20.8.2013

Kohtaamiani: Mukava Mies


Olipas siinä Mukava Mies. 

Itse miellyttävyys.

Ehdotti jo vuosia sitten, että toimisi oppaana eräässä kuvauskohteessa. Lupasi opastaa aivan uusille mestoille, joista - nähtyjen kuvien perusteellakin - aukeaisi aivan uutta perspektiiviä kyseiselle alueelle.

Alueelle, jossa on tullut käytyä kuvaamassa jo yli 20 vuoden ajan. Paljolti samoilta jalansijoilta, kerta toisensa jälkeen.

Ilman muuta kiinnostava ehdotus! Vaihtelua tässä todellakin tarvittaisiin!

-

No, männä kesänä tuo hetki sitten koitti.

Kaveri oli autoineen sovitussa paikassa odottamassa.

Kuskasi kohteen lähelle. Tarjosi mehut.

Sitten lähdettiin nousemaan ylös, pientä rämeikköistä polkua.Välillä vetisessä rinnesuossa tarpoen. Perkele kun oli paljon hirvikärpäsiä. Ne pirulaiset meinasivat viedä hermot!

-

Ylhäällä vaaran huipulla kahvistelut ja makkaranpaistot - jälleen herra järjesti kaiken. Muutenhan tässä olisikin oltu banaanin ja vesipullon varassa.

-

Toden totta, upea mesta!

Valo ei ollut paras mahdollinen, ei viitsinyt turhaan filmiä valottaa. Mitäpä noilla keskinkertaisilla fotoilla olisi käyttöä ollutkaan.

Mutta nyt tuli paikka, sekä reitti sinne tutuksi. Tänne on helppo palata - kiitos oppaani! Mukavan Miehen. 

-

Niin, kaveri oli joskus aikoinaan asiakkaanikin.

Tulimme erinomaisen hyvin juttuun, hän teki isoja tilauksia. Käytännössä aivan ratkaisevan tärkeitä, aikoinaan.

-

Sitten Mukava Mies katosi.

Sain kuulla, että oli "sairaseläkkeellä",  minua nuorempi mies. Tuskin oli viittäkymmentäkään, työelämästä poistuessaan. Paikkakunnalla kuiskittiin, jotta "henkisistä syistä". Mitä ikinä ne sitten lienevätkään...

-

Kuitenkin heppu näkyy olevan riskissä kunnossa.

Ainoana miinuksena kiinnittyy huomio lievään ylipainoon.

-

Meni naimisiin vanhana poikana, lähes 40 -vuotiaana.

Rakensi talon.

Vaimo työelämässä. Yksi lapsi jo kohta aikuinen.

-

Muutama vuosi sitten kävi ilmi, että "sairaseläkkeestään" huolimatta mies käy töissä ainakin toisinaan.

Kuinka laillisesta järjestelystä on kysymys, ei ole tiedossa.

Vaaran laelle patikoidessa käy niinikään ilmi, että reitti käy pitkin hänen maitaan.

Ties kuinka monta kymmentä hehtaaria mehtää miehellä mahtaa olla. Voi vain arvailla.

Ainakin kertoo saavansa tervetullutta liikuntaa metsänparannustöistä...

Jutustelussa käy ilmi, että hän myy polttopuitakin metsästään.

-

Jossakin vaiheessa päivää, korvessa peräkanaa patikoidessamme, Mukavalta Mieheltä  singahtaa yllättävä kysymys:

Alkaa tiedustella mielipidettäni osakehommista!

Niin, niin...

Raha kiinnostaa. Erityisesti se, olisiko meikäläisellä mahdollisesti sitä.

Melko todennäköisesti on käynyt kotisivuiltani lukemassa osakkeisiin liittyviä tekstejä. Liian liero mainitakseen asiasta suoraan.

Miksi ihmeessä hän muuten asiasta tiedustelisi?

No, onnistun luikertelmaan selvästä vastauksesta pois...

Mukavan Miehen kuvio alkaa selkiytyä.

-

Ovela tyyppi.

Kiemurteli nuorena työelämästä pois, "henkisiin syihin" vedoten.

Vielä joitakin vuosia sitten lääkärit varmaankin herkemmin tuollaiset paperit kirjoittivat. Nythän on toisin.

-

Lisätuloja useammasta lähteestä.

Maata ja mehtää.

Vaimo töissä.

-

Kuinka jumalattomasti tuonkin tyypin elättäminen yhteiskunnalle vuosikymmenien saatossa tulee maksamaan?

-

Sitten kun jutustelemme jostakin yhteisistä tuttavista tuossa käpykylässä, tulee Mukavaan Mieheen eloa aina kun jollekulle on sattunut jotakin ikävää.

Sellaistahan elämä härmäläisissä pikkukylissä on. Naapurikateudella ja -pahansuopaisuudella ei ole rajoja. Ei ihme, että nuoret haluavat pois, pois, pois...

-

Lasse Pöysti kirjoitti muistelmissaan aika hyvin.

Meni vuosikymmeniä ennenkuin hän tajusi, ettei mörköjä kannata peljätä. Heidäthän tunnistaa jo kaukaa.  

Mutta annas olla, kun joku tulee oikein lähelle, ja on ystävällinen.

Silloin pitää hälytyskellojen soida. Ja lujasti!

-

Seuraavana päivänä deletoin limanuljaskan numban kännykästä.

Olisi se niin maar perkeleen Mukava Mies. 



Ähtärin kirjasto, 19.9.2013



www.ArcticParadise.fi

Loistava talousuutinen! Finnair palkkaamassa 200 espanjalaista lentoemoa!

Vihdoinkin positiivinen talousuutinen,  kaiken tämän kurjuuden keskellä!

Finnair palkkaamassa 200 espanjalaista lentoemoa!

Fantastico!

Ilman muuta - nuorta ja nättiä, palveluhaluista señoritaa vaan kehiin! Te quiero mucho!

Veks  noi lyhyenlännät, vääräsääriset, kiukkuiset ja hompsuiset suomalaistantat!


Kyllähän Finskin väen palkat ja edut hulppeat ovat olleetkin.Tosin ei johto ole ollut sen kummoisempi (case Vehviläisen asuntokuviot).

Pata kattilaa soimaa - musta kylki kummallakin


Aloittakaamme Uusi Aika!


Henkilökunta kuulemma "raivostui taas Finnairille".. (HS 20.8.13)

Liittonsa puheenjohtajan Thelma Åkersin mukaan Finnairin lentoemännät ovat asiasta "suunniltaan".


Muy Bien!


(Savonlinnassa 20.8.2013) 



www.ArcticParadise.fi


19.8.2013

Murhattiinko Prinsessa Diana?



Hmmmmm...

Diana kuuluu olleen korviaan myöten rakastunut Dodi Al-Fayediin. Odotti vain kosintaa...

Olettakaamme että avioliitto olisi toteutunut, ja Didi olisi saanut vielä lapsen.

Siis Englannin tulevalle kuninkaalle, Prinssi Williamille olisi syntynyt sisar/velipuoli, joka olisi ollut muslimi.

Tämähän on huimaavaa spekulaatiota!

Toisaalta onhan Dodin isä, egyptiläissyntyinen liikemies Mohamed Abdel Moneim Al-Fayed vuosikausia väittänytkin, että pariskunta murhattiiin...

Näyttöä ei tietenkään ole, tuskin tuleekaan.

Selvää sensijaan lienee, että monella olisi ollut motivaatiota pariskunnan murhaamiseen, ja edellämainitun heille varmaankin kauhuskenarion estoon.

Mielenkiintoiseksi menee...

Varsinkin, kun muistamme että isä -Al-Fayedilla on suomalainen puoliso, Miss Suomi Armi Aavikon perintöprinsessa vuodelta 1977, Heini Wathén.

Eli voinemme jatkaa, että jos asiat olisivat menneet toisin, löytyisi Englannisn hovista sekä muslimi- että suomalaisedustusta...


Hmmmmmm...


(Kuhmo 19.8.2013)


www.ArcticParadise.fi





5.8.2013

Kihniö - Killinkoski - Vuojoen kartano / Eurajoki - Rauma - Turku - Hanko - Helsinki

Tämä oli Rakkautta ensi silmäyksellä -  heti kun viime vuoden tammikuussa näin kuvan täältä Kihniön Pyhäniemestä,  tajusin:  Tuo on oleva minun mestani!

Pyhäniemeen, Lakarinjärven rannalle on päästävä!

Kelomökki  kivenheiton päässä kirkasvetisestä suomalaisesta järvestä, hiekkaranta,  mäntymetsä - mitä muuta ihminen voi toivoa?

Perjantaina 2.8.2013 koitti odotettu päivä!

Kun heräsin Paunun klo 16.55. Seinäjoen -pikavuorossa Tampereen jälkeen, oli selvää, että Härmässä on perjantai-ilta. Hämäläiset sinkkutytöt bussissa matkalla Hämeenkyröön ja Ylöjärvelle siiderivetoisesti. Ja suomalaiselle naisellehan on aivan välttämätön pakko säännöllisin väliajoin julkisilla paikoilla kailottaa, jotta "mää meen ny vessaan!". Ettei vaan kellekään jäisi epäselväksi....

Poistuminen bussista kolmostiellä Parkanon jälkeen Kairokosken pikavuoropysäkillä puoli kympiltä. Siitä etiäppän fillarilla Kihniöön. Muutaman kilsan jälkeen, kun päästiin tie numero 23:lle eli Järvisuomentielle ja liikenne väheni lähes olemattomiin, pääsi Koto-Suomen elokuisesta kesäyöstä oikein nauttimaankin.

Lämmintä,  hiljaista, viljapeltojen tuoksua... Tuon lahdenpoukaman ylle  nousee sumu...

Perillä Pyhäniemessä yhdentoista jälkeen. 

Pyhäniemen vastaanotto/pubissa Villin Lännen meininki: Ylipainoiset humalaiset Suomi -tytöt hoilottamassa karaokea - aivan hirveää - ja paikalliset Peräkammarin pojat omassa nurkassaan kaljoittelmassa. Pimppa mielessä.

Jos nuokin heput saisivat pesää jo päivällä/alkuillasta, ei tätäkään pubia tarvittaisi. Ei tätä teatteria. Toisaalta: Eihän elinkeinoelämä pyörisi, ei ollenkaan, jos sitä pesää olisi aina ja riittävästi saatavilla. Puute panee nimittäin yrittämään...

Äkkiä avaimet käteen ja mökkiin, sekä uimaan.

Humalaisten mökeltely vastaanotto/pubista kaikuu kauas kesäyössä.

Muuten idylli olisikin täydellinen.

Mökki on täyttä Luxusta - meikäläisen mittapuun mukaan.

Mukavan pieni kelomökki, saunoineen, keittiöineen, telkkuineen...

Puoli litraa punkkua tekee tehtävänsä, nukahdan taas valot päällä...

Lauantai 3.8.2013

Herääminen kello 11:33. Kertoo jotakin väsymyksen asteesta/univelkojen määrästä. Jos kohta myös mökin ja vuoteen miellyttävyydestä. Mukavan viileä kelomökki, avoimesta ikkunasta männiköstä tuleva ilma kevyttä hengittää, lumivalkoiset lakanat...

Ensimmäiset näkymät kohteesta päivänvalossa  - varsin lupaavaa..

Ranta on tosiaan aivan vieressä. Ei muuta kuin aamu-uinnille. Vesi yli 20 -asteista.

Hellepäivä tulossa. Komeat elokuiset poutapilvet.

On viikonloppu, ja rannassa pulikoi lapsia. Heille on vesiliukumamäki, josta riittää riemua.

Lähden tutustumaan Kihniöön.

Ensimmäinen kuvauskohde tulee vastaan parin kilsan päässä - peltonäkymä. Ainoatakaan peltokuvaa mulla ei julkaistuna olekaan, nyt taitaapi syntyä. 

Laajis käyttöön ja kuvakulma polvien korkeudelta, keltainen kypsä pelto tähkineen etuallalle, taustalla vihreä metsänreuna ja sininen taivaskaistale poutapilvineen - ihan perusjuttu.

Maa on Voimaa!

Kihniöstä löytyy ensimmäinen asiakas puolen tunnin sisällä.

Kaikki kolme suomalaisvetoista kahvila/lounaspaikkaa ovat viikonloppuna kiinni. Pelastukseksi koituu hassaneiden Pizzeria Kral,  josta saa loppupelissä ihan mukiinmenevän kana/riisisatsin salaatteineen ja kahveineen kasilla.

Kihniö osoittautuu suomalaiseksi pikkukyläksi tyypillisimmillään. Game over.

Ränsistyneitä, tyhjiä entisiä liikekiinteistöjä, K -kauppa ja Siwa, Osuuspankki ja Säästöpankki, Kunnantalo sekä kirjasto. Kirppiksiä puolisen tusinaa, näin pienessä kylässä. Ympäristössä vielä lisää - yhdessä aittakirppiksessä kävinkin, jättäen myyntituloja teippirullasta 10 sentttiä.

Kotimatkalla lisää peltokuvauksia.

Illalla uintia. Uinnin jälkeen nukahdan hiekkarannalle, pyyhkeen päälle, pariksi tunniksi. Herään, kun aurinko alkaa laskea mäntymetsän taakse ja metsän viileä varjo lankeaa hiekkarannalle.

Mökki on tosiaan upea.. Kelokehikko on jopa noin neljänkymmenen sentin paksuista. Kotoisa tunnelma vallitsee. Kaikki tämä ihanuus, seitsemän yötä, vain 245 egeä! Uskomatonta!

Tietenkin tämäkin kohde oli heinäkuussa täynnä, ja hinnat jopa kolminkertaiset. Kun härmäläiset nyt kerran aina haluavat sen loman alkavan juuri Juhannuksen jälkeen, vaikka elokuu on useimmiten paljon lämpimämpi kuukausi. Vedetkin uintilämpöisiä, ja mökkien hintataso romahtaa.

Mutta kun eivät opi, eivät. Ei voi auttaa!

Lämmitän saunan.

Kas vaan, iholta löytyy punkki, onneksi vain yksi. Tarrautunut pellolla kyykkiessä.

Punkki taitaa olla tätänykyä Suomen luonnon vaarallisin eläin.

Punkkirokote -setti tuli kyllä Tallinnassa otettua, mutta sehän suojaa vain puutiaisaivokuumeelta, ei borreoliisiltä.

Telkusta Paul Verhoevenin  Basic Instinct. Laatuviihdettä. Hän on taitava ohjaaja - Starship Troopershan on lajissaan klassikko.

Sunnuntaina 4.8.2013

Ohjelmassa fillariretki  Parkanon metsämuseoon / Savottagalleriaan. 

Kas kummaa! Metsämuseolle Järvisuomentieltä johtava tienpätkä on hiekkatie! Mitä ihmettä? Onko tapahtunut jokin unohdus, kun asvaltointi on jäänyt pois? Suomessahan rrrakastetaan asvalttia! Jopa Luontokeskukset - esimerkiksi Hetassa - ympäröidään asvaltilla!

Taivas, miten tiukassa leipä on metsureilla Suomenmaassa ollut vielä pitkälle 50 -luvullekin, ennen moottorisahojen tuloa.

Tuokin pokasaha tuossa, jolla tuo yksi mies voitti kilpailuja... Ihan hirveätä rääkkiä, nykyisen mittapuun mukaan.

Ja miten nuo miehet metsäkämpillä elivät. Millaisissa olosuhteissa....

Metsämuseon rannassa,  Kaidatvedellä, on hyvä käydä uimassa.

Ainoa mahdollisuus saada lämmin ateria tänään on jatkaa muutama kilsa etiäppäin kolmostien varteen, Parkanon Hoviin.

Siellä mukava yrittäjäpariskunta nykyisestä asuinmaastani Eestistä pitää lounasruokalaa, missä sunnuntailounas maksaa vain 12 egeä.

Sisältäen salaatin, jälkkärin, kahvin, iltapäivälehdet ja puolentoista tunnin läppärin käytön.

Faktaksi jää, että nuo haukutut maahanmuuttajat ovat nyt kaksi päivää pelastaneet muonahuoltoni, kun suomalaisilla työhaluja ei kerta kaikkiaan ole.

Kotimatka illansuussa fillarilla Pyhäniemeen kestää vain tunnin. Illan viileydessä, hyvin ruokittuna, matkanteko sujuu.

Illalla käynti Pyhäniemen niemenkärjessä.

Upea paikka sekin, ja hyvin kuvauksellinen. Täältä saan jotakin aikaiseksi, kunhan kaikki natsaa. Ennemmin tai myöhemmin.

Illlalla uintia, telkkua, punkkua ja lukemista.

Tänään olisi kotona Tallinnassa Regina Spektorin konsertti.

No, kaikkea ei voi saada!

Teemalta tulee Taidetutkimuksia -brittisarjan kolmas osa.

Varsinaista salapoliisityötä tuo taideväärennösten kanssa värkkääminen, näköjään.

Hyvä tyyppi tuo mestariväärentäjä Han Van Meegeren. Oikeudenkäynti sodan jälkeen iso mediatapahtuma.Väärensi Jan Vermeeriä, jymäyttäen kuvioissa Hermann Göringiä.

Proggiksessassa valistetaan, että maailman museoiden taide -aarteista 40 - 50 prossaa saattaapi olla väärennöksiä...

Maanantaina 5.8.2013

Ohjelmassa retki Killinkoskelle.

Ensin aamulla bussilla Virroille.

Virtain Osuuspankista maksetaan käteisenä osuuspääoman korko vuodelta 2012 - 5 egeä. Se on aivan huipputuottoa, vieläpä verotonta. Ei tuollaista riskitöntä tuottoa saa juuri mistään muualta.

Harmi vaan, että pääomapanos on niin pieni, 100 egeä...

Tuo vitosen seteli siirtyy lompsasta puolen tunnin sisällä noin sadan metrin päähän, urheiluliikkeeseen. Pieni fillariremppa maksaa juuri saman, ja maksusta saa vielä kuitinkin.

Saan liikkeestä uuden asiakkaan!

Hei, tämähän toimii hyvin! Raha liikkuu, ja poikii!

Fillarimatka Killinkoskelle kestää minuutilleen tunnin, parisenkymmentä kilsaa.

Killinkosken Wanha Tehdas osoittautuu käymisen arvoiseksi paikaksi..

Löytyy kameramuseota, VPK -museota, divaria, vanhojen opetustarvikkeiden kokoelmaa, vanhaa parturia kalustoineen, nostalgiset lelut, nauhamuseota jne.

Kameramuseossa paljon tuttua kalustoa, faijan mainosvalokuvaamo -ajoilta. Suurennuskoneita, fonditelineitä, ison koon studiokameroita, Polaroidia jne. Kauko Tanner Ky.n vanhaa esineistöä.

Killinkosken Nauhatehtaan, P.G. Holm Oy.n,  historia osoittautuu varsin kiinnostavaksi.

En tiennytkään, miten isoa tuo homma oli. Vielä 1950 -luvullakin satoja työntekijöitä, Pohjoismaiden suurin yritys alallaan. Perustettiin aikanaan vapaana virtaavaan Killinkosken varrelle, koski turvasi halvan energian.  Koskessa putousta 26 metriä.

Museosta löytyy paljon nauhamalleja, vanhoja lähetysluetteloita, työtuntilistoja, valokuvia jne...

Omat suosikkini ovat vanhat kudotut etiketit, joita "paremmista vaatteista" löytyi vielä kai joskus 80 -luvullakin. Olen muistavinani jotakin...

Sitten nuo vanhat mekaaniset koneet ovat hauskoja vempaimia.

Virtojen kokoisella paikkakunnalla nauhatehdas on ollut mahtifirma. Yhdistelmä halpa energia ja jonkun spesiaalialan erikoisosaaminen kantoi pitkään - jopa täällä Sisä-Suomessa. Toista vuosisataa, itse asiassa!

Nykyisin toimii nimellä Inka Oy tuossa naapuritontilla, työntekijöitä kuulemma muutamia kymmeniä.

Niin muuttuu maailma.

Yläkerran divarista löytyy single -levy vuodelta 1964: Gigliola Cinguettin "Non ho l'età".Taisi olla Italian Euroviisu -edustaja tuolloin.

Hyvä tavaton sentään, muistan tuon italoiskelmän, koko tuon vuoden!

...

Takaisin Virroilla lounas Kitusen Kievarissa.

Seiskalla niin paljon lihasoppaa kun haluaa, kotikalja, leipä, voi, salaattipöytä, kahvi ja jälkkäri.

Täytän kanta-asiakastunnuksen anomuksen. Jatkossa tuosta hinnasta saa vielä 15 % alea,  eli netoksi muodostuu 5,95.

Se on jo edullista, jopa Tallinnassa vastaava maksaa enemmän!

...

Kihniössä kirjasto on seiskaan auki, käytämme kunnan ilmaisia palveluja hyväksemme.

Regina Spektor paljastuu YouTuben perustella juuri niin mainioksi laulaja/lauluntekijäksi, kuten saattoi arvatakin.

Taivaan Vallat, mikä talentti! Lahjakas oli tietenkin sukunimikaima Phil Spektorkin aikoinaan, mutta lusinee loppuikänsä nyt sitä murhatuomiotaan.

No, ihmekös tuo, Reginahan kuuluukin tuohon Maailman lahjakkaimpaan kansaan... Niin, neidon kansalaisuudeksi mainitaan "venäläis-amerikkalainen", mutta nyt on kysymys aivan muusta kansasta...

Valitsin hänet kuvan perusteella - kuten Pyhäniemenkin.

Vaiston varassa.

Ei pettänyt, vaisto, nytkään...

Kas kummaa, YouTubelta löytyy myös tuo Non ho l'età - vieläpä sekä alkuperäisenä, että Cigliolan muutama vuosi sitten uudelleen esittämänä versiona. Hauskaa!

Kyllä nuo italialaiset ovat sitten tyylikkäitä!

...

Takaisin Pyhäniemessä uimaan sen varsinaisen niemen kärkeen. Kesän toistaiseksi nautinnollisin uintireissu.

Mutta kas kummaa, valkoinen pyyhe muuttuu kuivausvaiheessa ruskeaksi - vedessä on runsaasti humusta!

Outoa kun sitä niemen tällä puolella esiintyy, mökkirannassa sitävastoin ei.

Illalla paperitöitä. Kesäkuun alvi -tilitystä.

Tiistai 6.8.2013

Aamukahvi Kihniön keskustan Soljan Pakarissa, taas.

Tänne tulee - "pakollisen" hämäläisen Aamulehden ohella - Hesarikin, ollen paikalla heti aamutuimaan.

Aamulehti sentään vielä jatkaa kunnollisen kokoisena, mutta Hesarihan muuttui talvella tuollaiseksi onnetomaksi läpyskäksi,  tabloid -kokoon.

Ei silti, eipä tuossa Suomen johtavassa feministilehdessä sisältöäkään juuri ole. Etupäässä nuo naiskolumnistit päästelevät aivopierujaan. Sitten ihmetellään, kun levikki laskee laskemistaan, ja firma taloudellisesti kuralla muutenkin.

No, sitä saa, mitä tilaa - koskee myös Hesaria.

Kyseistä lehdykkää en ole koskaan tilannut, enkä tilaa. Osinkoja kylläkin nostanut, mutta taitavat loppua nekin, tätä menoa....

Vähän sama kuin tuon SDP:n romahtaneen kannatuksen kanssa:

Heivasivat duunarimiehet puolueesta ulos, ja fokusoivat toimihenkilönaisiin. Luokanopettaja Urpilaisen johdolla.

Sitten ihmetellään, kun kannatusluvut matelevat historiallisen alhaalla... Sitä naisenergiaa, vissiin...

Asiakaskäynti Kihniössä, ja kirjaston ilmaisen nettipisteen hyväksikäyttöä. Kiitos!

Lounas uudessa paikassa, Puuvilassa.

Tämän kesän ensimmäiset uudet perunat! Aaaah!

"Kotimatkalla" takaisin Pyhäniemeen peltokuvausten jatkoa. Nyt käytössä sveitsiläisen asiakkaan lainaama 24 -millinen. Kohtalaiset pilvet, mutta petraamisen varaa vielä on.

Puoli viideltä uimaan ja pyyhkeen päälle makoilemaan hiekkarannalle. Herään tunnin kuluttua. Missään ei nuku niin hyvin kuin ulkona!

Iltakuvauksiin Pyhäniemen niemenkärkeen.

Saan idean, jonka sommittelu alkaa heti.

Väärät pilvet, väärä valo. Palataan asiaan!
...

Illalla bastun jälkeen vielä tsimmaamaan, ja telkun pariin.

Teemalta tulee Uri Geller -proggis vuodelta 1974. Missasin sen tuolloin.

Uskomaton heppu! Sehän tosiaan taivutti sen lusikan, lopulta mursikin! Ja arvasi oikein Anneli Bjöklingin piirroksen!

Mitä tuosta pitäisi ajatella?

Keskiviikko 7.8.2013

Aamukahvi taas Soljan Pakarissa. Olen tälläkin kertaa ainoa asiakas. Joskus täällä näkee noita riuskoja virolaisia duunareita, mutta sekin tietenkin tulee loppumaan, kun Suomen talouden syöksykierre tästä vielä pääsee vielä parempaan vauhtiin. Kuten se vääjäämättä tekee.

Pari asiakaskäyntiä Virroilla. Jälleen yksi asiakas lopettaa toiminnan kannattamattomana - tänä vuonna Suomessa on tuhansia pienkauppoja lopettanut, eikä loppua näy.

Tunnin sisällä sama korttiständi on löytänyt jo uuden tiskin, jolla seistä.

Lounas Kitusen Kievarissa. Lihapullat, muusi + lisukkeet. Jälkkäriksi kahvi ja semmoinen rahkaherkku.

Saan nyt ensimmäisen kanta-asiakas -alen sieltä, 22% eli 2,40! Tämä on ihanaa!

Kihniössä K -market Maurintorilla myynnissä rahkavälipaloja. Uutuus! Tuota täytyy kokeilla!

Ostan yhden, hinta 0,59.

Kuten oli arvattavissa, kyse on aivan samasta "kohuke" -tuotteesta, joita kotona Eestissä löytyy jokaisen kaupan maitohyllystä. Sekä eestiläisinä että latvialaisina variantteina. Maksavat parinkymmenen sentin molemmin puolin.

Nyt nämä ovat vain paketoitu suomenkielisiin kääreisiin, ja hinta lähes kolminkertaistunut. On tämä hurjaa!

En ikinä osta noita enää - siis Härmästä.

Mökille fillaroidessa sateen jälkeiset viljapellot tuoksuvat voimallisesti. Väkevät aromit!  Tuntuu, että vilja oikein muhii tässä elokuun lämmössä ja kosteudessa.

Mökillä saunomista ja uintia. Vaikuttaa siltä, että näin elokuussa vesi lämpenee vielä lämpenemistään. Se on kuitenkin vieläkin sopivan viileää, virkistävää.

Lämmitän ensimmäistä kerta mökin liuskekivitakan. Polttopuutkin kuuluvat mökin vuokrahintaan!

Telkusta Teemalta Ville Haapasalon  mukana Silkkitielle. Sarjan päätösjakso, ollaan Mongoliassa.

Kyllä on väsyneen oloinen kaveri - nuoreksi mieheksi - tuo Ville. Raskasta, tuo show-bisnes. 

Säälittää kattoa tuollaista resuamista. Jurtassa pitää väkisin ladella kohteliaisuuksia paimentolaisten kanssa - enkuksi! - ja naama irvessä litkiä jotakin lämmintä vuohenmaitoa. Kun kaverilla on laktoosi-intolerassi!

Tuntuu ylelliseltä, että Silkkitien asemasta saa vain fillaroida täällä Suomen Suvessa, saunoa ja uida.

Toivottavasti tolle Villelle maksetaan kunnollinen korvaus kärsimyksistään.

Luigi Pirandellon romaani "Mennyttä miestä" alkaa olla loppusuoralla. Nautittavaa tarinointia tässä aivan loppuvaiheessa, kun "kuollut mies" palaa kotikyläänsä ihmisten järkytykseksi. Vaimokin on sillä välin mennyt naimisiin ja tekaissut skidin jonkun tomppelin kanssa. Hauskaa dramaa!

Torstai, 8.8.2013

Aamukahvilla Kihniössä, vakimestassa Soljan Pakarissa, päivän Hesarissa Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh sen uskalsi todeta:

Poliitikot ovat suuria pelkureita, eivät uskalla kertoa Kansalle totuutta:

Suomella on edessään vähintäin kymmenen (10) vuoden talouskurimus. Elintason lasku on väistämätöntä.

Juuri niin!

Vihdoinkin joku, joka asian selväsanaisesti toteaa. Kiitos!

Sitäpaitsi mitäpä ongelmaa tuossa muka olisi? Elintasoahan voikin mainiosti laskea, esimerkiksi puolella. Lopusta sitten katsotaan, että mitä kannatta jättää jäljelle...

Päivän proggiksena kuvausretki Torisevalle ja Jäähdyspohjaan.

Jäähdyspohjan "Alamyllyn" Rantasen talon pihalla seisoo auto. Ahaa, omistajat ovat tulleet Tampereelta käymään "mökillään", en viitsi mennä häiritsemään.

Tänä kesänä jää nyt sitten uimatta tuossa samassa Torisevalta tulevassa purossa, jossa uin jo 50 -luvulla.

Muutama vuosi sitten paikasta syntyi tämä kuva, jota on postikorttina menossa jo toinenkin painos:



Käydään sensijaan uimassa tuossa parinsadan metrin päässä, entisen Jäähdyspohjan koulun rannassa.

Kas vaan, tuossahan on ihan sadan metrin päässä tuo sama luoto, jonka kiville soudimme silloin yli puolivuosisataa sitten Juhannuskokon polttoon. Makkarankäristykseen.

Rantasen täysihoitolan teini-ikäinen Leena -tytär nousi uimasta, ja ihmettelin ensimmäistä kertaa naisen povea. Nuoren tytön kiinteätä sellaista.

Nyt kuitenkin kesken uintiretken joutsenet lentävät yli, Pohjoisesta. Alkavatko ne jo nyt muuttonsa Lapista Etelän maille?

Matka jatkuu Torisevalle,  Jäähdyspohjan kylän läpi.

Täältä on kotoisin tuo surullisen hahmon ritari, I.K.Inha. Yliarvostettu valokuvaaja, mutta sitäkin  aliarvostetumpi kirjoittaja.

Torisevalla vielä uimaan, vesi paljon kylmempää kuin Jäähdyspohjassa. Onhan järvi syvä.




Aurinkokin välillä pilkistelee, vaikka alkuviikon hellejakso onkin jo ohi. Kyllä tässä syksyn makua  jo on...

Pari asiakaskäyntiä Virroilla.

"Kotona" Pyhäniemessä kurssi suoraan niemenkärkeen. Auriko näyttäytyy illalla täydeltä terältä.

Ensimmäinen kuvaussessio niemenkärjessä.

Kahlaan kirjaimellisesti kaulaan asti vedessä, pidätellen geneveläisen asiakkaan M. Pastoren Canon A 1 - lainakameraa sekä 24 -millin objektiiviä.

Kuvia syntyy, mutta pilvet eivät ole parhaat mahdolliset.

No, onpahan kuitenkin tarjottavaksi matskua, jos joku paikallinen intoutuu tilaamaan vaikka käyntikorttia...

Viimeinen saunominen ja uinti Pyhäniemessä - tällä erää.

Tänne palaan!

Teemalta Richard Dawkinsin tarinointia synnin käsitteestä ohjelmasarjassa Dawkinsin maailma. 

Saamme tutkittua tietoa mm. siitä, että uskovaisten ja ei-uskovaisten käyttäytyminen on about samanlaista esimerkiksi seksin saralla - paitsi että uskovaisten täytyy valehdella/teeskennellä enempi. Sekä kaupan päälle he saavat tuon syyllisyyden taakan niskaansa. Hyvä diili?

Mukava on kuulla ohjelmassa eri tiedemiesten suulla tuokin, kuinka huimaavasti ihmiskunta on kaikesta huolimatta edistynyt. Esimerkiksi sotia on nykyisin paljon vähemmän kuin aikaisemmin - huippuesimerkkinä tästä tietenkin Eurooppa.

Aivan oikein, Euroopan Unionin aiheuttamat vaikeudet ja hölmöydet voisivat saman tien olla vaikka satakertaisia - Unionihan kuitenkin loppupelissä on ollut Euroopan rauhantilan yksi avaintekijöistä.

Perjantai 9.8.2013

Aamulla Kihniöstä muutama päivä siten löydetty uusi asiakas tekee lopullisen tilauksensa. Tästä on hyvä jatkaa.

Bussilla Kankaanpään ja Porin kautta Raumalle.

Lounas Kankaanpäässä hinta/laatusuhteeltaan ehkä Suomen paras: Ravintola Oivassa, aivan siinä torin varrella, monenmoista herkkua hintan 7,70. Tarjolla on jopa poronlihakääryleitä!

Fillarista menee etukumi puhki tuntia ennen Porin -bussin lähtöä, kello15:05.

Ihme tapahtuu, Kankaanpäästä löytyy fillarikorjaaja eräästä urheiluliikkeestä perjantaina näin myöhään, kesällä. Kaveri on liikkeen omistaja, ja saan hänestä samalla asiakkaan! Todellista, yllättävää ExtraBonusta!

Kävipä tuuri, että tuo kumi puhkesi!

Porissa pari asiakaskäyntiä, ja päivän viimeinen matkaosuus, Satakunnan Liikenteen vakiovuorolla Raumalle.

Huone odottaa kesähotelli Hostel Raumassa.

Ei muuta kun Tallinnasta kannettu huurteinen pakkaseen, ja valmistautumaan illan tv -iltaan: Englantilainen laatusarja "Maailma vailla loppua". Niin, englantilaisilla ja ranskalaisilla on satojen vuosien vihanpidon historia takanaan, tämä käy proggiksesta täysin selväksi.

Lauantai 10.8.2013

Aamu-uinti Raumalla ja pari asiakaskäyntiä.

Lounas vakipaikassa Wähä-Tallbossa. Siellä on aina runsas salaattipöytä, mm. lohisalaattia. Pääruuaksi manteliforellia valkosipulipottujen kanssa. Pöytääntarjoilu. Tutut, kivat, vanhanaikaisissa hameissa esiintyvät tarjoilijat. Kahvia ja keksejä. Molemmat iltapäivälehdet. Koko lysti 10,90.

Illansuussa alkaa pyöräretki Vuojoen kartanoon Eurajoelle. Matkaa vajaat 20 kilsaa per siivu.

Menomatkalla Lapijoella nähtävyys: Vanha kivinen silta, vuodelta 1883. Taidokkaasti kivistä ladottu.

Aihe on kiinnostava, kunnollista kuvaa tuosta teemasta mulla ei olekaan.


Eikä sitä synny nytkään. Silta pilallistettu turvakaiteilla, vesi joessa vähissä, rannat pusikoituneet.


Pari kilsaa ennen Vuojokea vielä komeita ruispeltoja. Kuvaussessio.


Vuojoen kartano on kuin koru. Maamme komein kartanolinna. EU -rahoilla kunnostettu joskus toistakymmentä vuotta sitten.


Kappas vaan, tämä nykyinen päärakennus on itsensä Engelin suunnittelema, vuosi oli 1830. Uskomatonta, miten tuotelias heppu hän oli! Rakennuksia Suomenmaasta löytyy Eckeröstä Kittilään saakka!

Kartano oli Björkenheim -suvun (aateloitiin tsaarin toimesta) omistuksessa aikoinaan, ja alueella sijaitsi jopa "Orangeria", jossa kasvatettiin ananasta ja persikkaa.
'
Hulppeata on ollut, aatelin elämä täällä. Talonpojilla ja torppareilla tuskin oli niin kivaa...

Vuojoen kartano on sikälikin kiintoisa paikka, että monen mutkan ja yritysjärjestelyn kautta tämän kartanon metsäomaisuus / metsäteollisuus on nykyisin osa UPM:ää. Kiinnostavaa, näin pienosakkaan kannaltakin...

Nautin ravintolasalissa kupin kahvia, hintaan 2,80. Olen hövelillä päällä, ja jätän 20 senttiä tippiä. Eka tippi Suomessa varmaan neljännesvuosisataan.

Hyvä että Vuojoki tuli tutuksi. Joskus Porista arkipäivisin Raumalle kulkiessa täytyykin jäädä tuossa Eurajoella kyydistä pois ja tulla tänne lounaalle. Arkilounas 17,-.


Raumalla vielä tsimmaamaan samaan aamuiseen paikkaan, lähelle Villa Tallboa.

Teemalta tulee Risto Jarvan Työmiehen Päiväkirja vuodelta 1967. Näin sen silloin. Katsotaan nyt uudestaan - oikeastaan muutakaan tekemistä ei illalla ole.



Turku 11.8.2013

Eipä ole ikuna ennen nähty niin komeita ruusunpunaisia cumulus -pilviä, kuin eilen illalla Raumalla, Petäjäkseltä uintireissulta palatessa. Aivan uskomattomat, kaupungin päällä, puoli kymmenen aikoihin.

Olisi pitänyt olla jossakin korkeassa paikassa, niin olisi syntynyt maailmanhistoriallisia Rauma -kuvia.

Ei onnistunut illalla Työmiehen päiväkirjan katselu loppuun asti. Puoli litraa Staropramenia ja sama määrä  J.P. Chenetin punaista tekivät tehtävänsä.

Sen verran ehti käymään selväksi, etä Paul Osipow puhui Kotkan murretta.

Matkalla aamu-uinnille tänään Petäjäksen hiekkatiellä metsäkauris loikkasi tien poikki.

Mielenkiintoinen kuvio raumalaisilla, kun Petäjäksen/Otalahden/Fåfängan metsäinen ulkoilu- mökki- ja ranta-alue sijaitsee aivan laajan rahtisataman vieressä. Kapea salmi erottaa nämä. Heti sataman takana sitten alkavat UPM:n isot tehtaat.

Ennen Turun -bussin lähtöä aikaa käydä Rauman vesitornin näköalakahviossa, ekaa kertaa kai puoleentoista vuosikymmeneen. Komeat näkymät. Todella metsäistä aluetta, sisämaan puoli. Näkötornissa on nykyisiin hyviä kiikareitakin. Näkee Kylmäpihlajalle asti.

Turussa leffaan, iltapäivänäytökseen, ja pari asiakaskäyntiä. Illalla neuvottelu Samin kanssa.



Illalla viimeisiä sivuja Luigi Pirandellon kirjaa "Mennyttä miestä".

Loppua kohti alkoi kirja miellyttämään yhä enemmän ja enemmän.

Tämäkin ajatus on hyvä:

"Pysyttelen visusti tekemisissä asioiden kanssa joita kutsutaan sieluttomiksi, etsiydyn kauniiden näkymien luo viehättäviin paikkoihin". - Perfetto!

Hanko 12.8.2013

Aamulla sateista Turussa.

Hangosta tulee soitto, jotta Bengtskärin risteily tänään on peruttu. Siis ei mitään kiirettä Hankoon.

Bengtskärin majakka

Lounas Radisson Blu Hotel Marina Palacessa. Salaattipöytä, juustokeitto, kahvi ja suklaatipalat 9,70. Ja tämä on sentään hieno hotelli! Jopa Englannin Kuningatar on yöpynyt täällä.

Niin ne ajat muuttuu - tämän tasoisetkin hotellit tarjoavat nykyisin arkilounaita. Lounastajia kuitenkin vain kourallinen...

Tuttu kalakauppias Turun torilla myy neljä kookasta savuahventa vitosella. Iltapalaa Hankoon. 

Hangossa uimaan, ihan siihen Bulevardin päähän, patsaan viereen. Olen ainoa uimari, tietenkin.

Vesi täällä tuntuu monta astetta kylmemmältä kuin Raumalla, ja muutenkin tuntuu aivan erilaiselta. Raumaan verrattunahan olemme "ulkomerellä".

Todella hienot pilvet ja valot. Kuvaussessio.




Pari asiakaskäyntiä. 

Illalla vielä uudestaan uimaan, tällä kertaa sinne pitkälle rannalle, lähelle Neljän Tuulen Tupaa. Aurinko paistaa nyt iltasellakin, kunnon tuuli... Hienoa on. Voi kun tätä ihanuutta - kesää! - kestäisi vielä pitkään!

Hangon Majatalossa, lämpimässä huoneessa, puhtaitten lakanoiden välissä iltasella Teemaa katsellessa tuntuu elämä hetken elämisen arvoiselta. Ei hassumpaa hommaa, tämä kiertävän korttikuvaajan jobi. Parhaimmillaan.

Ikkuna on auki, illan viimeine stoge saapuu tien toiselle puolelle, Hangon asemalle. Näky tuo mieleen jonkun Bob Dylanin... maalauksen, ei laulun.

Tallinna 13.8.2013

Aamu-uinti Hangossa, siinä Bulevardin päässä taas, rankkasateessa. Vettä tulee solkenaan, ukkonen jyrisee.

Meren pinta aivan röpelöinen, kun isot sadepisarat pompahtavat ylös.

Horisontissa kirkkaampaa, tästäkin tulee hieno päivä!

Rannan pukukopit ovat siistit, mutta niistä puuttuvat vaateripustimet. Ei löydy edes nauloja!

Erään asiakkaan kanssa vielä jubailut, ja aika lähteä Stadiin.

Bussissa nukahdan, kuten lähes joka päivä.

Kännykkä herättää yhdeltä, ja 13.20 olemmekin Westendin liittymässä.

Siitä kilsan verran eteenpäin, pieni polku, lähes huomaamaton, oikealle, meren rantaan...

Karhusaaren uimaranta on taaskin tyhjä. Sataa.

Päinvastoin kuin Hangossa, täällä on - ihmeen siisteinä säilyneissä - pukukopeissa naulatkin vaatteille.

Uiminen tuntuu täälläkin erilaiselta. Vesi on monta astetta Hankoa lämpöisempää.

Perkele, kun tämä kesä ei loppuisi koskaan!

Mutta ei auta, on noustava vedestä. "Velvollisuudet" Stadissa kutsuvat.

Ensin kuitenkin Kampin Pippurissa lounas. Salaatti, piirakat, turkkilainen kanakeitto (kaksi lautasta), kakkupala ja kahvi seiskalla. Todennäköisesti Stadin keskustan parata hinta/laatusuhdetta.

Seuraavaksi fillarilla Arabiaan, reproon. Jaska tekee hyvää työtä, tällä kertaa saamme valmiiksi yhden hepokattikuvan.

Juuri sopivasti 16.30 alkaa aivan naapurissa, Fiskarsin edustustiloissa, Osakesäästäjien tilaisuus.

Pientä purtavaa, kahvia, ja toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan katsaus. Pätevän oloinen johtaja, firmalla tuntuu pyyhkivän hyvin. Saas nähdä, tuleeko tänä vuonna lisäosinkoa, kuten viime vuonna tuli.

Kiintoisinta oli saada tietää, että Fiskarsin johto suhtautuu Fiskarsin kylään käsityöpajoineen kaikkineen ikäänkuin "edustustilana". Mitään suurempaa taloudellista merkitystä sillä ei melkein miljardin vaihtoa tahkoavalle Fisulle kuulu olevan. - No, nuo taiteilijat ja käsityöläiset siellä kovasti pullikoivat mm. vuokrista...Ja se yrittäjä Olli Muurainen on hänkin saanut suksensa ristiin asian tiimoilta Fiskarsin kanssa...

Toinen kiintoisa pointti Kauniskankaan katsauksessa on tieto, että firmalle on tullut tuhansia uusia osakkeenomistajia. Ihmekös tuo, kun talletuskorot ovat mitä ovat, ja inflaatio kuitenkin parin prossan pintaan.

Illalla vielä pari asiakaskäyntiä, ja 21.30 Viikkarille.

Kohta olen kotona Tallinnassa.

Oli hieno reissu.

Tuli muutama uusia asiakas, kuviakin. 

Ja uintia, uintia, uintia! 

(Tallinna 13.8.2013)


www.ArcticParadise.fi



Todennäköisesti Stadin keskustan paras hinta/laatusuhde.

 

 































(Keskeneräinen)