31.3.2019

Kokemuksia Art Hotel Laine, Riika: Viimeinen yö




Tämä hotelli löytyi Riikasta joskus kymmenkunta vuotta sitten ihan sattumalta - ja nimen perusteella!

Laine!

Selevää suomea!


Ennen Lainetta vakihotlan virkaa Riiassa toimitti A. Chaka ielan Hotel Viktorija.

Siellä oli edullinen hinta oma vahva neukkuaikainen tunnelmansa.

Mutta Viktorijan nettipiste tuolloin oli vain sellainen koppi.

Jonka ainoa käyttäjä useimmiten olin.

Mutta silti.

Art Hotel Laineen neljännen  kerroksen nk "konfrenssihuoneet" merkitsivät elämänlaadun kohoamaista.

Kymmeniä kertoja, iltoja tuli asiakastapaamsten jälkeen iltaisin istuskeltua netissä, punkkupullon kanssa, noissa kahdessa eri huoneessa.

Näkymä mukavasti kulahtaneelle riialaisella sisäpihalle.


Kymmenen hyvää vuotta  tässä hotellissa.

Jotka juuri loppuivat.

Sääli.


Alkuvuosina Art Hotel Laineella oli yksityinen hotellinpitäjä.

Hepun nimi jo vaipunut unholaan.


Tultiin erittäin hyvin juttuun.

Mulla oli korttiständikin respan tiskillä. Joitakin vuosia.

Myynti tosin ei kummoistakaan ollut.

Ja tietenkin naisten vastaanotossa piti - joutessaan - aina välllä värkkäillä korttien kanssa.

Heillähän on ehkä 90 prossasestti "töissä" joutoaikaa.

Hotellille tullessa usein piti palauttaa oikea järjestys.

Parhaimmillaa neljä kertaa vuodessa.

Ja heti kun poistuin paikkakunnalta, piti naisten alkaa taas värkkäilemaan.

Aikansa kuluksi.

No, nyt he ovat kaikki jo feidaantuneet veks.

Värkkäilevät jossakin muualla, missä lieneekin. 

Kai.


Tuosta alkuvuosien yksityisyrittäjästä jäi mieleen hänen stoorinsa latvialaisesta siirtomaasta jossakin Karibealla.

Totta!

Heppu näytti sieltä kuviakin, oli käynyt.

Jonkinlaisten kummallistten kiemuroiden kautta oli pieni saari Karibealta joutunut joksikin aikaa Latvian siirtomaaksi!


No, eihän tuon yksityisen kaverin hotellinpidosta mitään lopulta tullut.

Kuten oli nähtävissä jo kauan.

Vielä pitkälle 2000 -luvulle oli meininki pitkälti neukkutyylistä:

Joka kerroksessa istui 24 tuntia vuorokaudessa joku miespuolinen henkilö "päivystämässä".

Mahtoi olla kallista!


Jo em. yksityisen hotellinpitäjän loppuvaiheissa kuvioihin ilmaantui, vastaanottopäälliköksi, tuttu tyyppi heti ensimmäisiltä Riian -reissuilta 2000 -luvunalussa: Liga!

Tyttö oli joskus 2002 - 2003 töissä siinä yhdessä Kr. baronas ielan hotlassa, jossa mulla oli kerran mainio kuvaussessio, aiheena,respan vanhat avaimet.

Toistaiseksi julkaisematon kuva.

Niin,tuohon aikaan Liga oli vielä varsin säpäkkä tyttö. Tyylikäs ja mukava.


No niin...

Art Hotel Laine siirtyi tuolta yksityiseltä jollekin oppilaitokselle - kuuleman mukaan samalle instanssille, joka omista rakennuksen.

Ligasta tuli hotellinjohtaja.

Sai oman huoneen, jossa alkoi viihtymään varsin hyvin. Aina paremmin ja paremmin. 

Kirjoituspöydän takana. Ovi kiinni. 

Ei näkynyt tyttöä enää respassa.


Paitsi muutaman kerran perjantai-iltapäivisin hokasin Ligan livahtamassa viikonlopun viettoon todella hyvissä ajoin, 

Heti koha yhden - kahden maissa.

Minut huomatessaan vähän luimistellen. 

Ymmärrettävää kyllä.


x

Toissa päivänä, perjantaina, saavuin taas Riikaan.

Tästä on tullut jo perinne, jo monena vuonnamaaliskuun pari-kolme viimeistöpäviää täällä.

Tilikausi loppuu 31.3.

Riiassa on tosin nykyisin enää yksi  asiakas, mutta tämä uskollinen teki taas toissapäivänä ihan kelpo tilauksen.

Joka käytännössä maksaa tamän reissun kulut.

Kun LuxExpressin bussipiletitkin sai taas speustajouksena alle kahdella kybällä.

Meno-paluu Tallinnasta.

Mukavalla, melko tyhjällä bussilla.

Jossa on jopa edessä olevan penkin selkänojassa joten kuten toimiva nettipääte.

Eiä fillarin kuljetus maksa mitään.

Tosin sen voi joskus joutua näissä LuxExpressin busseissa "paketoimaan" muovikelmuun.

Aikaa viisi minuttia, kuten taas perjantain tallinnan bussijaamalla oli.

Riippuu kuljettajasta.


Jäin - kuskin vastusteluista huolimatta - pois Radisson Hotellin pysäkillä.

Siitä on vain muutama sata metriä Laineeseen, Skolas ielalle.


Vastaanaotossaoli (taas) uusi tyyppi.

Joku nuori, ehkä parikymppinen pitkä heppu.





Jostakin kummallisesta syystä tyyppi alkoi tivaamaan passia.

Mitä ihmettä?

Passia? Miksi ihmeessä?

No, tyytyi kuitenkin sitten henkkariin.


Alkoi vimmatun värkkäilyn kompuutterissa ja ojensi minulle joitakin papereita todeten:

"Ensimmäinen yö on sitten maksettu!".

Häh?

Enhän minä mitään ollut maksanut - Hotels.comista vain tehnyt "vahvistetun varauksen".

Hinta, jonka hän toiselle  yölle ilmoitti, oli lisäksi huomattavasti alle sen mihin olin varauksessani sitoutunut.

Muttta yllärit jatkuivat...

Hepun ojentamissa papereissa ei ollut minun nimeäni, vaan jonkun tuntematttoman!

Vaikka tuolla tumpelolla oli koko ajan henkkarinikin edessään.


Palautin paperit ja huomautin väärästä nimestä jne.

Hepun takana istui joku tuntematon nainen.

Nainen alkoi heti värkkäilyn.

Keskenään supattelivat jotakin, latviaksi.


Alkoi tuntumaan niin perin tutulta.

Tämähän on kuin Suomessa!

Sekoilua ja sähläystä!

Nuoren heput täysin toivotonta, avutonta sakkia - ja sitten tilanteeseen puuttu joku nainen.

Juuri kuten Härmässä!


Vein matkatavarat huoneeseen, ja palasin pyytämään avainta neljännen kerroksen konfrenssihuoneen nettipisteeseen.

Avuton, säälittävä nollatason heppu meni heti hämilleen, ja alkoi hapuilemaan jsokin "apua".

Sitten puuttui tilanteessen tuo uusi johtaja (kuten myöhemmin sain tietää), Zaiga.

Ei käy!

Nettipisteen avainta ei anneta!

Miksi?

"Koska talossa ei ole konfrenssia".

Typerä "hymy" sillä naamallaan ole tämän uutisen kerrottuaan.


Mie:

"Ok.

I've been coming here for ten years, and used the computer every time.

Dozens and dozens of times.

So, this is my last time in your hotel

I hope you are happy now!".


Tämä "Zaiga":

"Don't be angry - be positive!".


Aha.

Ai tämän tason dorka. 

Alkoi hädissään "positiivisuudesta" jotakin höpisemään.


Mie:

"It's impossible to be "positive" with idiots like you".


x


Tietenkin keskustasta löytyi nettikahvila.

Vieläpä erinomaisen edullinen, ja vieläpä tulostusmahdollisuuksin.

Mutta sata kertaa käytännöllisempää ja viihtyisämpää tietenkin olisi olltu käyttää jompaa kumpaa noista Art Hotel Laineen neljännen kerroksen tyhjien konfressihuoneitten kompuuttereista.

Kuten aina ennenkin.

Mutta ei.

Se ei tälle "Zaigalle" sopinut.

Jostakin syystä.


x

Mitä?


Kirjoitimmeko otsikkon Viimeinen yö?

Mutta eihän koskaan pitäisi sanoa "ei koskaan".

Riika, tuo Baltian Pariisi,on hieno, tärkeä kaupunki.

Sinne täytyy palata vielä monta, monta kertaa!



Nyt otetaan Art Hotel Laine erikoistarkkailuun.

Vahdimme koska, - ajan kysymys - siellä henkilökunta vaihtuu...

Tai koska hotelli myydään, ja alkavat sitä kautta taas puhaltaa uudet tuulet. 


Ellei sittten:

Henkilökunnan sössittyä hotlan finaaliin, omistajatahon hermostuttua, panna lappua kokonaan luukulle.

Kyllä sitten naurattaa!

Naurattaa niin pirusti!




"Yhtäkään neuvoani ette ole ottaneet varten, opetukseni ei ole kelvannut teille.

Niinpä minä nauran, kun teidän käy huonosti, pilkkaan, kun tulee aika jota kauhistutte".

Sananlaskut 1:25.26



     

                                                              Riika Riia Riga


(Riika 31.3.2019)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäs -Tommin postikortit netistä

16.3.2019

Rutkasti tienanneelle Hectorille valtion taiteilija-eläke - miksi? Miksei Risto "Räppääjä" Lounemalle?




Ohhoh!

Hyvää tiliä uransa aikana tahkonneelle, hyväpalkkaisissa Ylen hommissa vuosikymmeniä toimittajana tienanneelle, varakkaalle  Heikki "Hector" Harmalle on myönnetty valtion taiteilija-eläke!

Tuo Härmän kylddyyripiirien eniten himoama palkinto Pyhän Valtiovallan taholta.

Jota tavoitteleee (anoo!) vuosittain monta sataa taiteilijaksi-itseään-kutsuvaa, ja joka myönnetään noin kymmenelle prossalle anojista. 

Melkein 1.400,- per kuukausi!

Mukava potti - varsinkin jos ehtii kauan nauttia (elää).

Eritoten jos/kun se tulee muiden tulojen ja varallisuuden päälle.

Kuten Harman Heikillä on asianlaita.


Niin, ja tätä lottovoittoa pitää siis nöyrimmästi anoa - minkä Heikki Harmakin siis on mennyt ahneuksissaan tekemään.

Kuinka se kehtaa?

Ei mitään häpyä?

Tyypillähän on viime vuosina ollut 100 - 200 tonnin vuositulot muutenkin. Eikö sillä muka pärjää, yli 70 -vuotias?

Varmaan ihan mukava eläkekin sieltä YLE -dinosaurukselta. Jo vuosien ajan.

Siis valtiolliselta yleisradioyhtiöltä.

Niin, ja tämän Hektorin muistamme varsin hyvin 70 -luvun renkutuksestaan "Haistakaa paska koko valtiovalta!".  

Ääni kellossa on muuttunut. 

Valtion fyffet kelpaavat jopa niin hyvin, että laulu- ja soittotaiteilija Heikki Harma niitä lissää anoi. 


Rumaa, Heikki, rumaa.


Ei...

Hektori ei häpeä rohmuamistaan, vaan "puolustautuu" näin:

"Mitään huvijahteja en ole elämässäni omistanut".'

Ovela vedätys -yritys.


Hektorin varallisuudesta sen verran, että mies omistaa (yhdessä Satu Sarita Koskelin-Harman kanssa) mm. arvokiinteistön Helsingin edustalla, Santisen saaressa.

Rek. nr. 91-435-1-155 / "Laguuni"

Tunnen palstan rakennuksineen hyvin. Erittäin hyvin.

Greta ja Jorma Hellevaaran huvila 60 -luvulla.

Meillä ei ollut kunnon pesumahdollisuuksia omassa Santisen -mökissämme, joten kävimme siellä bastussa.


Muistan vieläkin, kuinka upea nainen Greta Hellevaara oli.

Kun rouva istui vesiskootterin päälle ja alkoi huristelunsa... Uimapuvussa.

Nuo ihanat naiset rannalla...



Sensijaan että tuommoiselle varakkaalle Hektorille ilmaista massia jaetaan, pitäisi muistaa väärinymmärrettyä - ainakin omasta mielestään - taidevalokuvaaja Risto "Räppääjä" Lounemaa.

Henkilöhän  on vuosikymmeniä marissut saamatta jääneestä "arvostuksesta".

Nyt olisi viimeinen hetki rehabilitoida Risto Lounema (s. 1939).

Valokuvataiteilija, jonka uran loppupätkän teoksista mainittakoon mm. kuvateos "Oikorata Kerava - Lahti". 

Niiden Hymy -lehden luontopalstansa muurahaispesä- ja käkkärämänty - näppäysten ohella. 


Päättäjät, herätkää!

Taiteilija-eläke Lounemalle vaan - onhan tuommoinen SuperJättiPotti myönnetty jopa Virpi Miettiselle, Tuula Mukalle, Tapani Kansalle, rokkirääkyjä Muskalle sekä vastaaville turhakkeille.

Ei tarvitsisi Lounemankaan kaupitella - tai siis yrittää kaupitella - satakertaiseen ylihintaan jotakin kittiläläisen homo -sottaaja Reidar Särestöniemen tekeleitä.

Kuten Hagelstamin huutokaupassa tammikuussa yritti. Turhaan.

Sotkun nimeltä "Heliotrooppinen" oli homo -Reitari Lounemalle, monivuotiselle saunakumppanilleen, lahjoittanut  puolisen vuosisattaa sitten.

Ihan hyvää hyvvyyttään, varmaankin .

Tästä rappio"taiteesta" pyysi Lounema 75.000,- euroa.

Ei siis mennyt kaupaksi. Järki voitti. Yleisöllä.



Niin, ja samantien Lounemalle joku professuuri tms, ja kutsu Linnaan kuudes joulukuuta.

NarriGallerian bileisiin!

Iliman muuta!


Vaikka onhan tuolla Risto Lounemalla vuosikymmenien ajan ollutkin taloudellisena tukena korkeasti koulutettu, hyväpalkkaisissa viroissa toiminut rakkaimpansa, rouva Inari Lounema. 

Hyvää back-uppia!


Ai niin...

Eräänlaista extremeä näissä valtion taiteilija-eläke -kuvioissa edustaa tietenkin Kari Peitsamo.

Tällä rämpyttelijällä on elämänsä aikana ollut yksi (1) hitti: "Kauppaopiston naiset".

Sinänsä ihan mukava ralli, silloin 70 -luvulla.

Sen jälkeen...

Lähinnä Creedence Clearwater Revival -covereita  jossakin pubien nurkissa.

Haudankaivajana toimimista. 

Kommunismia paasannut.

Teologian opintoja.

Heppu on hänkin nyt siis anonut valtion taiteilija-eläkettä. 

Ja saanut sen.

Massia on jaossa!
 
Lainarahalla, tietty - omat eväänsähän Härmä on syönyt jo aikoja sitten pois.


Ei mitään rajaa!


"Kaikki ottavat - olisi tyhmää olla ottamatta", kuten sankarini Pavel Ivanovits Tsitsikov Nikolai Gogolin "Kuolleissa sieluissa" filosofian kiteyttää.


Toisaalta kaikki tämähän tapahtuu maassa, jossa maailmanhistorian väkinäisin vitsinvääntäjä Pertti "Spede" Pasanen on haluttu haudata Hietaniemen taiteilijakukkulalle.
 
 
 
Bing- ja Google -haut:
 
Matkamiehen mietteitä Risto Lounema

 

(Hanko 17.3.2019)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja netistä euron kipale! 


Jenkit otti Jessika Arolta palkinnon pois - syynä huumeet vai Trumpin mollaaminen?

(aihio)

Hanko 16.3.2019

shop.ArcticParadise.fi

Tommi Pitkäsen postikortteja netistä 

Miksi velkasaneerauksia myönnetään? / Case Riitta Väisänen



Jassoo.


Ex -missi Riitta Väisäselle on myönnetty "velkasaneeraus".

Miksi?


IL 15.3.:

- Suosikkijuontaja on jo pitkään taistellut velkataakkansa kanssa...

- Solmuun menneet raha-asiat...

- Raskaat ulosottovelat...

Jne. jne.


Nordea karhuaa kuulemma 343.376,- euroa.

Silla lailla!


Kuitenkin tällä Speden ex -hoidolla kuuluu olevan omaisuutta n. 430.000,- egeä. Jutun mukaan omaisuus (talo, hevostalli tontteineen) "ei vaan ole mennyt kaupaksi".  Onkohan kunnolla yritetty?

"Mikäli Riitta saisi kaupat molemmista kohteista aikaiseksi pyytämillään hinnoilla, hän jäisi vielä yli 100.000,- euroa plussan puolelle".


Hetkinen!

Miksi ihmessä noin varakkaalle ihmiselle on menty myöntämään tämmöinen velkasaneeraus???

Kätevä keino päästä veloista eroon. Hokkuspokkus! Omaisuus onkin vielä jäljellä!


Ja sitten:

"Riitta Väisäsen velkajärjestelyohjelma on määrätty salaiseksi".

Niinpä tietysti! Tottahan toki!

Kansalta sumutetaan faktat!


Ja lopuksi tietenkin tyypilliset jeesustelut:

Riitta Väisänen:

"Harmittaa, mutta kenellekään en ole tehnyt pahaa".


Olethan!

Koko Suomen kansalle olet tehnyt pahaa.

Kaikille niille, jotka hoitavat asiansa kunnolla,.

Mitä sinä et siis tee.


Ei raha kasva puussa.

Jokuhan Väisäsen velatkin maksaa - me kaikki yhdessä!

Etkö Riitta osaa hävetä?      


Maailman väkinäisin vitsinvääntäjä Pertti "Spede" Pasanen tuolle monivuotiselle hoidolleen Riitta Väisäselle järjesti "työ"tilaisuuksia.

Miksiköhän?

Ihan hyvää hyvyyttään, tietenkin... Vitsi-vitsi!

Speden kuoltua alkoivat taloudelliset ongelmat.

Kun eivät omat siivet kantaneet.


                                                                  Napakymppi!


(Hanko 16.3.2019)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttejani netistä, olkaa hyvä!

6.3.2019

Yleinen syytt... anteeksi, "toimittaja" Kirsi Heikelin tapaus




IL 7.3.2019:

"YLEn toimittaja Kirsi Heikel on laskuttanut valtiolta 32.000,- euroa". 

 
Jaahas...

Ei ollunna puhtaat jauhot pussissa tollakaan...


"Kirsi Heikel Communications Oy on myynyt palvelujaan (paneelikeskustelujen vetämistä, juontotöitä jne.) Valtioneuvoston kanslialle, Valtionvarainministeriölle ja Ulkoministeriölle".


Häh?

Eivätkös nuo ole juuri sitä ryhmää, joita toimittajien pitäisi vahtia? 

No, ainaskin teoriassa. 

Käytäntö voi sitten olla jotakin aivan muuta, kun tuollainen taloudellinen sidos syntyy.

Kuten Kirsi Heikelin tapauksessa on syntynyt.


Entä mitkä ovat tämän Kirsi Heikelin selitykset?

"Niiden (sivutöiden) tekemisen ehdoton edellytys minulle itselleni ja Ylelle on, ettei journalistinen riipumattomuus vaarannu".

Täyttä paskaa.

Sehän juuri, nimenommaan se "journalistinen riippumattomuus" (if any) onkin vaarantunut - Heikelin ahnehtimisen johdosta.   


Ja Heikelin selitykset vaan paranevat:

"Heikelin mukaan hän on perustanut yrityksen, koska hauaa sivutöillään kartuttaa eläkettään". 


Tää oli ihan paras!

Siis tyypillä on hyväpalkkainen virka YLE -mastodontin palveluksessa, tästä kertyy runsas, lakisääteinen eläketurva.

Sitten panee peliin "journalistisen riippumattomuutensa" (if any) ja - rohmuaa suhteillaan lisätöitä, jota perustelee "eläketurvan kartuttamisella".   

Siis väittämänsä mukaan tuo toiminta olisi jotenkin vähemmän tuomittavaa, kun - väittämänsä mukaan -ottaakin fyffet vähän myöhemmin kuin nyt. 

Sijoittelee niitä ensin eläkkeeseen, ja nostaa massit sitten myöhemmin. 

Mestariselittäjä!

Poliitikoilta varmaan oppinut tuon paskanpuhumisen.


"Kaupparekisterin mukaan Heikelin yrityksen käytössä olevan puhelinliittymän omistaa Yleisradio".

Just joo.  

Ei ole valmis edes omia puhelujaan maksamaan, maksattaa nekin meillä YLE -veron maksajilla.  


Entä miten Heikelin esimiehet suhtautuvat asiaan. Tähän porsasteluun? 


YLEn ajankohtaistoimituksen päällikkö Riitta Pihlajamäki:

"Jokainen esiintyminen arvioidaan erikseen, luotettavuus ja riippumattomuus ei saa missään olosuhteissa vaarantua",


Höpö-höpö.

Kuinka tuokin kehtaa heittää tuollaista sontaa?


Mutta Pihlajamäen selittelyt vaan paranevat:

"Pihlajamäki muistuttaa, että YLEn toimittajat ovat journalistiselta integriteetiltään vankkoja ja riippumattomia ammattilaisia, joiden työ on myös jatkuvan julkisen arvioinnin kohteena".


No mutta juurihan tämä Kirsi Heikel on oman "journalistisen riippumattomuutensa" (if any) myynyt!

Ryssinyt ikuisesti - syynä rysän päältä kiinni jääminen.

Täydellinen arvostelukyvyn puute. 


Riitta Pihlajamäki:

"Kirsi Heikelillä on yhtiön täysi luottamus takanaan". 

 Niinpä tietenkin.

Samaa sakkia! 

Apua! Mä voin pahoin! 


Iltalehden jutun lopussa:

"Heikelin nimi oli vielä tammikuussa puhujia ja juontajia välittävän Speakersforumin sivuilla, mutta esittelysivu poistettiin verkosta pian sen jälkeen, kun Iltalehti oli lähettänyt tietopyynnöt ministeriöihin ja valtion virastoihin".

Kappas!

Jopas tuli Kirsiin eloa!  


Mikä perkele siinä on, ettei tuollainen Kirsi Heikel muka hyvällä palkallaan elä?

Pitää vielä rohmuta lisätuloja virassa hommatuilla kontakteilla?

Kauanko tämmöinen peli saa jatkua - hirvittää ajatellakaan, kuinka kauan se on jo jatkunut. 

Ja miten laajaa se on ollut.



Ai niin...

"Maan tapa". 

Jälleen kerran...  




(Tampere 7.3.2019)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäs -postikorttien luotettavaa nettikauppaa 




Tuosta Heikelistä vielä...


Olipa karmeaa katsottavaa tuon yleinen syyt...  siis "toimittaja" Kirsi Heikelin (os. Pelttari) esiintyminen viime syksynä, kun oli kutsunut (keskinkertaisen) elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen mestattavaksi ohjelmaansa.

Tai pikemminkin inkvisitioon.

Siinä sai kyytiä kaikki mahdollinen, edes teoreettinen, "toimittajan objektiivisuus".

Pelkkää katkeraa miesvihaa ja kostonhimoa, tuolta Heikeliltä. 

Ohjelmaan pyydetyt  elokuva-alan naiset aivan hirveää luuserisakkia.

Toki tiedämme heidänkaltaisensa jo vuosien varrelta - aina kitisemässä, miten keski-ikäisille naisnäyttelijöille "ei löydy rooleja".

Kuka tuollaisia huuhkajia sen muutaman vuoden hehkeän "Prime Timensa" jälkeen jaksaisikaan katsoa, ja vieläpä maksaa siitä?


Vielä vastenmielisemmäksi kuvio muuttui, kun Louhimiehellä hermo ei pitänyt. Ymmärrettävää sinänsä.

Lateli niitä säälittäviä anteeksipyyntöjään sekä oikealle että vasemmalle.

Montakohan kertaa tuonkin ohjelman aikana?

Kuvottavaa. 


No, nythän Louhimies on osittain jämäköitynyt.

Kertoilee tarkoittaneensa pahoitteluillaan naisnäyttelijoiden "tuntemuksia" - ei tekojaan sinänsä.

Pitää (Suomen Kuvalehti 22.3.2019) naisten väitteitä "valemuistoina" ja osin "valheina".

Esimerkiksi Pihla Viitala oli väitettyjen tapahtumien jälkeen kinunnut Aku Louhimieheltä töitä.

Avot!
 


Sorry, Aku.

Myöhästyit.

Tuota miehekästä linjaa olisi pitänyt vetää heti alussa.

Nyt se on liian myöhäistä - eikä sinun koskaan olisi kannattanut myöntyä tuohon em. SK:n juttuunkaan.

Naistoimittajan väsäämään, asenteelliseen. 

Se oli ansa!

Mikä tietenkin oli odotettavissakin.


Ai niin...

Toinen YLEn naistoimittaja, joku Sara Rigatelli  (ulkolainen sukunimihän on Suomi-tytöillä haluttua kamaa) oli vieläpä kannellut Enklantiin, josta Louhimies oli saanut töitä.

Että "oletteko tietoisia..."

Suomalainen nainen taas vauhdissa. 


Kiinnostavaa on, että tämä Rigatelli tiettävästi kantelunsa aikoihin oleskeli USA:ssa toisen feministimedian, Helsingin Sanomien stipendillä.

Siis YLE - kantelupukkina toimi toisella mantereella asuva, toisen ("kilpailevan" ja kaupallisen) median stipendiä nauttiva, opintovapaalla ja työskentelykiellossa oleva naistoimittaja. - Lähde: City-Lehti 17.10.2018

Hmmmmmm... Varsinaisia kullannuppuja. 


Siihen loppui Louhimiehen brittipesti.

Loppunäytös näytellään kuulemma oikeudessa.

Vuosien ajan.


Mahtaako missään maassa olla niin agressiivisia, katkeria, kostonhimoisia, epä-naisellisia  ja ahneita sekä rumia naisia kuin Suomessa?



(Kempele 14.4.2019)

www.ArcticParadise.fi 

Tommi Pitkäsen postikorttituotanto netissä