lahden maihinnousuoperaatio.

Toki maahantunkeutujat eivät "virallisesti" kuuluneet Yhdysvaltain armeijaan - siis aivan sama kuvio, kuin Ukrainassa parhaillaan.

Suurvallat ovat suurvaltoja. Jokainen.

-

Entäpä USAn Irakin -sotaretki, tuo katastrofaalinen?

Muistissa on vielä hyvin Ameriikan silloinen ulkoministeri Colin Powell, joka sai tehtäväksi "myydä" Irakin toinen sota "liittolaisille". Paitsi Britannian Tony Blairille ei tarvinnut mitään edes myydä, mies oli mukana kuvioissa ilman muuta. Kuin partiolainen.

Sujuvakäytöksinen, poskisuudelmia jakeleva kenraali Powell esitteli suunnilleen kuvien ja karttakepin kanssa YK:ssa Irakin väitettyjä "joukkotuhoaseita" - joita ei sitten koskaan löytynyt.

Eipä tietenkään, kun ei niitä koskaan ollut olemassakaan.

-

Venäjälle on aina ollut niin paljon lähtijöitä...

Mongolit.

Ruotsi-Suomi...

Napoleon...

Aatun Kolmas Valtakunta...

Jopa itsenäinen Suomi...


Ei ihme, että Venäjä on epäluuloinen, jopa vainoharhainen.

Eikö Venäjän voisi vaan - antaa olla?

-

Suomellakin olisi tuhannen miljardin euron paikka, kun osaisi hoitaa asiansa, eli kauppasuhteensa Itään...

Mutta ei.

Poliitikot ovat kaikki niin Brysseliä, niin Brysseliä...

Paula Lehtomäkeä ja Maria Guseninaa (ja kai jossakin määrin Saulia) lukuunottamatta eivät puhu venättä.

-

Sekin on hyvä pitää mielessä, että Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovyts oli vaaleilla "demokraattisesti" valittu. 

Kuten Egyptin Mursikin. 

Mihin se Lännen paljon mainostama "demokratia" unohtuu, kun vaaleilla valittu johtaja ei olekaan mieleinen?

Kylmät väreet menivät selkäpiissä vähän yli vuosi sitten, kun jenkkisenaattori John McCain nostatti mielialoja Kievin Maidan -aukiolla. Vakuutti "Ameriikan tukea" mielenosoittajille.... "Tuosta ei hyvä seuraa" - kuten ei ole seurannutkaan. 

- 

No, Euroopan "demokratiakäsityksestähän" saimme edustavan näytteen viime Euroviisuissa.

Sen voittajan, sairaan partaisen naisen, hahmossa.

Onko siis ihme, ettei Lännen "suvaitsevainen demokratia" kaikille kelpaa?

 

Mutta kun Länsi niin mielellään moralisoi, ja tuputtaa tuota omaa "demokratiaan".

Nyt sitten nähdään, miten on käynyt arabimaissa... Afganistanissa...

Ehkä kaikkein hitaimmillekin kuitenkin alkaa valjeta, ettei esimerkiksi Syyriassa al-Assadin vaihtoehtona suinkaan ole "demokratia" - vaan ISISin kaulankatkojat.

-

Toisaalta kun katselee proggiksia Keski-Ajan Englannista, vaikkapa tuota Game of Thronesia...

Hurjaa oli meno Englannissakin, tuossa nykyisessä Parlamentarismin ja Vapaan Lehdistön mallimaassa.

Arabi/muslimimaat ovat nyt pahimmillaan suunnilleen samassa pisteessä: Barbarian kourissa.

Tuommoiset 500 - 1000 vuotta pitänee varata aikaa tuon maailmanosan "demokratisoitumiselle".

Vähintäin.

Ehkä enemmänkin - onhan muslimiuskonto perusteiltaan vielä kaikkein jyrkintäkin kristillisyyttä suvaitsemattomampi.

-

  
Mutta tosiaankin. Vanhaa, viisasta valtiomisestä Heinz "Henry" Kissingeriä kannattaisi kuunnella.

Erityisesti Suomessa.

Onhan meilläkin noita NATO -intoilijoita.

Vieläkin, vaikka se ovi oli auki joskus kaksikymmentä vuotta sitten, lyhyen hetken ajan. Ei enää.

-

Härmässä kannattaisi mielessä pitää myös vanha venäläinen sananparsi:

Kuuritsa njet ptitsa, i Finlandija njet granitsa!

Kana ei ole lintu, eikä Suomi ulkomaa! 

-

Niin, ja tuota Vladimir Putinia on tosiaankin niiiiin muodikasta haukkua.

Olisi kuitenkin varmaankin hyvä pitää mielessä, että Putin nauttii valtaisasta kansansuosiosta Venäjällä. Luokkaa 80%.

Vertailukohtana vaikka vaikka Ranskan Hollanden kannatusluvut: Alle 20%.

Ameriikassa taas tyypillisesti presidentinvaaleihin osallistuu noin puolet kansasta, ja sitten kannatus jakaantuu kahtia. 

Se antaisi Obamalle noin neljänneksen kansansuosion, jos sitäkään. 

-

Ennustus:

Vladimir Putinia voi tulla vielä ikävä.

Ajatellaanpa tilannetta hänen jälkeensä...

Hirvittää ajatellakaan, jos tilanne tästä vielä kärjistyy...

Jos Venäjä  alkaa tuosta vielä pahemmin liitoksistaan repeilemään, tulee Jugoslavian sisällissota 1990 -luvulla vaikuttamaan lastenleikiltä.

 

Henkka suosittelee Ukrainalle siis "Suomen roolia", eli suomettumista.  

Sangen viisasta.

Realpolitik!  

-

Toinen asia on sitten se, että kun tarpeeksi pitkälle asiaa ajatellaan...

Venäjän todelliset ongelmat eivät tulekaan olemaan "Lännessä", eivät sen paremmin Euroopassa kuin Ameriikassakaan.

Venäjän todelliset ongelmat tulevat olemaan Etelässä ja Idässä.

Silloin tulee pelikenttä olemaan aivan toinen...

Unohtaa ei sovi myöskään Venäjän giganttista pinta-alaa, ja siihen nähden vähäistä, yhä hupenevaa väestöä... Yhtälö ei toimi!

-

Venäjä Euroopan Unionin jäsen?

Venäjä Naton jäsen?   

Tähänkin kaukaisessa tulevaisuudessa siintävään mahdollisuuteen Henry Kissingerillä on sanottavaa: 

"To treat Ukraine as part of an East-West confrontation would scuttle for decades any prospect to bring Russsia and the West - especially Russia and Europe - into a cooperative international system". 


(Kuusamo 16.12.2014)


www.ArcticParadise.fi


Postikorttikauppaa netissä - saitin etusivulta sisään!

13.11.2014

István Őrkény : Minuuttinovelleja: "Unkarointia"; "Chutzpah".



István Őrkényn "Minuutinovellien" konsepti vaikutti alkuun lupavalta:

Hmmmm... "Minuuttinovelleja"? Unkarilainen kirjailija?


Mistäköhän tämäkin kirja lőytyi... Ei jaksa muistaa...


No, anyways..

Tänään, junamatkalla (asiakaskäynti) Keszthely - Kaposvár, kirja tuli luettua lähes finaaliin.

Ristiriitaisten mietteiden vallitessa.


Jossakin teoksen puolivälissä olisimme olleet valmiit dissaamaan kirjan "sontana".

Mutta sitten... Muutama hyvä, jopa erinomainen pätkä opuksessa!

Yhtä kaikki - tavattoman epätasaista matskua.


Juuri siksi, että joukossa on hyvääkin settiä, ihmetyttää: Miksi väliin on ujutettu aivan turhia, täysin dorkia lukuja?


Esimerkiksi "novelli" Uutinen:

" Porari Márton Haris tupakoi vuoteessaan Borsodbányan asunnossaan. Poltettuaan savukkeensa hän sammutti lampun, kääntyi seinään päin ja nukahti."


Vastaavia turhakkeita löytyy valikoimasta useampia.


Huippuna "Tyhjä sivu" - joka tosiaankin on tyhjä.

Mitä järkeä?  

Tuollainen tekee lukijan vain ärtyneeksi.

x

Näin ollen vielä kirjan puolivälin paikkeilla tosiaankin olisi Tuomio kirjalle langetettu liiallisesta "nokkeloinnista".

Mutta "toisella puoliajalla" Őrkény yllättäen parantaa tahtiaan kuin sika juoksuaan.

Käännekohdaksi muodostuu novelli "Luottakaamme tulevaisuuteen!", erityisesti siinä lanseerattu käsite "unkaroida".

x

Asiakaskäynti Kaposváriin sujuu sinänsä huonosti. "Unkaroinniksi" meni.

Hyvä että tuli käytyä, kuitenkin.

Tosin päivän alkuperäinen matkakohde olikin Pécs mutta aikataulusähläyksien (kyseessä jälleen tuo "unkarointi", siitä myöhemmin lissää) takia se saa jäädä ensi kertaan.

Tarkoitus onkin käydä vähitellen kaikissa Keszthelyn -tukikohdasta päiväretken etäisyydellä olevissa suuremmissa taajamissa. Ajan oloon, nimittäin.

Olemmehan tulleet tänne jäädäksemme.


Unkarilaiset paikallisjunat...

Varsinaista kőrőttelyä.

Jopa Etelä-Puolan lättähattu -paikallisjunat, esimerkiksi yhteys Krakova -  Katowice, tuntuvat näihin verrattuina varsinaisilta luotijunilta!

x

Kaposvár, ilmeisesti jonkinlainen maakunnallinen keskus, taitaa olla tyypillisempää Unkaria kuin Keszthely -tukikohtani. 

Kaposvárista puuttuu turismin tuoma "lisä". Sitäpaitsi Keszthely on entinen "aateliskaupunki".

Pääkatu, Fő utca, kertoo omaa karua kieltään:

Paljon suljettuja liikkeitä, tilat myynnissä tai vuokrattavana.

Kovin, kovin autiolta näyttää näkymä, parhaaseen liike-aikaan.

Todella korutonta kertomaa, Unkarin tilanteesta. 



(Illalla "kotona" Keszthelyssa Club Hotel Abbázian portsari valisti, etta syitä on kaksi:

Ensinnäkin Unkarin talous on ihan kuralla.

Valtavasti väestöä muutanut ulkomaille.

Lisäksi tuonkin kaupungin liepeille on viime vuosina rakennettu useita kauppakeskuksia, jotka imevät keskustan kuiviin...

Kuulostaa niin tutulta....) 


Telenorilla sentään vielä on liike Fő -kadun aivan parhaalla paikalla.

Hyvä!

Näky lämmittää, näin Nordnetin "Norja -SuperRahaston"  kuukausisäästäjää. (Minimisijoitus 15 euroa kuussa, kulut 0,-, mainio instrumentti!).

Tuossa Oslon pőrssin indeksiä seuraavassa rahastossa Telenorin osuus on nimittäin 13,6 prossaa, viimeisimmän tiedon mukaan.

Eri asia sitten, kauanko norskit täällä Unkarissa vielä toimivat. Saavat toimia. Pystyvät toimimaan.

Norja ja Unkarihan ovat riitautuneet, syynä ilmeisesti Vuonomaan puuttuminen Unkarin "sisäisiin asioihin".

Ei olisi yllättävää, jos "heimoveljiemme" (tai ainakin kielisukulaistemme) närkästys ei olisi perusteltua.

Fenno-Skandinaavisen moralismin tuntien.

Ovathan tietyt härmäläisetkin tahot niin mielellään olleet Unkaria neuvomassa, mm. mustalaiskysymyksen hoidossa.


Vasta pois lähtiessä, rautatieasemalla, juolahtaapi mieleen:

Tuo Telenorin putiikki taisi olla ainoa näkyvissä oleva jonkun kansainvälisen brändin "outletti" Kaposvárin Fő -pääkadulla.

Vaikka kyse on sentään melkein 70 000 asukkaan kaupungista.

Brändien poisaolo antaa varman merkin siitä, että ostovoimaa yksinkertaisesti ei ole. 

Siis kaupungin riutuvassa keskustassa.

Todennäköisesti nuo tavanomaiset Aldit, Lidlit ja Tescot todellakin ovat edustettuina kaupungin laitamilla.

Tuloksena sitten tämä historiallisen keskikaupungin kuolema.

x


Niin, Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Fidezs -puoluetta on trendikästä Lännessä haukkua.

Kuitenkin kyseinen Unkarin valtapuolue on viime aikoina ottanut ohjelmaansa noiden kansainvälisten kauppajättien toiminnan hillitsemisen. Esimerkiksi verotuksen muodossa.

Vaikea nähdä Orbánin toiminnassa tuolta osin mitään moitittavaa, näin Kaposvárin hiljaista pääkatua kävellessä. 

  x

Kotimatkalla Kaposvárista, junassa, noudatetaan vanhaa sosialismin aikaista perinnettä: Lämmityksissä ei pihtailla!

Alkaa unettamaan, tietenkin... Melkein tunnin tirsat, tyhjässä vaunussa.

Sitten taas "Minuuttinovellien" pariin. 


Kovin on todellakin epätasainen, Őrkényn tuotanto.

Esimerkiksi tuo  pienoisnovelli "Oikeus jäädä seisaalleen" on aivan typerä väkivaltafantasia.

Samoin moni muukin pätkä on ihan turha. Jonkinlaista täytettä, vain.

Mutta sitten taas välistä löytyy hyviäkin pätkiä. "Häämatkalaiset kärpäspaperissa" vallan mainio.


Kai se sitten on niin, ettei "helmiä" löydy keneltäkään artistilta kuin muutamia.

Muusikoiden tuotannossa sama juttu.

x

Se hyöty kuitenkin tästä "lyhennetystä päiväohjelmasta" (Pécsista olisi ehtinyt kotiin vasta puoliltaöin), että kerkiää ihmisten aikoihin takaisin "kotiin", Keszthelyyn.

Apetito Étteremiin kahville ja ilmaiseen nettiin, ja sieltä uimaan Hévízin kanavalle. Kuten joka päivä.


x

Fillarimatka Hévíziin alkaa taas sitä tuttua reittiä, mäkea ylös pitkin Erzebét királyné utjaa.

Kappas vain!

Työmiehet ovat saaneet uuden asfaltoinnin valmiiksi!

Sen parissahan he muutaman päivän hommailivat.

Mutta mitä ihmettä?

Kaikki kadussa olevat kaivojen kannet ja muut metalliset ulokkeet on jätetty näkösälle, ylös!

Noita rautaisia kansia ym. on paljon.

Törröttävät jopa 6 - 7 senttiä tienpinnan yläpuolella.

Aivan kauheaa työn jälkeä...

Sen verran on duunareilla viitseliäisyyttä piisannut, että ovat osan noiden valurautaisten kaivonkansien terävistä reunoista maalanneet punaisiksi.

Mutta jostakin syystä - Herran yksin tuon "logiikan" ymmartää, jos hänkään - vain alareunat.

Päinvastaisen systeemin olisi jotenkin pystynyt käsittämään - mäkeä alaspäin tultaessahan nuo ulokkeet muodostavat erityisen suuren riskin.

Jos vaikkapa illalla, heikossa valaistuksessa fillarilla laskettelee tuota mäkeä alas, kova vauhti päällä.... Voi kuvitella, millaista jälkeä syntyy, kun fillarin etupyörä jysähtää tuollaiseen 6 - 7 senttiä korkeaan kaivonkanteen.

Mutta tässä taitaakin jälleen kyse olla tuosta István Őrkényn lanseeraamasta käsitteestä unkarointi. 

x

Raskaan juna -päivän jälkeen on jälleen Taivaallista päästä Hévíz -järven terveyslähteen alapuoliseen kanavaan uimaan.

Toisinaan, iltaisin, kun on kylmä ilma, täällä tähdetkin näkyvät. Väkevä tunnelma.

Viime kesänä kanavalta tuli ensimmäinen julkaisukelpoinen kuvakin: Punainen lumme.

Ajatella, että kun seuraavan kerran olen täällä, ensi touko-kesäkuussa, on tuo kuva jo painettu postikortiksi... Myynnissä useissa paikoissa...



x


Uiskentelun jälkeen bastuun.

Saunomista seuraa illallinen Apetitossa.

Menossa on "liba -viikko", eli ankkaa olisi tarjolla.

Taivaan Vallat!

Eteen kannetaan paras ateria kymmeniin vuosiin!

Ankka rapeaa ja maistuvaa kuin mikä.

Entäs ne perunat!

Parhaat perunat miesmuistiin!

Voissa paistetut, persiljaa mukana.

Ateria olisi ollut varsin kulinaarinen jopa ilman tuota ankkaa. Perunat ja salaatti sinänsä jo täydellinen esitys!

Laskua kertyy euroissa 8,20 - sisaltäen yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan lasin Badacsonyi Olaszrizling -valkkaria.

Aivan täydellinen illallinen!

x

Toista valkkarilasia lopetellessa juolahtaa mieleen, että Minuuttinovelleja taitaa olla ensimmäinen unkarilainen kirjani.

Unkarilainen kirjallisuus...

Mitäköhan sen yhden unkarilaisen, Suomessa käyneen kirjailija-paran 1970 -luvulla ilmiantanut kommunisti Matti Rossi muuten nykyään puuhailee?

Ei ole tyypistä mitään kuulunut, vuosiiin...

Tällaista riimittelyä:

"Lenin -setä asuu Venäjällä,
ja sieltä on pitkä matka Vietnamiin.
Mutta minusta vain tuntuu,
että Lenin-setä asuu yhtä lähellä
kuin setä Ho-Chi Minh".

Hyvinkin kirjallisuuden valtionpalkinnon arvoinen suoritus - mikä Rossille muuten viime vuosikymmenellä luovutettiinkin.

Ilmiantaja Matti Rossille15 donaa!

Eikä Härmä olisi Härmä, ellei Rossin ilmiantaja -tausta olisi tullut yllätyksenä silloiselle kulttuuriministerille, Stefan Wallinille.

x

Mutta palatkaamme takaisin "Minuuttinovelleihin".

Takakannen mukaan kirjailijalle oli tyypillistä "röyhkeä elämänasenne ja kyky nauraa".

Elämänkertatietojen mukaan Örkény koki kovia - jopa kidutusta - Toisen Maailmansodan melskeissä.

Sai kärsiä juutalaisuudestaan. Kun kutsu työpalvelukseen (juutalaisten ei annettu kantaa asetta) tuli, mottasi upseeri ensimmäiseksi kirjailijaa kuonoon. Piti "röyhkeänä juutalaisena".

Saattoihan hän siinä olla oikeassakin.

Onhan niin, että on vaikea olla nöyrä, jos on niin hyvä - kuten tuo maailman lahjakkain kansa.

Chutzpah!

x

Ajoittain nämä pienet absurdit, välillä groteskit stoorit tuovat mieleen Kafkan..

Ikävänä puolena kokoelmassa on se, että tarinat aiheuttavat painajaisia.

Kuten esimerkiksi tälle lukijalle, joka heräsi kauheaan painajaisuneen. Aiheena ötökät vatsassa. 

Painajaisen innoittajana eräs illalla luettu Minuuttinovelli.

Uni työstää sitten asioita omalla logiikallaan.


(Keszthely, Magyar, 14.11.2014)


www.ArcticParadise.fi


Postikorttien nettikauppaa - saitin etusivulta sisään!