Tämä hotelli löytyi Riikasta joskus kymmenkunta vuotta sitten ihan sattumalta - ja nimen perusteella!
Laine!
Selevää suomea!
Ennen Lainetta vakihotlan virkaa Riiassa toimitti A. Chaka ielan Hotel Viktorija.
Siellä oli edullinen hinta oma vahva neukkuaikainen tunnelmansa.
Mutta Viktorijan nettipiste tuolloin oli vain sellainen koppi.
Jonka ainoa käyttäjä useimmiten olin.
Mutta silti.
Art Hotel Laineen neljännen kerroksen nk "konfrenssihuoneet" merkitsivät elämänlaadun kohoamaista.
Kymmeniä kertoja, iltoja tuli asiakastapaamsten jälkeen iltaisin istuskeltua netissä, punkkupullon kanssa, noissa kahdessa eri huoneessa.
Näkymä mukavasti kulahtaneelle riialaisella sisäpihalle.
Kymmenen hyvää vuotta tässä hotellissa.
Jotka juuri loppuivat.
Sääli.
Alkuvuosina Art Hotel Laineella oli yksityinen hotellinpitäjä.
Hepun nimi jo vaipunut unholaan.
Tultiin erittäin hyvin juttuun.
Mulla oli korttiständikin respan tiskillä. Joitakin vuosia.
Myynti tosin ei kummoistakaan ollut.
Ja tietenkin naisten vastaanotossa piti - joutessaan - aina välllä värkkäillä korttien kanssa.
Heillähän on ehkä 90 prossasestti "töissä" joutoaikaa.
Hotellille tullessa usein piti palauttaa oikea järjestys.
Parhaimmillaa neljä kertaa vuodessa.
Ja heti kun poistuin paikkakunnalta, piti naisten alkaa taas värkkäilemaan.
Aikansa kuluksi.
No, nyt he ovat kaikki jo feidaantuneet veks.
Värkkäilevät jossakin muualla, missä lieneekin.
Kai.
Tuosta alkuvuosien yksityisyrittäjästä jäi mieleen hänen stoorinsa latvialaisesta siirtomaasta jossakin Karibealla.
Totta!
Heppu näytti sieltä kuviakin, oli käynyt.
Jonkinlaisten kummallistten kiemuroiden kautta oli pieni saari Karibealta joutunut joksikin aikaa Latvian siirtomaaksi!
No, eihän tuon yksityisen kaverin hotellinpidosta mitään lopulta tullut.
Kuten oli nähtävissä jo kauan.
Vielä pitkälle 2000 -luvulle oli meininki pitkälti neukkutyylistä:
Joka kerroksessa istui 24 tuntia vuorokaudessa joku miespuolinen henkilö "päivystämässä".
Mahtoi olla kallista!
Jo em. yksityisen hotellinpitäjän loppuvaiheissa kuvioihin ilmaantui, vastaanottopäälliköksi, tuttu tyyppi heti ensimmäisiltä Riian -reissuilta 2000 -luvunalussa: Liga!
Tyttö oli joskus 2002 - 2003 töissä siinä yhdessä Kr. baronas ielan hotlassa, jossa mulla oli kerran mainio kuvaussessio, aiheena,respan vanhat avaimet.
Toistaiseksi julkaisematon kuva.
Niin,tuohon aikaan Liga oli vielä varsin säpäkkä tyttö. Tyylikäs ja mukava.
No niin...
Art Hotel Laine siirtyi tuolta yksityiseltä jollekin oppilaitokselle - kuuleman mukaan samalle instanssille, joka omista rakennuksen.
Ligasta tuli hotellinjohtaja.
Sai oman huoneen, jossa alkoi viihtymään varsin hyvin. Aina paremmin ja paremmin.
Kirjoituspöydän takana. Ovi kiinni.
Ei näkynyt tyttöä enää respassa.
Paitsi muutaman kerran perjantai-iltapäivisin hokasin Ligan livahtamassa viikonlopun viettoon todella hyvissä ajoin,
Heti koha yhden - kahden maissa.
Minut huomatessaan vähän luimistellen.
Ymmärrettävää kyllä.
x
Toissa päivänä, perjantaina, saavuin taas Riikaan.
Tästä on tullut jo perinne, jo monena vuonnamaaliskuun pari-kolme viimeistöpäviää täällä.
Tilikausi loppuu 31.3.
Riiassa on tosin nykyisin enää yksi asiakas, mutta tämä uskollinen teki taas toissapäivänä ihan kelpo tilauksen.
Joka käytännössä maksaa tamän reissun kulut.
Kun LuxExpressin bussipiletitkin sai taas speustajouksena alle kahdella kybällä.
Meno-paluu Tallinnasta.
Mukavalla, melko tyhjällä bussilla.
Jossa on jopa edessä olevan penkin selkänojassa joten kuten toimiva nettipääte.
Eiä fillarin kuljetus maksa mitään.
Tosin sen voi joskus joutua näissä LuxExpressin busseissa "paketoimaan" muovikelmuun.
Aikaa viisi minuttia, kuten taas perjantain tallinnan bussijaamalla oli.
Riippuu kuljettajasta.
Jäin - kuskin vastusteluista huolimatta - pois Radisson Hotellin pysäkillä.
Siitä on vain muutama sata metriä Laineeseen, Skolas ielalle.
Vastaanaotossaoli (taas) uusi tyyppi.
Jostakin kummallisesta syystä tyyppi alkoi tivaamaan passia.
Mitä ihmettä?
Passia? Miksi ihmeessä?
No, tyytyi kuitenkin sitten henkkariin.
Alkoi vimmatun värkkäilyn kompuutterissa ja ojensi minulle joitakin papereita todeten:
"Ensimmäinen yö on sitten maksettu!".
Häh?
Enhän minä mitään ollut maksanut - Hotels.comista vain tehnyt "vahvistetun varauksen".
Hinta, jonka hän toiselle yölle ilmoitti, oli lisäksi huomattavasti alle sen mihin olin varauksessani sitoutunut.
Muttta yllärit jatkuivat...
Hepun ojentamissa papereissa ei ollut minun nimeäni, vaan jonkun tuntematttoman!
Vaikka tuolla tumpelolla oli koko ajan henkkarinikin edessään.
Palautin paperit ja huomautin väärästä nimestä jne.
Hepun takana istui joku tuntematon nainen.
Nainen alkoi heti värkkäilyn.
Keskenään supattelivat jotakin, latviaksi.
Alkoi tuntumaan niin perin tutulta.
Tämähän on kuin Suomessa!
Sekoilua ja sähläystä!
Nuoren heput täysin toivotonta, avutonta sakkia - ja sitten tilanteeseen puuttu joku nainen.
Juuri kuten Härmässä!
Vein matkatavarat huoneeseen, ja palasin pyytämään avainta neljännen kerroksen konfrenssihuoneen nettipisteeseen.
Avuton, säälittävä nollatason heppu meni heti hämilleen, ja alkoi hapuilemaan jsokin "apua".
Sitten puuttui tilanteessen tuo uusi johtaja (kuten myöhemmin sain tietää), Zaiga.
Ei käy!
Nettipisteen avainta ei anneta!
Miksi?
"Koska talossa ei ole konfrenssia".
Typerä "hymy" sillä naamallaan ole tämän uutisen kerrottuaan.
Mie:
"Ok.
I've been coming here for ten years, and used the computer every time.
Dozens and dozens of times.
So, this is my last time in your hotel
I hope you are happy now!".
Tämä "Zaiga":
"Don't be angry - be positive!".
Aha.
Ai tämän tason dorka.
Alkoi hädissään "positiivisuudesta" jotakin höpisemään.
Mie:
"It's impossible to be "positive" with idiots like you".
x
Tietenkin keskustasta löytyi nettikahvila.
Vieläpä erinomaisen edullinen, ja vieläpä tulostusmahdollisuuksin.
Mutta sata kertaa käytännöllisempää ja viihtyisämpää tietenkin olisi olltu käyttää jompaa kumpaa noista Art Hotel Laineen neljännen kerroksen tyhjien konfressihuoneitten kompuuttereista.
Kuten aina ennenkin.
Mutta ei.
Se ei tälle "Zaigalle" sopinut.
Jostakin syystä.
x
Mitä?
Kirjoitimmeko otsikkon Viimeinen yö?
Mutta eihän koskaan pitäisi sanoa "ei koskaan".
Riika, tuo Baltian Pariisi,on hieno, tärkeä kaupunki.
Sinne täytyy palata vielä monta, monta kertaa!
Nyt otetaan Art Hotel Laine erikoistarkkailuun.
Vahdimme koska, - ajan kysymys - siellä henkilökunta vaihtuu...
Tai koska hotelli myydään, ja alkavat sitä kautta taas puhaltaa uudet tuulet.
Ellei sittten:
Henkilökunnan sössittyä hotlan finaaliin, omistajatahon hermostuttua, panna lappua kokonaan luukulle.
Kyllä sitten naurattaa!
Naurattaa niin pirusti!
"Yhtäkään neuvoani ette ole ottaneet varten, opetukseni ei ole kelvannut teille.
Niinpä minä nauran, kun teidän käy huonosti, pilkkaan, kun tulee aika jota kauhistutte".
Sananlaskut 1:25.26
Riika Riia Riga
(Riika 31.3.2019)
shop.ArcticParadise.fi
Pitkäs -Tommin postikortit netistä
