27.8.2016

Kuuluisa luontokuvaaja näpisteli kaupasta

Ohhoh!


Iltalehti tänään 27.8.:

"Tunnettu luontokuvaaja asioi viime vuoden maaliskuussa vantaalaisessa ruokakaupassa. Kaupassa kahdeksankymppinen mies laittoi elintarvikkeita ja kosmetiikkaa laukkuunsa ja poistui kassan ohi maksamatta tuotteita. Mies ei kiistänyt tekoa. Tuotteiden arvo oli 33, 64 euroa. Poliisi kirjoitti miehelle 12 päiväsakkoa. Sakko: 1068 euroa.". 

Johan nyt!

Merkillepantavaa on, että päiväsakkojen määrä kohosi noinkin runsaaksi johtuen iäkkään luontokuvaajan korkeasta tulotasosta. 

Miehen nettotulot kuukaudessa olivat yli 3000 euroa.


Hmmmmmm...   

Kuinkakohan monta tapahtumakuvaukseen sopivaa henkilöä Suomesta löytyy?

Mieleen tulee lähinnä kaksi nimeä...


Täytyypä yrittää selvittää...


(Hotel Indigo, Bulevardi 27.8.2016)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttikauppa netissä 

   

10.8.2016

VR:n lipunmyynnin sekoilut jatkuvat...

Mahtavaa sekoilua taas tänään, VR:n Helsingin lipputoimistossa. InterRail -korttia (Suomeen) ostaessa.

Eivät nuo koskaan opi!

Samaa jankutusta vuodesta toiseen, jopa vuosikymmenestä toiseen!

Passiahan he jänkäävät siellä InterRail -korttia ("Global Passia") ostettaessa, melkein aina. Vaikka sitä ei lipunoston yhteydessä tarvita - heidän omienkaan säännöstensä mukaan.

Mutta kun ei mene perille, ei sitten millään!

"Koskaan et muuttua saa..."

Vaikutelmaksi jää, ettei VR:n lipputoimistoille (nyttemmin jo lopetetut maaseututoimistot olivat tietenkin karmeimpia) vielä ole valjennut, että Suomi on parisenkymmentä vuotta sitten liittynyt tämmöiseen kuin Euroopan Unioni. 

Schengen -aluekin taitaapi olla tuntematon käsite. 



Tänään yksi lipunmyynnin heppu pani vielä paremmaksi.

Heti asian (maakohtainen Suomi -passi 8vrk) kuultuaan ilmoitti ykskantaan, jyrkästi:

"Suomen kansalainen ei voi ostaa tuota InterRail -lippua!".

Piti - ties monennenko kerran - rautalangasta vääntää, että kansalaisuus ei asiaa ratkaise. Ei suinkaan.

Asuinpaikka sensijaan ratkaisee.

Tiskillä oli henkkarin lisäksi ote Väestörekisteristä. 


Taas ne tavanomaiset turhat kyselyt, ja moneen kertaan.  

Päivämäärästä alkaen. 

Kaikki pitää noille toistaa. Ja toistaa. Ja toistaa. 

Niin kuin lapsille.


Sitten loppupelissä, kun tyyppi pitkin hampain oli saanut lipun kirjoitettua, seurasi yllätysveto.

Alkoi "suosittelemaan", että pitäisin "Viron henkilötodistuksia" mukana Suomessa liikkuessani!

Häh?

Mitä ihmeen "Viron henkilötodistuksia".

Virkailijalla siis oli asiakkaan virallinen väestörekisteriote edessään, ja samoin virallinen Suomen henkilökortti, Poliisin antama. Joista kansalaisuus - Suomen kansalaisuus - kävivät ilmi. Asuinpaikkoineen.


Aivan pihalla, tuokin VR:n virkailija. 


Kaikki heille pitää opettaa, ja moneen kertaan.

Eivätkä sittenkään opi.

Samoja virheitä toistavat, vuositolkulla.


Ylivoimaista VR:n lipunmyyjille: 


1) 

Passin tinkaaminen InterRail -kortin oston yhteydessä on turhaa.

Sensijaan voi toki olla, että matkailija jossakin tarvitsee passia - vaikkapa Bosnia-Hertzegovinassa. 

Se on kuitenkin asiakkaan asia.

Jopa mahdollinen ongelma - jos on ääliöstä kysymys. 


Vaikeaa?


2)

Käsitteet kansalaisuus ja asuinmaa ovat kaksi eri asiaa.


Vaikeaa?




Aivan toivotonta. 

Eivät tunne/käsitä omia tuotteitaan. 



Kovakalloista sakkia. 


Erittäin kovakalloista.

  




(Hanko 10.8.2016)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttien nettikauppa 

4.8.2016

Jouko Turkka -mitättömyys on poissa... Vaiko sittenkin nero?

No nys se sit lähti.


Voi tätä hymistelyn määrää...

"Vertaamaton nero!"

"Valtavan merkittävä!"

"Guru!"

Jne. jne... Hoh hoijaa...

Kun itse asiassa kyseessä oli mitättömyys - joka tosin osasi pitää vuosikymmeniä valtaisaa meteliä itsestään.

 ...

Muistuu mieleen Jouko Turkan "suurtyö", Hannu Salaman "Siinä näkijä missä tekijä" - romaanin ohjaus Helsingin Kaupunginteatterissa joskus 1976, kai.

Täyttä paskaa.

Sekavaa soppaa.

Pari tuntia, ehkä ylikin tuli kiemurreltua Kaupunginteatterin sinänsä mukavassa tuolissa. Eikö tämä jaarittelu koskaan lopu?".

Pekka Laiho siellä jotenkin käveleskeli näyttämöllä. Epäselvää, millä asioilla. Mitä yritettiin sanoa? Mysteeriksi jäi.

Kuten koko nk. "taideteos".

...

Entäs sitten Turkan Seitsemän Veljestä?

Hyi helvetti, mitä sontaa,  tuokin.

Nuoret (silloin) suomalaiset uraansa aloittelevat miesnäyttelijät puolialastomina keekoilivat... 

Kuola valui suusta, ja räkä nenästä.

Silmät miehillä toljottivat kuin lahtaamoon raahattavilla sonnimullikoilla.

Totaalinen fiasko, tämäkin Turkka -tuote.  

Kuten tietenkin sitä seurannut Kiimaiset poliisit -tekelekin.

...

Turkan kaudesta Teatterikoulun rehtorina muistamme hänen opetuslapsiensa  paskanaheittoperformanssin Oulun teatteripäivillä.   

Hyvin olivat Turkan opit menneet perille! 

...

Nyt ovat molemmat iltapäivälehdet täynnä Turkan kollegojen muisteluita ja ylistystä. 

Varsinaista suitsutusta. 

Jopa Esko Salminen, jota Turkka yhdessäkin haastattelussa ankarasti vihasi, lausui jotakin myötäsukaista vainajasta.

Yhteistyössä he eivät tosin koskaan olleet, Salmisen kertoman mukaan "aikataulusyistä".

Niin, niin...

Aikataulusyistäpä hyvinnii...  

...

Oppipoika Jussi Parviainenkin valitteli, ettei Turkka saanut ansaitsemaansa "arvostusta".

Miten niin?

Joukohan nimitettiin filosofian kunniatohtoriksi. Netistä löytyy kuva Turkasta se kummallinen tohtorinhattu päässään. Yhdessä Tarja Halosen kanssa.

Tyypille myönnettiin - todellakin myönnettiin, koska sitä pitää anoa - Valtion taiteilija-eläke vuonna 2005.

Vaikka olikin varakas mies, eikä sitä olisi edes tarvinnut. 

Miten herraa vielä muuten olisi pitänyt yhteiskunnan taholta kunnioittaa? 

Eikö tuossa ollut jo riittävästi?

Kun vieläpä lottoava tuulipuku -kansakin pakotettiin herran elinikäinen eläke maksamaan. 

...  

Fakta:

Turkka oli aivan turha tyyppi, alallaan.

Hänen tuotteensa olivat aivan ala-arvoisia. 
... 

Mies itse kertoili olevansa ylpeä kouluttamistaan näyttelijöistä.

No, siitä vaan sitten katsomaan vaikkapa Satu Silvon esiintymistä jossakin Uuno Turhapuro -leffassa. 

Toivottavasti nautitte!

...

Mutta kyllä...

Suomessa pääsee pitkälle - jopa Valtion taiteilija -eläkeläiseksi ja "näyttämötaiteen" pyttypäiseksi kunniatohtoriksi asti - aivan olemattomilla kyvyillä.

Jos vain osaa/jaksaa meuhkata julkisuudessa. 

Ja Kansa maksaa!

Tai sitten itkee ja maksaa.

...   

Yksi puoli tuossa Turkassa sentään ansaitsee maininnan:

Hyvä esimerkki siitä, miten mitättömän oloinen ja näköinenkin, pieni ja ruma äijänkäppänä voi saada ikäistään vuosikymmeniä nuorempaa toosaa. 

Kiitos mm. julkisuuden,  joka tietenkin on naisille hunajata hunajata.


Merja Larivaara, nuorena.

Marjatta Tapiola, sitten. 
  

Ilman tuota statustaan ei Turkalla moisiin hoitoihin olisi ollut mitään mahdolllisuuksia. Tuolla habituksella.

...

Ukko kuuluu viime vuosinaan keskittyneen kivien tutkimiseen.

Kotitanhuan kivenmurikoista löysi ihmiskasvoja, sekä  menneiden aikojen tarinaa...

...

Paljon on jauhettu Turkan suuresta omaisuudesta.

Ei sekään loppupelissä niin mittava ollut, vain noin miltsin luokaaa.

Kiitos hänenkin osalleen tulleen satumaisen onnenpotkun Nokia -ajoituksen kanssa. 

Pikemminkin arpajaisvoitto, kuin mitään taitoa vaativaa sijoittamista. 

...

Tarmo Manni -vainaa aikoinaan väitti Turkan olevan - jos ei täyshomo - niin ainakin bi. 

Juuri Tarmo Mannin, jos kenenkä, luulisi tuon "alan" tunteneen.


Tästä suivaantuneena marssi Jouko tuonaikaisen asianajajakuuluisuuden, moralisti-maailmanparantaja-besserwisser Matti Wuori -vainaan toimistoon palaveeraamaan. Taiteilijaa oli loukattu!

No, ei siitä mitään oikeusjuttua tullutkaan.

Tietenkään.


Oliko Turkka homppeli vaiko eikö ollut?

Vaikea sanua - sellaisenkaan, joka on kaupungilla yllättäen joutunut Jouko Turkan hekumallisen katseen kohteeksi.

Vuonna 1983, tai jotain.

...

Suurimmat bointsinsa Turkka ansaitsi - ei niinkään millään teatteriin liittyvällä puuhastelulla - vaan legendaarisella VittuSeminaari -lausunnollaan.

Image -lehdessä 90 -luvulla kun tämä surullisenkuuluisa "filosofimme", nollatutkimuksen-väsääjä Pekka "700.000 tonnia, kiitos!" Himanen  ja Turkka tarinoivat, totesi Jokkeri suunnilleen näin:



"Ei tarvita mitään seminaareja, paitsi yksi:

VittuSeminaari!

Siitähän tässä on kysymys - vaikka sitä niin kovasti kierrelläänkin!".  

(Lähde: Image 6/1994)


Hyvä, Jokke!

Mielipitteeseen on helppo yhtyä!  


Jouko Turkan elämäntyötä arvioidessa tuo yksi lausunto nousee ylitse kaiken muun!

Kiitos!  

Maestro!

 ...
 

Ai niin...

Olihan sillä se toinenkin KuningasAjatus:

"Jos naiset tunnustaisivat nymfomaniansa, olisi maailma toisenlainen!".

Aika hyvä, tuokin. 

Ei kuitenkaan aivan VittuSeminaari  -heiton tasoa.

Paljon monitulkintaisempi.

Mm. siksi, että niin suuri osa naisista ei piittaa seksistä ollenkaan. 

 ...  

Kaupungilla kerrotaan, että Jokella oli tapana vaatia ainakin joiltakin hoidoiltaan sontimista heitä bylsiessään.

Hmmm...

Jos tuo pitää kutinsa... 


Ehkäpä mies sittenkin oli nero! 

Oli kuin olikin! 

Mestari! 



(Katinkulta, Sotkamo 4.8.2016)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja netistä