Steve Bannonin Jeffrey Epstein -haastattelu X:ssä: Epstein nero - vai Paholainen?

 (aihio)

Kiinnostava Jeffrew Epstein -haastis löytyi ihan X:stä.

Maailman -mittakaavassakin kai viime aikojen puhutuin henkilö kerrankin itse äänessä.

Mutta kuinka kauan tämä klippi pysyy esillä, katsottavissa?

Kyllä kaveri puhua osasi.

Tai pitäisikö sanoa osaa puhua - onhan kyseenalaista, onko heppu edes kuollut...😏

Melkoista name -droppailua miehen jutut:

Siirtyy Rockefeller -yhteyksistään sujuvasti Antiikin filosofeihin, Leibnitziin, Isaac Newtoniin...

Sivuten sujuvasti matematiikan ja filosofian keskinäisiä suhteita ja historiaa...

Sekä rahan olemusta.

Tämä suurpankkien ja rahastoyhtiöiden neuvonantaja ja miljardöörien kamu.

Kaikki tämä rennolla Njuu Jorkin aksentilla, ironisella tyylillä, pilke silmäkulmassa Steve Bannonin  kanssa läppää heittäen.

Nero vai "bullshit-artisti"?

Kas siinäpä kysymys, joita puoli maailmaa tällä hetkellä pohtii.

Joka tapauksessa Epstein oli/on tyyppiesimerkki tuosta kuuluisasta Njuu Jorkin -juutalaisesta itsetietoisesta, jopa röyhkeästä"Chutzpah" -asenteesta.

Sama asenne, sama tyyli, sama puhetapa kuin esimerkiksi Lou Reedillä.

Epsteinin vaatimattomat lähtökohdat tulevat ilmi: Hänen isänsä oli puisto-osaston työntekijä.

Kuitenkin Epstein kohosi ilman korkeaakoulututkintoa erikoisella tavalla kansainvälisten huippuseurapiirien suosikiksi ja jotenkin mystisesti lähes miljardööriksi.

Victoria's Secret -miljärdööri Lex Wexner antoi miehelle avoimen asianajavaltakirjan raha-asioittensa hoitoon, ja lahjoitti palatsin Manhattanilta.

Rahasto -miljardööri Lon Black maksoi Epsteinille reippaasti yli sata miljuunaa taalaa "konsultoinnista".

Käsittämättömän verkostoitunut heppu.

Käsittämättömän suosittu kaveri.

Käsittämättömän touhukas kaveri.

Miten ihmeessä hän ehti kaiken tuon?

Siis kaiken tuon säätömisen, jonka hän dokumentoidusti ehti elää.

Puhumattakaan kaikesta tuosta vehkeilystä, josta häntä epäillään ja syytetään - oletetun kuolemansa jälkeen.

Epsteininhän väitettään olleen jonkinlainen supervakoilija, kaiken muun ohessa.

Lisäksi ihmiskauppias, raiskaaja, lasten hyväksikäyttäjä, murhaaja, ihmissyöjä, kiduttaja jne. jne....

Samoin kuten lähes koko tuon hänen tuttava/ystäväpiirinsäkin.

Näyttö vaan puuttuu - huolimatta siitä että FBI ja muut lainvalvontaviranomaiset ovat kai kohta parikymmentä vuotta penkoneet keissiä.

Ei näyttöä...

😏

Epsteinin yhteydessä mainitaan säännönmukaisesti tyypin olleen "tuomittu seksuaalirikollinen".

Kyllä, hän sai joskus 2008 tuomion pelehtimisestä 17 vuotta ja kymmenen kuukautta eli kaksi kuukautta alle Floridan osavaltuon ikärajan alittaneen vosun kanssa.

Monissa muissa osavaltioissa ikäraja on alhaisempi - kuten Euroopassakin.

Esimerkiksi Eestissä 14 vuotta.

"Soliciting to prostitution" eli "vietteleminen prostituution" kuului tuomiolauselma.

Se ei ole tiedossa, pitikö tyttöä ylipäätään "vietellä"...

😏

Että sellainen "seksuaalirikollinen", tuo Jeffrew Epstein...

x

Amerikkalainen tutkiva journalisti Michael Tracey on ansiokkaasti tuonut esiin Epstein -"teollisuuden" (kuten hän tätä hysteriaa kutsuu) nk. "uhrien" taustoja. 

"Survivor" "survivorin" perään osoittautuu vedättäjäkin.

Säännönmukaisesti kyse on väitettyyn tapahtuma-aikaan, siis jopa vuosikymmeniä sitten, täysi-ikäisistä vosuista (englanniksi "hooker").

Säännönmukaisesti he itse palasivat tuon Epstein "hirviön" luokse toistuvasti, pitkien aikojen kuluessa..

Säännönmukaisesti he houkuttelivat ja veivät "hirviö -Epsteinin" luokse kavereitaan - eli toimivat parittajina...

Siis nämä "uhrit" olivatkin - parittajia. 

Eli rikollisia...

😏

Michael Tracey on arvoinut Epstein -teollisuudessa pyörivän rahamäärän potiksi lähes miljardi dollaria.

Nuo mediassa itkeskelevät keski-ikäiset nk. "uhrit" imuroivat miljoonia, miljoonia taaloja.

Per aikanaan täysi-ikäinen ja vapaa-ehtoinen valehtelija -prostituoitu.

Paitsi prosteja, monet heistä olivat aikanaan myös narkkareita.

Amerikkalaisilla juristeilla on kissanpäivät - helppoa rahaa jaossa!

😏

(skannimine suu)

(Ms Finlandia Tallinn - Helsingi 18.3.2026)

ArcticParadise.fi

"Today's men die a non-physical death for the benefit of the living".  - Andrew Tate

Ilon päivä! Tampereen rautatieaseman "asiakaspalvelupiste" SULJETTU! Jeee!

Ilon päivä!

Tätä on ootettu!

😏

Tampereen rautatieaseman lipputoimistossa lappu luukulla!

Pysyvästi suljettu!

Kyseinen ammattitaidoton, kiukkuinen ämmäporukka sai vihdoinkin lähteä.

Jo vuosia sitten meni kyseisten tätien kanssa sukset ristiin.

Totaalisesti.

Viimeisenä selkkausten syynä polpupyörälippujen hommaaminen Interrail- lipulla matkustettaessa, 

Aivan liian "vaativa" tehtävä Arvon Rouville.

Hommasta ei vaan tullut mitään.

Lopetin kaikki käynnit nuiden Heidän Ylhäisyyksiensä tykönä.

Saihan ne liput ostettua Stadistakin - tosin sielläkin oli ja on omat ongelmansa...

Valtionrautateistä ja naisvaltaisesta työpaikasta kun on kymysys - miten muuten voisi ollakaan?

Oli selvää vuosien ajan, että nuilta harakoilta katoaa työpaikka alta.

Joko ennemmin, tai sitten vähän myöhemmin.

Kaikki äkäpussit arviolta 40 - 60 vuotiaita.

Jotkut varmaankin luokkaa 30 vuotta palleillaan istuneita - ja työmotivaatio silmäänpistävästi sen myötä kadonnut jo aikoja sitten.

Jos sitä koskaan oli ollutkaan.

Vaikea kuvitella, että moisille enää mitään käyttöä työelämässä olisi.

Eli tervemenoa vaan kilometritehtaalle/varhais-/työkyvyttömyyseläkkeelle.

Toivottavasti viihdytte, kullannuput!

😏

(skannimine Pispala)

DuckDuckGo-, Bing- ja Yahoo -haut:

Matkamiehen mietteitä Tampere

Matkamiehen mietteitä Interrail -kortti

Matkamiehen mietteiä VR

(Tampere, Lapinniemi 8.3.2026)

ArcticParadise.fi

"Europe is becoming an open-air museum, a tourist destination to stay for a few days to see the ruins of Greatness". -Andrew Tate

Suomi -idiotismia: Busseista ei enää saa KUITTIA!

 (kesken)

Jotenkin tämä pääsee vieläkin yllättämään, vaikka nykyistä Suomi -idiotismia niin kauan on jatkunutkin...

Tällä kertaa kyseessä linja-autoliikenne.

Totaalihulluus levinnyt näköjään sinnekin.

Kai jotain satakunta vuotta peli oli yksinkertaista:

Astuit autoon, ilmoitit kuljettajalle matkakohteesi.

Kuulit hinnan.

Maksoit (viimevuosina useimmiten kortilla).

Sait kuitin, edes sitä pyytämättä.

Yksinkertaista!

Ei enää.

Värkkäämiseksi meni.

Kuten nyky -Suomessa (lähes) kaikki.

x

Nyt päättyneellä Pohjoisen -rundilla kolme (3) kuittirähäkkää eri bussifirmojen kanssa,

1)

Kalajoki

Mökkiviikko Särkillä alkoi lauantaina.

Mitään bussiyhteyttä Etelän -junalta ei kuitenkaan ollut, joten oli pakko jäädä Kokkolaan yöksi.

Eli ylimääräinen, turha kulu.

"Vähiin käy ennenkuin loppuu" -julkinen liikenne Suomenmaassa, nimittäin.

No, sunnuntaina sittten...

Ensin pitää tietenkin menneistä vaikeuksista viisastuneena soittaa bussifirmaan tulosta Ylivieskan asemalle.

Netistä SATTUU löytymään Wiimax Oyy:n liikennepäällikön känny numba.

IHME että vastasi.

Hänelle pitää rauhallisesti selittää kuvio:

Kun junan tuloajan ja Kalajoen -bussin lähtöajan väli Ylivieskassa on ainoastaan muutama minuutti...

Kuljettajalle pitää ilmoittaa, että yksi asiakas on tulossa pyörän kanssa.

JOS juna nimittäin taas pysähtyy jollekin muulle kuin asemarakennuksen edessä olevalle ykkösraiteelle...

Sitten pitää änkeytyä hissiin.

Kahteenkertaan jopa, toisella kerralla sitten sieltä alikäytävästä ylös.

Tulos:

Kuljettaja saattaa luulla, että kaikki matkustajat ovat jo saapuneet.

Vaikka hissin kanssa värkkäillessä aikaa saatta kulua BIG TIME.

Eritoten jos hissi/hissit ovat varatut - vaikkapa jonkun lastenrattaiden kanssa.

Eihän kuljettaja näe eikä hän voi tietää - ellei hänelle ilmoiteta.

Hissit sinänsä ovat muuten tosi nerokkaasti haluttu rakentaa kymmenisen senttiä liian lyhyiksi, siis kopit.

Tulos:

Normaalikokoinen pyörä mahtuu ainoastaa pystyasentoon värkkäämällä...

Sellaista suunnittelua.

Sinänsä Yliviekan aseman - kuten esim. Pietarsaari-Pännäisenkin  - massiivinen infran -rakentaminen aitauksineen, hisseineen jne. on turha.

Hökötykset ilmestyivät joskus kai viitisentoista vuotta sitten.

Sitä ennen pääsi asemarakennuksen edestä lähteville busseille noin minuutissa, parissa.

Riippumatta mille raiteelle juna kulloinkin pysähtyi.

Aitoja ei tuolla rauhallisella asemalla tarvittu.

Liikenne päiväsaikaan juna per tunti, pari - jos sitäkään.

Eikä aitoja nytkään tarvittaisi.

Muutama miltsi piti vaan upottaa tähänkin hömpötykseeen - Härmässähän on tunnetusti liikaa rahaa...

😏

Muuten eräs kaikkein karmeimmista juna-asema -hökötyksistä nykyään on Turku (Logomo).

Minkähänlaiset idiootit senkin "suunnittelivat"?

Pääkaupunnin suunnasta kun saapuu...

Yksi (1) ahdas hissi käytettävissä raiteelta ylös ylikulkukäytävälle.

Usein väkeä hissiin pyrkimässä on niin paljon, että hissin täytyy tehdä jopa 4 -5 reissua ylös-alas, ennenkuin "suma" saadaan purettua.

Sitten kun onnistuu pääsemään em. ylikulkukäytävälle...

Keskustan suuntaan mennessä toinen ahdas hissi vielä koettelemuksena.

Täydellinen fiasco!

Kokkolan asemalta kun onnistui saamaan em. Wiimax Oy:n liikennepäällikön langan päähän, alkoivat selitykset välittömästi.

Pathaaseen nyky -suomalaiseen tyyliin.

Selittelyä jo jonkinmoista:

"Kun e on ELY -vuoro, on meillä velvollisuus ollatäsmällimen...

"En tiedä minkä kokoinen bussi kyseessä..."

"En tiedä kuka kuljettaja on, en saa yhteyttä...

Jne. jne...

Aivan toivotonta.

Kohteliaasti tiedustelin "eikö tästä saisi yhtään vaikeampaa?", ja lopetin puhelun.

Mutta IHME!

Junaan päästyä tuo Wiimax Oy:n liikennepäällikkö soitti takaisin!

Oli tullut järkiinsä.

Kertoi "saaneensa yhteyden bussiin" (😏) ja ohjeistaneensa kuskia odottamaan max 15 minsaa.

Enempäähän en toki pyytänytkään!

Mutta miksikö ihmeessä tämänkin piti olla näin vaikeaa...?

No.

Ylivieskan asemalla juna tällä kertaa pysähtyikin ykkösraiteelle, joten tällä kertaa hissi-sekoilulta vältyttiin.

Välimatkaa ykkösraiteelta bussin lähtöpaikkaan vain luokkaa150 metriä.

Kuljettaja selvästi tiesi pyörä -matkustajaa odottaa.

Yhdessä laitoimme fillarin takakonttiin, ongelmitta.

Pikkubussissa oili vain yksi (1) toinen matkusta, joku hiljainen, kokoon kyyristynyt tyttö takana.

Saimme heti toimivan kontaktin kuljettajan kanssa.

Joviaali,selväjärkinen kaveri.

Sitten alkoivat ongelmat.

Rahastuksen kanssa, nimittäin.

Kävi ilmi, että tähän Wiimaxin pikkubussiin oli hommattu semmoinen naurettava "tablett"xc-tyyppinen "rahastuslaite".

Johon olisi piänyt olla semmoine "lähimaksu" -tyylinen pankki- tai luottokortti. 

Semmoinen hömpötys mitä vaan "vilautetaan".

PIN -koodillinen, mikä mulla on, ei käynyt!

Tilanetta manaillessani tuli varsin mainiota "tulitukea" itse kuljettajalta.

Hän puhui ihmeen avoimesrti (Suomessahan ei juuri suuta uskalleta avata)ja piti itsekin rahastus -vempelettä täysin sutena.

Helpottavaa, ettei tukalassa tilanteessa sentään kuljettajan kanssa tarvinnut alkaa vääntämään.

Onneksi - sattumalta - oli käteistä mukana.

Nimittäin viidenkympin seteli...

😏

Aha!

Pitihän sekin arvata...

Kuljettajalla ei ollut antaa takaisin kuin ... kolikoita!

Kaunista!

Täydellistä!

Kolikkokukkaro pursui yli äyräidensa.

Oikein hyvät juttelut oli tämän selväjärkisen kuskin kanssa.

Myös mm. siitä, että firman nimi oli "Wiimax".

Juttuhan menee niin, että jos vaikkapa Seinäjoelle avataan kuppila siihen keskustaan, vastapäätä rautatieasemaa, tulee sen nimeksi tietenkin "Street cafe"...

😏

Hyvä Suomi!

Ja  Onnea!

Erosimme kuljettajan kanssa hymyssä suin ja leikkiä laskien.

"Hän teki vaan työtään" -täällä nykyisessä Suomi -mielisairaalassa.

2)

Inari

3)

Muonio-Jerisjärvii

Tämä oli yksi erikoisimmista keisseistä - tai eipä oikeastaan...

Nykyisen mielisairaala -Suomen oloissamme lopulta ihan normia...

Ideana oli ottaa aamubussi Muoniosta Jerisjärvelle, hoitaa siellä asiakas Hotelli Jeris, ja jatkaa seuraavalla bussilla Rovaniemelle.

Liikenne Rundgren Oy:n bussi Muoniosta lähtisi kello 08.40, matka Jerikselle 30 minuuttia, ja siellä melkein viisi tuntia aikaa ennen Eskelisen 14.15. bussia Roihin.

Rundgrenin bussi saapui majapaikan, Muonion SEO:n eteen.

SEO (entinen Muonion Esso) on asiakas jo 80 -luvulta asti.

Yrittäjät ja nimi toki muutamaan kertaan vaihtuneet, mutta mie jatkan.

Yhden kerran oli taukoa, kun silloinen yrittäjä herra Jäntti teki konkan.

Lasku jäi maksamatta, ja Jäntti katosi sen sileän tien...

Tässä nykyisessä, uusiutuneessa rakennuksessa on yläkerrassa kelpo majoitustilatkin.

Tulee pari-kolme kertaa vuodessa yövyttyä - edullisesti.

Levin hintoihin verrattuna huippu -edullisesti!

Niin...

Mikäköhän hulluus täällä nyky -Suomen mielisairaalassa seuraavaksi on vuorossa...?

(kesken)

(IC -juna Oulu - Mikkeli 27.1.2026)

ArcticParadise.fi

"You get one chance, one run in this game called life.

Why you choose to play it normally is insane to me.

And that is why I seem insane to you" - Andrew Tate

Shokkihoitoa Tallinnassa: KalaMajan KalaTurg sai häädön!

Tämäkin vielä...

Tyrmistyttävä näky aamulla Tallinnan KalaTurulla:

Kaikki myyntikojujen paikat tyhjät, vain parin irtokatoksen alla kalakauppiaat päivystämässä.

Toisen tuttu kauppias kertoo, että tänään on viimeinen toripäivä.

Kaupunki antanut KalaTorille häädön.

Paikalle "kehitetään" jotakin rakennusrojektia.

Jaaha.

Ihan sama hulluus täällä kuin Suomessakin.

Ei tahkonnut tarpeeksi "tuottoa" kalakauppa tuolle kapealla rantakaistaleelle.

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus, kaavoittajat, grynderit, liikemiehet puuttuivat peliin.

Vaikka sekä kauppiaat että me, yleisö, olimme tyytyväisiä.

Siis täällä meininki juuri niinkuin koto Suomessakin .

Missä vaikkapa Helsingin Keskuspuistoa tai Laajasalon puisto-aluieita halutaan nakertaa ja nakertaa.

Kuten lukemattomia muitakin kohteita.

Bulevardin pääassä Hietalahden altaan valtavat suunnitelmat.

Altaan kattamisinee, "ravintola-maailmoineen" päivineen.

Hietaniemen hautuumaan vierestä nyrhittiin jo tien vierestä pala puustoa pois - tottakai liikenne"turvallisuuden" nimessä! 

Iliman muuta!

Karseaa uutta "kylpylähotellia" vänkäämällä vängätään muutaman kivenheiton päähän Hietaniemen idyllisestä  hautuumaasta.

Ikäänkuin Stadi tarvitsisi uutta hotellikapasiteettia - entistenkin kärvistellessä asikaspulassa.

Jo vuosien ajan.

KalaTorin katoaminen on iso menetys.

Kymmeniä kertoja, yli vuosikymmenen ajan, siellä tuli asioitua. Aina kun sattui lauantaina olemaan kämpillä Tallinnassa.

Suurinta herkkua savustetut nieriät. 

Olivat kuulemma Puolassa kasvatettuja, ja kauppias ne jossakin Peipsijärven seutuvilla savusti.

Pari vuotta sitten nieriät kuitenkin katosivat, ja piti siirtyä savustettuihin forelleihin. Hyviä nekin.

Sitten KalaTorilla päivysti yksi ukko, joka jostakin maaseudulta ilmestyi sinne lauantaisin perunoittensa, omeniensa, sipuleittensa, tomaattiensa, retiisiensä, kurkkujensa sekä marjojensa kanssa.

Sesongin mukaan.

Tämän ukon kanssa asiointi osoittautui todelliseksi "Game Changeriksi".

Kerran tuli ostettua häneltä punasipuleita - ja sillä tiellä yhä ollaan. Todennäköisesti loppuelämän.

Vaikea kuvitella enää eväsleipien tekoa ilman punasipulia.

Pyrkimys on että sitä olisi aina saatavilla.

Tälläkin hetkellä punasipuli odottaa tuossa pöydällä, täällä Kuressaaren Lennujaaman hostellissa.

Kohta siitä vuollaan leivänpäällistä...

Niin...

Se yksi täti hoiti myyntipöytäänsä aina heti KalaTorille tullessa oikealla.

Hänen spesialiteettinsa olivat marinoidut kurkut, sekä takavuosina mahla.

Sekä koivun- että vaahteranmahla.

Alkuvuosina sai oliko se 1,5 vai kahden litran mahlaputelin eurolla.

Eestin raivokkaasti noussut hintastaso vaan kostautui täälläkin.

Loppuaikoina savukalan hintakin noin kaksinkertaistunut alkuvuosista.

Puolukat ja karpalotkin alkoivat hinnaltaan lähennellä Suomen tasoa,

KalaTurg... 

Se oli hauskaa niin kauan kuin sitä riitti!

DuckDuckGo-, Bing- ja Yahoo -haut:

Matkamiehen mietteitä Asunto Tallinnan Kalamajassa

Matkamiehen mietteitä Elämää Tallinnan Kalamajan "Ilmarisessa"

Matkamiehen mietteitä Kohtaamiani Tomi Tölli

Kohtaamiani Kalamajan Kuningatar Wilma Schlizewski

Saattaisit pitää myös:

Matkamiehen mietteitä APUA! Kuulin Helmi Loukasmäen "laulavan"

Ei Google!

(skannimine Tallinn) 

(Kuressaare, Saaremaa, Eesti 27.12.2025

ArcticParadise.fi

You need salvation to have perspective in hell. - Andrew Tate

Hotelli -arvio: GreenStar Hotel, Oulu

Oho!

Tää oli ylläri - erinomaisen positiivinen sellainen!

Pakko oli Oulussa yöpyä.

Ketjujen hintataso aivan sairas - "alkaen" jostakin reippaasti yli satkusta.

Ei kiitos!

 

Herää kymysys, löyykö nuista isoista hotelliketjuista ketään järkevää talousihmistä?

Maassa vallitsee suoranainen lama.

Heikkoon kysyntään ottaa hotelli -ala "lääkkeeksi" - rajusti nostetut hinnat!

Ilmeisesti räknäävät, että juuri tämmöinen yhtälö olisi killeri-kombinaatio ja edesauttaisi "tuloksenteossakin".

😏 

On se kumma, miten nuo hotelliketjut ovat päättäneet hinnoitella itsensä aivan Taivaallisiin Sfääreihin. 

Vaikka konkka -Suomessa, Kansainvälisen Valuuttarahaston holhoukseen joutumista odotellessa, kansalaisten ostovoima on romahtanut.

Sokos Hotels, Scandic -ketju, Prime Hotels, Holiday Club, Strawberry (Nordic Choice) -ketju - jokaisella talous ihan kuralla..

Jo vuosien ajan.

Tosi pahasti.

 

Jopa huippusuositun Lapin Lapland Hotels -ketjun liikevaihto laskenut noin kolmasosalla.

Silti yli 60 miltsiä jäljellä - josta "tulosta" ruhtinaalliset alle 30 donaa... 

 

Eikä hotelleilla minkäänlaista valoa näkyvissä tunnelin päässä...

Mutta Green Star Hotel Oulu:

Loistava, keskeinen sijainti: Uusikatu 26.

Jouheva sisään -tsekkaus.

Vaikutelmaksi jäi, ettei virkailijaa oltu "ohjeistettu" niin "viimesen päälle" sanavalinnoissaan jne., kuten isoissa ketjuissa.

Huone kolmannessa kerroksessa, ei-niin-pitkän matkatavaroiden käytävällä -raahaamisen päässä.

Huone ei iso, mutta kuitenkin aivan passelin kokoinen. Työpöytineen.

Jääkaappi!

Mikro, jopa vähän astioita.

Pyyhkeet, petivaatteet, tyynyt, lukuvalot Ok.

Suihkukin riittävän kokoinen.

Kokonaoisuudesssaan konsepti tuo hieman mieleen tanskalaisen Cabinn -ketjun.

Paitsi että tämä "kotimainen versiomme" on paljoin tasokkaampi, joka suhteessa,

Sekä paljon edullisempi.

Ikkunasta hyvä näkymä alhaalle Otto Karhin puistoon.

Harmi vaan, ettei ikkunaa nykytyylin mukaisesti saanut avattua.

Varsinkin mikro oli iloinen yllätys.

Isommissa ketjuissa se talon yksi mikro on "piilotettu" jonnee käytävälle.

Eivät halua ihmisten mikroa käyttävän. 

Haluavat ihmiset kallisiin ravintoloihinsa (paitsi norskien Strawberry, jossa murkinat sisältyvät huonen hintaan). 

 

Oulun Green Starissa sai alakerrasta ilmaiset kahvit ja piparitkin.

Lähin K-Kauppa aivan lähellä, puiston toisella laidalla.

Tomaatti -vuohenjuustokeitto 2,50.

Eikä siis tarvinnut mikro -ateriaa kuumentaa omassa muovikelmussaan.

Nk. "mikromuoveja" irroitellen. Ja syöden.

Illemmalla mukava katsella läpi talvisen, lehdettömän Otto Karhin puiston vastapäistä ent. Hotelli Tervahovin isoa valkeaa taloa.

Tuolla, talon yläkerrassa, Tervahovin silloisessa ravintolassa, nautin elämäni ekan poronkäristys -satsin.

Olisiko ollu 1967? Matkalla Kuusamon -mökille.

Herkkua! Vieläkin on vesi kielellä!

Sittemmin tuli vuosikymmenien saatossa jatkettua poronkäristys -linjalla lukuisia kertoja.

Kuusamon ja Lapin lounaspöydissä.

Kunnes tämä Pohjoisen -herkku lounailta katosi.

Viimeiset noin parikymmentä vuotta tarjolla lounailla vain "uusi-seelantilaista hirvikäristystä".

Hei haloo!

Lapissa ja Kuusamossa!

Onks järkee?

No, tokihan poronkäristystäkin saa, jos vaan maksukykyä ja -halua riittää.

À la cartelta, nimittäin.

Moninkertaiseen hintaan!

Ei kiitos!

Aamupala Green Starissa ei mitään gurmeeta, tietty.

Ihan "perus", mutta toimiva.

Yksi erikoisuus, kuitenkin:

Syömäkelpoinen munakokkeli!

Ketjuhotellien munakokkelihan on semmoista hirveää, vetistä moskaa.

Läpi Suomen, poikkeuksetta.

Miten munakokkeli on onnistuttukin niin pilaamaan?

Joku kauhea resepti käytössä kaikissa isommissa ketjuhotelleissa.

Poikkeus oli takavuosina Hangon Hotelli Bulevardi.

Suomen parasta munakokkelia!

Siihen kun vielä sotki mukaan juustoa ja kalkkunaleikettä...

Siinä mielessä harmi että ko. design -hotlan taru lopahti.

"Experienced General Manager" (oman kuvauksensa mukaan) Esa Aarniolta loppuivat paukut - ja viimeinen sadan viidenkympin lasku mulle maksamatta...

😏

Olipa hyvä että tuli kokeiltua tätä toimivaa Green Star -konseptia.

Eka yö 72,-, huomioon ottaen Hotels.comista saatavat pisteet.

Löytyi tosiaan kv -hotellisivustolta, mutta näillä on spesutarjous meille Suomen Yrittäjien jäsenillekin.

Jotakin vastinetta tuolle Yrittäjien niinikään nykyisin järkyttävän kalliille jäsenmaksulle.

Toki uteliaisuus heräsi, ja tuli tsekattua Green Starin taloustiedot.

Taloustilanne monen kitsaan vuoden jälkeen:

Viime tilikausi miltsin plussalla! 

Hienoa!

Toivokaamme menestystä tälle yksityiselle mini -ketjulle.

Jonka nimi toki vuosien ajan oli tuttu.

Mutta jota tuli vierastettua siinä luulossa, että kyse olisi jonniinmoisesta respattomasta "automaattihotellista" tms. 

Käytän jatkossakin.

DuckDuckGo-, Bing- ja Yahoo-haut:

Matkamiehen mietteitä Antti Poikelus Hotellimuistelmat

Matkamiehen mietteitä Hotelli Kajaani

Matkamiehen mietteitä Hotellinjohtaja Pekka Kleemola

Matkamiehen mietteitä Hotelli Punkaharju

Matkamiehen mietteitä Kuortaneen Liikuntahotelli

Matkamiehen mietteitä Naantalin Kylpylähotellin ryhmäjumpat 

Matkamiehen mietteitä Hotelli Bulevardi Hanko

Matlamiehen mietteitä Hotelli Punkaharju

Matkamiehen mietteitä Scandic Park Hotel Helsinki

Matkamiehen mietteitä Sokos Hotel Albertin aulabaari

Matkamiehen mietteitä Marski by Scandic

Matkamiehen mietteitä Hotelli Katajanokka

Matkamiehen mietteitä Best Western Hotel Carlton

Matkamiehen mietteitä Auli Kauppinen Hotelli Joki

Matkamiehen mietteitä Hotelliaamiainen Lapissa

Matkamiehen mietteitä Scandic Koskipuisto Tampere

Matkamiehen mietteitä Hotel Indigo Bulevardi

Ei Google.

 

(skannimine OULU)  

(Airport Hotel Vihiluoto, Kempele, 24.11.2025)

ArcticParadise.fi

"He who would trade liberty for some temporary security, deserves neither liberty nor security". Benjamin Franklin

Nuoret "Vain elämää" -artistit versus "viihdetaiteilija" -eläkeläiset: Pöydälle jää vain murusia...

Suorastaan liikuttavaa, kuinka tuo Suomen iskelmätaivaan uusi tuttavuus Viivi viime viikolla "Vain elämää" -jaksossa puheli konkari Marionille, jotta "hänkin haluaa pitkän uran".

Tsorry, ei tule onnistumaan. 

Ne ajat ovat olleet ja menneet, milloin "pitkiä uria" kevyen musiikin saralla pystyi Suomenmaassa luomaan. 

Tapsa Kansan, Dannyn, Markku Aron, Katri Helenan, Reijo Taipaleen, Paula Koivuniemen, Jii Karjalaisen ja joidenkin muiden tavoin. 

Ja olihan Kari Tapiollakin pitkä ura, samoin Pelle Miljoonalla.

Ai niin, ja todella nuorena oman taiteilija-eläkkeensä napannut vapaamuurari-tangolaulaja Eikka Grön vierailee vieläkin kesäisin Härmässä keikoilla.  

Sieltä Floridan golf-kentiltä.,

Remu taas on elellyt taiteilija -eläkkeensä turvin jo vuosia Kanarialla.

Tsugu way!

 

Silti nuo paljon nuoremmat jaksavat nukkemaisen kauniin Viivin tavoin lapsekkaasti uskoa "pitkään uraan".

Vaikka aika on muuttunut totaalisesti

Vaikka alakin on muuttunut totaalisesti.

Alkaen vaikkapa tarjonnan biljoonakertaistumisesta, jakelukanavien murroksesta, musiikin "elinkaaresta" jne.

 

Juuri Marion taitaakin jäädä historiaan Suomen iskelmä -skenen  eräänä pitkä -aikaisimmista artisteista.

Ellei pitkäaikaisimpana - 5o -luvulla aloittaneen Eikka  Grönin ohella.

Kahdeksankymppinen Marion aloitti teini-ikäisenä.  

 

Kummallista, että Marionille myönnettiin - sitähän pitää anoa  - tuo himoittu  taiteilija-eläke vasta 78 -vuotiaana.

Eikä hän ole aikaisemmin edes anonut?

Vai nöyryytettiinkö Marionia vuosikaudet?

Toista ääripäätä edustaa juurikin tuo Eino Grön, entinen naapuri.

Laulajalle myönnettiin anomuksestaan - monesko? - Valtion elinikäinen taiteilija -eläke jo vuonna 1996, vain 57 -vuotiaana. 

Todella, todella erikoista.

Mitäköhän kuviossa oli taustalla?

Hyväkuntoinen ja varakas Eikkahan on - Floridan -golffailujensa ohella - tienannut elinkeinollaan eli keikkailulla aivan näihin päiviin asti.

 

Kummallinen Keskinäisen Kehumisen Kerho, tuo Vain elämää. 

 

Joukossa on toki hyviäkin esityksiä.

Ressu Redfordin Mariska -biisi "Liekki" oli upea.

Samoin Pave Maijasen Vicky Rosti -hitti "Tuolta saapuu Charlie Brown" - superhauska veto!

 

Mutta sitten...

Miksi ryhmän pitää kehua kaikki vaatimattomat, jopa kelvottomatkin esitykset?

"Ettei kukaan vaan loukkaantuisi". 

 

Sitten nuo itkeskelyt... 

Tuntuu, ettei jakso ole tuottajien mielestä onnistunut ilman jotakin ihme tunnepuuskia, itkeskelyjä.

Onko niin, ettei Suomen Kansa hyväksy viihdetaiteilijaa ilman jotakin "paljastuksia" ja tunnekuohuja? 

 

Muutamat meikäläisittäin "Isot Nimet" loistavat poissaolollaaan:

Tuomari Nurmio, Tero Vaara, Jii Karjalainen, Dave Lindholm sekä Kauko Röyhkä.

Vaikea kuvitellakaan kyseisiä herroja tuossa proggiksessa nyyhkimässä...

 

No, Dumarille ja Davelle kylläkin kelpasivat lottoavan tuulipukukansan rahoista imuroidut taiteilija-eläkkeet...

😏 

Kuten maailman turhimmalle rokki-rämpyttelijälle, "Andy McCoylle" eli Hulkon Antillekin. 

Vielä kun suurtuhlari Kojolle myönnettäisiin ilmaset fyffet loppuelämäksi, olisi kuvio täydellinen. 

 

Päällimmäiseksi vaikutelmaksi Vain elämää -proggiksesta jää - konsensus.

Perisuomalaiseen nyky -tyyliin ollaan niin kohteliaita, niin kohteliaita, että!

Ei kuulu jaksoissa poikkipuolista sanaa. 

 

Valtaosin osallistujat keski-ikäisiä tai jopa Viivin tapaan hyvin nuoria.

Maassa on pienet piirit musa-alallakin, eikä kukaan halua "vaikean" mainetta.

Työtilaisuuksien menettämisen pelossa. 

 

Eikä kukaan tunnu hiffaavan mikä on taustalla nuissa taiteilija-eläke -kuvioissa: 

Järjestelmä rakennettu "hyvinä aikoina".

Järjestelmään EI ole enää varaa, ei ole ollut enää pitkiin aikoihin. 

Taiteilija-eläke -järjestelmää on jo rukattukin kitsaammaksi - samaan aikaan kun anojien joukko paisuu paisumistaan 

Alle kymmenelle prossalle anojista tuo lottovoitto enää nykyisin pystytään myönnetään. 

Jatkossa vielä harvemmille - Suomihan on konkurssissa, odottaa vaan lähivuosina maahan saapuvia Valuuttarahaston tms. holhoojia.

Omin voimin emme tätä sotkua kykene selvittämään. 

 

Tuollaisille Viiveille ja kumppaneille ei tule olemaan mitään jaettavaa. 

Juuri nämä samat taiteilja-eläkeläiset, joidenka kanssa nuoremmat Vain elämää -esiintyjät kaveraavat jaksoissa, ovat syöneet pöydän tyhjäksi.

 

Viivin sukupolvelle jää muruset pöydältä - jos sitäkään. 

 

(skannimine mündid) 

 

(Kuusamo 22.11.2025)  

www.ArcticParadise.fi

"Money is simply stored time and energy..." - Andrew Tate

 

Voisit pitää myös tästä:

DuckDuckGo,- Bing- ja Yahoo  -haut:

Matkamiehen mietteitä Ville Hytönen 

Ei Woke -Google! 

    

Kirja-arvio: Mika Waltari: Ihmeellinen Joosef eli Elämä on seikkailua

Olipa surkea Mika Waltarin  salanimellä M. Ritvala vuonna 1938 julkaistu "vakava ajanvieteromaani".

Aivan höpöä.

Työvoitto tämän kirjan loppuun saattaminen.

Ei ihmetytä että aikanaan julkaistu salanimellä. 

 

Löytyi jonkun hotellin aulan jätettyjen kirjojen hyllystä.

Södikan julkaisema uusintapainos, näköjään vuodelta 1993. 

 

Takakannen teksti lupasi kyllä hyvää:

"On kevät. Neiti ylioppilas Karin Laureus kulkee Esplanadia vastatuuleen hame lepattaen. Hän kihisee suuttumuksesta. Sen kohteena ovat miehet ja miesten petollisuus. Majuri, josta hän oli kuvitellut löytäneensä turvallisen olkapään, on paljastunut isäpapan rahojen havittelijaksi.

Vasta avatussa kesäravintolassa istuvat Karinin muodikkaat ystävät juoruamassa tyhjänpäiväisiä. Neitosen katse harhautuu viereisiin pöytiin...".

 

Hei!  Tämähän on varsin elokuvallista!

Kun avaus johinkin KultaKauden Suomi-Filmiin!

Lisäksi kansikuva on mainio.

Taiteilija Eeli Laitisen tekoa - ilmeisesti juurikin 30 -luvulta. 

Haluan lukea kirjan! 

Odotusten mukaan luvassa olisi hauskaa ja kiinnostavaa ajankuvaa sotia edeltäneen ajan Helsingistä, hassuttelua sen ajan puheenparsineen ja käytöstapoineen...

Mutta ei... 

Tavattoman pitkäpiimäistä, aivan ylivenytettyä jaarittelua yhden "ihmissuhteen" synnystä.

Tuntuu, että kirjoittaja on saanut maksun liuskojen mukaan (217 sivua)?

 

Toki monet Helsingin merkittävät paikat kirjassa vilahtavat, mutta nimenoman elokuvassa ne olisivat oikeuksiinsa päässeet:

Esplanadi, Kappeli, "Brunnis", Töölö...

Mitä Helsinkiin tulee, yksi yllättävä detalji kaiken puuduttavan tekstimassan keskellä:

TÄHDET!

"Niinpä tuijotin ikkunasta hämärtyvää katua ja ja katselin vaaleita tähtiä ja pilviä...

OHHOH!

Siis tähtiä keskikaupungin illassa...?

Ei onnistuisi nykyään, ei ole onnistunut ties koska.

1930 -luvulla tietty kaupungin "valosaastetta" niin niukalti, että tähdetkin ovat näkyneet.

Pientä hupia tarjoavat sentään tekstissä siellä täällä vilahtavat tuon ajan nuorten "hesalaisten" sanat:

- likka 

- fuskata

- bluffia 

Olivathan ne käytössä jonnekin 70/80 -luvuillekin asti.

Ennen kuin katosivat.

 

Samoin hieman kiintoisaa on Waltarin  kuvaus 30 -luvun ylemmän porvariston elämäntyylistä Helsingissä.

Palvelijoineen, päivällisineen, kylpyläreissuineen, kesähuviloineen, kotiopettajineen, amerikkalaisine autoineen päivineen.

Perheen varallisuudeksi mainitaan 20 silloista miltsiä - nykyrahassa luokkaa 8,8 miljuunaa. 

 

Hyvin on 1930 -luvun porvaristolla tämän tarinan mukaan muutenkin mennyt!

Ja mitkä käytös - sekä puhetavat! 

 

Esimerkki: 

Sulhaskandidaatti Joosef ensi käynnillä Karinin vanhempien tykönä:

" Olen iloinen saadessani näin perhepiirissä tilaisuuden tutustua teihin, rouva Laureus", Joosef sanoi matalalla, miellyttävällä äänellä. 

"Teidän nimenne esiintyy julkisuudessa monien kiitettävien aloitteiden yhteydessä, niin että on mielenkiintoista tutustua myös persoonallisuuteen joka nimen takana piilee". 

Niin, ja teititteleväthän kertomuksen nuoretkin toisiaan aivan loppumetreille asti...😏 

 

Viimeisillä sivuilla:

"Voinko nyt katsoa olevani kihloissa kanssasi?".

  

Yksi (1) painovirhe kirjassa.

Tuohon aikaanhan painotaloissa oli aivan oma ammattikuntansakin: Oikolukijat.

Toisin kuin nyt.

Nyky -teksteissä virheitä senkun vilisee. 

 

Eräs bongattu detalji stoorissa, matkalla  Laureus -perheen kesähuvilalle, Laurilaan:

"Raahasin matkalaukkuni pitkin soratietä..."

Niin, todellakin. 

Eihän tuohon aikaan matkalaukuissa mitään pyöriä ollut. Laukkujen raahaminen todella raskasta puuhaa. 

Kun vaatteetkin olivat niin painavia, näihin nykyisiin halpis -rääsyihimme  verrattuina.

 

x

 

Mutta kaiken kaikkiaan tylsä, jonninjoutava kirja.

Onko sepustus tosiaan kirjoitettu vain rahan takia?

 

Kaikesta huolimatta Waltarihan oli ammattikirjailija, joka ELÄTTI perheensä vuosikymmenet kirjoittamisellaan.

Skaalana kaikki Kieku & Kaiku -sarjiksen tekstittämisestä Sinuheen.

 

Toisaalta tavattoman epätasoinen on Mikan tuotanto, laadultaan.

"Lähdin Istanbuliin" -matkakertomus ihan timanttia.

Parhaita lukukokemuksia aikoihin - tuli vieläpä luettua kirja juurikin Istanbulissa! 

 

Samoin stoori "Ennen maailmanloppua", tarinaa kirjailijakokouksesta Saksassa viime sotien ajalta.

Miksi kukaan ei ole kuvannut tätä filmille? 

"Asettelu" muistuttaa vähän  King Vidorin ikonista "Gildaa", starring Rita Hayworth ja Glenn Ford.

 

"Rakkaus vainoaikaan" -kertomus sitten täyttä sontaa.

No, kaikkea se perheen elättäminen teettää... 

 

No, onneksi "Ihmeellinen Joosef " -kirja sentään loppui.

Revitty kirja, josta muovikerroksella päällystetyt kannet poistettu, viskattu joutomaan puskiin. 

Ajanoloon siitä tulee uutta biomassaa. 

 

 

Bing-, Yahoo- ja DuckDuckGo -haku:

Matkamiehen mietteitä Mika Waltari Rakkaus vainoaikaan  

 

Saataisit pitää myös tästä:

Matkamiehen mietteitä Veronmaksajain Keskusliitto  

Samat hakukoneet. Ei Google.

 

(Kreeta 14.10.2025)

 ArcticParadise.fi 

 Voi turhuuksien turhuus! - Raamattu: Saarnaajan kirja

 

Tämän tekstin kirjoittajan on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen julistanut "suomalaisen kirjallisuuden viholliseksi"...

😏