23.5.2022

Ranska: Rampaa ministeri Damien Abadia syytetään "raiskauksista"!

Hei tää on hyvä! 

 

Nyt syytetään Ranskassa jo vakavasti rampaa ministeri Damien Abadia useammasta raiskauksesta!

Kauheata oli telkussa aamulla kattoa hepun koikkelehtimista, kun retuutettiin kameroiden eteen vastaamaan "syytöksistä".

Synnynnäinen rampa!

Toinen käsi - oikea - roikkuu hervottomana, ja vasenkin puoleksi

Jalkakin on niin kampura, ettei edes kävelystä meinaa tulla mitään. 


Selvää Patriarkaatin raiskaaja -materiaalia, siis!

 

Ankara tuomio, ja koppiin vaan!

Turha järkatä yhteiskunnan varoilla mitäan kalliita "oikeudenkäyntejä".

Aijä vaan yrittäisi selittää jotakin, ja kierot lakimiehet nettoaisivat. 

Tai siis...

Ei tietenkään lakimiehet, vaan juristit.

Lakihenkilöt!


Ei tarvii tyyppiä ikinä päästää vapaaksi - varoitukseksi muille!

Mädäntyköön sinne häkkiin!


Niin, ja seuraavaksi alettakoon poimia esiin noita raiskaaja -setiä pyörätuolilla liikkuvien, mielellään lisäksi vaikkapa kuurojen tai mykkien joukosta. 

Eiköhän sieltäkin raiskaajia ala löytymään. Kun tarpeeksi etsitään.

Jos ei muuta - niin ajatuksissaan -raiskaajia. 

Tahi unissaan!

😉 

 

Niin ja  sokeat, tottakai!

Perustettakoon polliisilaitoksille erityisiä erikoisyksikköjä ninomaan tämän epäilyttävän porukan tutkimiseen!


Selvää on, että nimenommaan raiskaus on rikoksista kamalin.

Rikos ihmisyyttä vastaan!

Siksipä mitkään poliisin ja syyttäjän kulut eivät tämän rikoksen käsittelyssä ole ylimitoittettuja!

Ja, kuten todettu, oikeuslaitoksen prosessi voidaan sivuuttaa.

Silloinkin - ja erityisesti silloin - kun kyseessä on nk. molemminpuolisen voimakkaan päihtymistilan siivittämä "She said - He said" - keissi. 

Ilman todistajia. 

Mutta kun se naisen stoori nyt vaan on "uskottavampi"... 


 

Niin, ja tokihan tuon termin "raiskaaja" määritelmää voidaan näppärästi muutella. 

Kuten tietty tähänkin asti on muuteltu.

Aina tilanteen mukaan. 

 

(skannimine suu) 

 


(Vienna 23.5.20212)

ArcticParadise.fi

Klima -neutraalia, päästö -vapaata, ympäristö -ystävällistä eco -toimintaa. 

Mitä vastuullisemmin, tietty! 

20.5.2022

Kirja-arvio: E. F. Schumacher: "Pieni on kaunista" (Buddhalaisen taloudenpidon perusteet). Keskitie!

 (kesken)

 

Jostakin tarttui mukaan, lőytyi tämäkin teos.

Varmaankin jonkun hotellin aulan "jätettyjen" kirjojen hyllystä.

Ilmestynyt 70 -luvulla - siis sillä vuosikymmenellä, kun kirjojen oston lopetin. 


Joku vuosi sitten tuli aloitettua tätä, sitten seurasi parin vuoden tauko.

Unohtui erään asiakkaan luokse Etelä-Viroon, ja sitten seurasikin parin vuoden (turha) korona -härdelli.. 


Kevaisellä asiakaskäynnillä samassa paikassa palautettiin - nyt saadaan opus vihdoin "finissiin" (kuten Eestissä sanotaan) asti.

 

Ensinnäkin tuo nimi "Pieni on kaunista". 

Teos sinänsähän on puolessa vuosisadassa paljolti jäänyt jo unholaan, mutta nimi ei.

Tuosta tuli ihan "lentävä lause".

Pieni on kaunista! hokevat monet, jotka kirjasta eivät ole kuulleetkaan. 

Saavutus sinänsa, kirjoittajalta.  

 

Teoksen melko alkuvaiheissa, sivulta 46 alkaen miellyttävä yllätys:

Hei, tässähän käsitelläänkin yhdessä luvussa buddhalaista taloustiedettä!


 "Oikea toimeentulo" on eräs buddhalaisuuden Jalon kahdeksankertaisen tien vaatimuksista. On selvää näin ollen, että täytyy olla erityinen buddhalainen taloustiede". 

Tyőnteon merkityksestä:

"Buddhalaisuuden näkőkulmasta tyőnteolla on ainakin kolme eri tehtävää: se antaa ihmiselle tilaisuuden käyttää ja kehittää kykyjään, se antaa ihmiselle mahdollisuuden olla yhteistyőssä muiden kanssa, jolloin hän oppii voittamaan itsekeskeisyytensä, ja sen avulla tuotetaan olemassaolomme kannalta tarpeellisia tavaroita  ja palveluita. Tästä aiheutuvat seuraukset ovat jälleen erittäin kauaskantoisia. Tyőn järjestäminen niin, että siitä tulee tyőntekijän kannalta merkityksetőntä, ikävystyttävää tai hermoja repivää olisi miltei rikollista; se vain osoittaisi suurempaa kiinnostusta tavaroita kuin ihmisiä kohtaan, myőtätunnon puuttumista ja suunnatonta kiintymystä olemassaolon kaikkein alkeellisimpaan puoleen. Samoin vapaa-ajan pitäminen tyőnteon vaihtoehtona merkitsisi sitä, ettei ymmärretä lainkaan ihmisen olemassaolon perustotuuksia. Tyő ja vapaa-aika ovat nimittäin elämän toisiaan täydentäviä osia, eikä niitä voida erottaa tuhoamatta tyőniloa ja vapaa-ajan siunausta. 

"On selvää, että buddhalaisen taloustieteen täytyy olla erilaista kuin nykyaikaisen materialistisen taloustieteen, sillä buddhalaisen mielestä sivistyksen tärkein tehtävä ei ole tarpeiden jatkuva lisääminen vaan ihmisen luonteen jalostaminen. Luonteen muokkaa ennen kaikkea ihmisen tyő. Ja tyő, kun se suoritetaan olosuhteissa, joissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja vapautta, siunaa ne, jotka sitä tekevät, ja samoin heidän tyőnsä tulokset. 

Intialainen filosofi ja taloustieteilijä J.C. Kumarappa:

"Jos tyőn luonnetta arvostetaan oikein, se on samassa suhteessa jalostuneimpiin ominaisuuksiin kuin ruoka suhteessa fyysiseen ruumiiseen. Se ravitsee ja elävőittää jalostunutta ihmistä ja saa hänet ponnistelemaan parhaiden kykyjensä mukaisesti. Se suuntaa hänen vapaan tahtonsa oikealle reitille ja hillitsee hänessä olevat eläimelliset vaistot oikeisiin uomiinsa. Se tarjoaa ihmiselle erinomaisen mahdollisuuden osoitaa arvostuksensa ja kehittää persoonallisuuttaan".

"Tyőn tuottamaa ravitsevaa ja elävőittävää vaikutusta ei mikään voi korvata".  

Paranee vaan:

"Naiset eivät yleensä tarvitse "ulkopuolista" tyőpaikkaa, ja naistyővoiman käyttőä tehtaissa ja konttoreissa pidettäisiin merkkinä taloudellisesta epäonnistumisesta. Erityisesti pienten lasten äitien tyőskentely tehtaissa, sillä välin kun heidän lapsensa juoksentelevat vapaina ympäriinsä, olisi buddhalaisen taloustieteilijän silmissä yhtä epätaloudellista kuin on nykyaikaisen taloustieteilijän mielestä ammattitaitoisen tyőläisen palveleminen sotilaana".   

 Juurikin näin!

Virkistävää suihkua, tämä teksti!

Ihme ettei nykyinen nk. "cancel -kulttuuri" ole jo iskenyt tähän E. F. Schumacherin puoli vuosisataa sitten ilmestyneeseen kirjaan!

Ihme, ettei nykyinen nk. "cancel -kulttuuri" ole iskenyt buddhalaisuuden ajatuksiin! 


Otetaanpa valaiseva esimerkki koto -Suomesta:

1960 - luku.

Helsinkiläinen lähiő, vaikkapa Munkkivuori.

Toisin kuin nyt, kerrostalojen (noiden kunnolla 50 -luvulla rakennettujen) pihat täynnä leikkiviä lapsia.

Varsin tavanomaisesti perheissä lapsiluku luokkaa kahdesta neljään.

Monet äideistä nk. "kotirouvia".

Hyvin tavallisesti yhden vanhemman - siis miehen - palkka riitti perheen elatukseen.

Vieläpä hyvin.


(Niin ja tuosta vielä taaksepäin, 40 - ja 50 - luvuille, niin yhden virkamiehen palkalla eli perhe erinomaisen hyvin tyylikkäässä tőőlőläiskodissa jopa kotiapulaisineen.

Kuten Suomisen perhe -elokuvista voi nähdä...😉).


Sitten alkoi tuo meuhkaaminen "naisten vapautusliikkeestä".

Naiset tyőelämään, lähes poikkeuksetta.

Tulos:

Kahdenkaan vanhemman tuloilla eivät perheet meinaa pärjätä.

Aina on rahat loppu.

"Paremmilla" alueilla - kuten juuri Munkkivuoressa ja Tőőlőssä - loistavat lapsiperheet poissaolollaan. Liian kallista!


Mutta tämähän on ihan selvä juttu.

Kun tyőmarkkinoille ryntäsi massiivisesti uutta väkeä - naiset - tottakai palkkataso laski.

Siis suhteellinen palkkataso.

Kysynnän ja tarjonnan laki, nääs!

Puhumattakaan kaikesta muusta ikävästa - eritoten lasten kannalta - mitä naisten tőihin meno toi tullessaan.

UraNaiset kireitä kuin viulunkielet. Miehet sinnittelevät "parisuhde" (mikä hirvä sana!) -kiipeleissään. 

Kannattiko? 


Mutta takaisin buddhalaiseen talousoppiin...


Keskitie!

"Buddhalaisuus on "keskitie" ja siksi se ei suhtaudu vihamielisesti fyysiseen hyvinvointiiin.

Varallisuus ei ole vapautumisen tiellä vaan varallisuuteen kiintyminen: ei miellyttävistä asioista nauttiminen vaan niiden himoitseminen".


Kuluttamisesta:

"Päämääränä pitäisi olla mahdollisimman suuri hyvinvointi mahdollisimman pienellä kulutuksella".

Täyttä asiaa, taas!


Schumacher filosofoi kasvun käsitteestä:

"Asian ydin on siinä, että kasvun käsitteelle pitäisi antaa laadullinen sisältö, sillä on paljon sellaista, minkä pitäisi kasvaa ja paljon sellaista, minkä pitäisi vähentyä.

Tärkeintä on määritellä, mitä edistyksellä tarkoitetaan".

Juurikin näin.

BKT sinänsä ei riitä mittariksi!


 



 

(Keszthely, Balaton, Unkari, 20.5.2022

ArcticParadise.fi

Eco -ystävällistä, mitä vastuullisinta postikorttituotantoa.

Ihmisoikeusten jakamattomuus aina mielen päällä.

6.5.2022

Upeaa! Tytti Yli-Viikkari ja Tomi "Ristonpoika" Lounema tyrkyllä VVM:n huippuvirkaan!


Tää on hyvä!


IL tänään:

Tytti Yli-Viikari ja Tomi "Ristonpoika" Lounema hakevat Valtionvarainministeriön huippuvirkaa.


Anteeksi mitä virkaa?

"Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri johtaa ja sovittaa yhteen valtiosihteerin kansliapäällikön apuna hallintopolitiikan koordinaatioalueeseen kuuluvien valtionhallinnon kehittämisosaston, kunta- ja aluehallinto-osaston sekä julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden valmistelua".

Voiko tuota selvemmin sanua? 😏


Eli siis tarjolla on hallintoalan yleissählärin -jobi.

Toimenkuvana... 

Herra yksin tietää!


Selvä pyy!

Kyseinen huippupalkattu hömppä -virka (10.000,- / kk?)  kuulostaa olevan kuin luotu nuille molemmille osaajille!

Kovia näyttöjä hallinnon alalta todellakin löytyy!


Sekä Tytti että Tomi "Ristonpoika" ovatkin jo käyneet tutuiksi Suomen kansalle!

On siinä meillä kandidaatteja!

Varsinaisia hämmentäjiä!


Taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto!

Avot!


Mutta valinta kahden pätevyytensä jo osoittaneen huippukandidaatin välillä on vaikea - muodostettakoon siis tästäkin turhake -virasta samantien nk. "tuplavirka". Tasa-arvon vuoksikiin!

Valitaan nuo molemmat säätäjät sinne hääräämään!


Tytin erikoisosaamisen alueeeksi muodostunee luontevast hänen repertuaarinsa spesiaaliteetti matkalaskujen tarkistus. 

Tomilta taas löytyy kompetenssia teemasta "valtionhallinnon yhteydenpito alamaailmaan" (vrt. tuomittu talousrikollinen Tiina Jylhä / maskifarssi / Huoltovarmuuskeskus).


Juuri tuollaisia virkamiehiä Suomen kansa kipeästi tarvitsee!

Toinen toistaan korkeakoulutempia paperinpyörittäjiä.



Sinne vaan tuhansien, kymmenien tuhansien ja satojen tuhansien jatkeeksi.


Velkarahalla, tietty.


Hyvä, Suomi!


Ja Onnea!


(Tallinn 6.5.2022)

ArcticParadise.fi

Vastuullisuus integroituna koko toimintaan!

Eettisyys edellä!

5.5.2022

Majoituskokemus: Övernäsgården, Mariehamn, Åland

 (aihio)


x


Lautta Turkuun lähti 14.25.


Aurinkoista, ja Ms Viking Gracen yläkannelta löytyi tuulensuojainen kohta, jossa penkki.

Pari tuntia kerkisi köllötellä siellä naama aurinkoon päin - täydellistä!

Naaman iho ihan kihelmöi.


Poistun jälleen Oolannista voittajana - löytyi uusi asiakas, sai nauttia luonnosta, sekä hyvästä kalaruoasta.

Tätä on kestänyt vuosikymmeniä.


Sitten avomerellä viileni.

Tuulikin yltyi, ja viereen ilmestyi kolmen härmäläisen nk. "röökimuijjan" poppoo häiritsemään.

Eikä kulunut montaakaan minuuttia, kun nuo isomahaiset, lyhyenlännät  keski-ikäiset naiset alkoivat viljelemään sitä Suomi-tyttöjen lempisanaa:

Vittu!


Pakko lähteä kahvilaan istumaan.

Mutta oli hyvä kaksituntinen, niin kauan kuin sitä kesti!




 

(Mariehamn, 5.5.2021)

ArcticParadise.fi 

Vastuullista, päästövapaata postikorttituotantoa. 

Vastuullisuus integroituna koko toimintaan!

Planeetan ja ihmiskunnan etu alati mielen päällä...  

27.4.2022

Elokuva-arvio: Jörn Donnerin "komedia" -kalkkuna "Hellyys" (1972)


Jopas jotakin!


Jörkka -vainaa pääsi yllättämään vielä haudan takaa!

Eilen näytti YLEn Teema ohjaajamestarimme "Hellyys" -filkan 70 -luvun alusta.

Tuli tuolloin aikoinaan missattua - kiitos, Teema!


Hillitöntä matskua!

Varmasti ihan palkintosijoilla, mitä "Kaikkien Aikojen Huonoin Kotimainen Elokuva"  -kilpailuun tulee.

Käsikirjoitus: Jörkka

Tuotanto: Jörkka

Ohjaus: Jörkka

Pääosassa: Jörkka


Harvoin, jos koskaan, voi näin täydellistä epäonnistumista päästä todistamaan.

Epäonnistumista ihan joka ikisessä suhteessa  - jopa rainan musiikki (Make Lievonen- Vesa-Matti Loiri - Hasse Walli) aivan kammottavaa settiä.


Elokuvan auteuria Jörn Donneria pidettiin siis  vuosikymmenet "Suomen johtavana älykkönä".

"Vapaa eurooppalainen intellektuelli".

"Henkisesti ja taloudellisesti riippumaton ajattelija".


Näillä eväillä?

Tällaista sontaa suolsi...

Vielä keski-ikäisenä!


Tyyppi oli kuulemma varsin sivistynyt persoona.

Näin kerrotaan.

Kuuluisa, valtava kirjasto Pohjoisrannan kodissa.

Miehen mainitaan lukeneen 20 000 kirjaa.

Miksi?

Mitä hyötyä moisesta "lukeneisuudesta" oli,  kun omat päästöt olivat tällaista apulantaa?


Toisaalta...

Hepun leffaprojektit taisivatkin olla vaan ihan super-vedätystä.

Jymäytti koko Suomen Kansaa.

Esiintyi vakuuttavasti "elokuvataiteilijana".

Kuitenkin filkat olivat vain ovela kikka päästä muhinoimaan (kameran edessä, ja sitten tod. näk. muuallakin) aikakauden vetävimpien nuorten naisnäyttelijöiden kanssa. 

Kierroksessa tälla kertaa Kirsti Wallasvaara.

"Hey, baby, I'm gonna make you a star" - toimiva konsepti, jälleen kerran...😏

Touhun kulut verotuksessa vähennyskelpoisia.


Myös nuoren Marja Packalénin perse kävi katsojalle rainassa tutuksi, zoomattuna ihan lähietäisyydeltä.

Hauskaa katella netistä fotoja, minkälainen tuostakin sitten tuli...😏

Siis ei perseestä, vaan henkilöstä.


Sinänsä mielenkiintoista triviaa:

Muutamassa nakuna-keikistely-kohtauksessa pelehti legendaarinen Marianne Mardi  (Träskman).

Teuvo Tulion  komean uran katastrofaalisen viimeisen aivopierun, ikonisen "Sensuelan" tähti.

Vaikkakin neidon nimeä ei "Hellyyden" Wikipedia -artikkelista löydy.

"Salainen alaston-näyttelijä! ".😏


Pakko tunnustaa:

Jörn Donnerin "Hellyyden" toisella puoliskolla uni voitti varttitunniksi.

No, tuskinpa siinä paljoa menetti.


Iso kysymys kuuluu:

Mitä se kertoo Suomi-Finlandiasta, että joku Jörkka vuosikymmenien ajan onnistui puijaamaan koko kansakuntaa?

Härmälaiset uskoivat että mies oli jonkinlainen älykkö ja taiteilija!

Paskan marjat!


No, se hyöty nuista Donnerin leffahömpötyksistä toki oli (hänen itsensä kannalta), että elokuvanteon ja "taiteen" varjolla pääsi joitakin kertoja kuksimaan.


Lapsiakin (joista pariin taiteilijamme suvaitsi pitää jopa yhteyttä) elämäntyylin temmellyksessä siunaantui melkoinen joukko, kai neljälle (4) eri naiselle.

Osa vaimoja, osa ei.

Vaimoista kaksi löytyi juuri leffaympyröistä.


Kyllä, Jörkkahan oli vieläpä varakas mies.

Kiitos ennen kaikkea sukutaustan.

Tosin onhan sille varallisuudelle jakajiakin.

Pojistakin toiset tapasivat puoli -veljensä ensimmäistä kertaa  - hautajaisissa.

Jotakin tiettyjä perillisiä suosivia omaisuusjärjestelyjäkin kuuluu lehtitietojen mukaan tehdyn...

Voi kuvitella tilanteen...😏


Jörn Donnerin "Hellyydessä" sivuroolissa tapaamme myös Vesa-Matti Loirin.

Uuno Turhapuro!

Sopii kuvaan, vieläpä oikein hyvin.


Tuokin kun Uuno Turhapuro/Veskun ääni lopussa lukee Jörn Donnerin aforismeja: 

Hellyys on "tarvitsen sinua"

Hellyys on hellä.

Hellyys on "pidän pyllystäsi",

Jne...


Jörkka: Sarjassamme "Eurooppalaisia ajattelijoita!".

Montakohan tuhatta kirjaa piti lukea ennenkuin tuontasoisia aforismeja alkoi syntymään?

😏


Mitä eroa lopultakin oli kyseisen aikakauden turhimman, väkinäisemmän "koomikon" Pertti "Spede" Pasasen kriitikoiden halveksimilla Turhapuro -pätkillä ja toisaalta "taiteilija" J. Donnerin tuotteilla?

Vastaus:

Ei mitään!


Samaa paskaa eri paketeissa!


Hyvä, Suomi!


Google -haku:


Matkamiehen mietteitä Jörn Donner

Matkamiehen mietteitä Kadonnutta Jörkkaa etsimässä

Matkamiehen mietteitä Jörn Donner "Naisenkuvia"

Matkamiehen mietteitä Pedofiili (?) Jörkka Donner

Matkamiehen mietteitä Jörn Donner ja pakolaiset


(Sotkamo, Vuokatti 27.4.2022)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja mielipiteillä sekä ilman.

Vastuullisesti.

20.4.2022

Interrail kortin ostaminen Helsingin päärautatieasemalta: Vaikeudet jatkuu, juuri mitään ei ole opittu



Fantastisen kaunis, aurinkoinen, lämmin kevätpäivä Helsingissä.

Kevät!


Ensimmäinen Interrail -kortin osto VR:n Helsingin päärautatieasemalta kahteen ja puoleen vuoteen.

Tuli tietty se täysin turha koronahysteria -tauko.

Juuri mitään ei ole opittu, sama PASSIN ! -vänkääminen jatkuu pääosin samojen tätien taholta.

Rouvat ovat nyt - jos mahdollista - entistäkin kiukkuisempia. 


Kovaa vääntöä, taas.

Juuri kuten oli odotettavissakin. 


Täytyy steissillä oikein yrittää muistella ja suunnistaa, jotta missäköhän se lipunmyyntipiste oikein sijaitseekaan. Jos enää sijaitsee. 

Aivan oikein, sehän on "piilotettu" sinne pohjoiseen johtavan sivukäytävän laitaan. 

Menneet ovat ne ajat, joilloin tässä suomalaisen arkkitehtuurin helmessä, Helsingin päärautatieasemalla, lipputoimistot sijaitsivat kaunissa hallissa, jommassa kummassa niistä.

Markkinameininki, ylihinnoitellut hetken-aikaa-muodikkaat "ravintolamaailmat", ovat upeat tilat valloittaneet. 


Se suuri entinen lipputoimistokin on nykyään joku trendikäs ravinteli, tőrkeän kalliine tuotteineen. 

Eliel Saarisen rautatieaseman (1919) pilaamisen huippuna tietysti legendaarinen asemaravintola, jossa sijaitsee - Burger King!

Hampurilais -pikaruokalan "palvelupiste" (vuoronumerolla toimiva huutelusysteemi) ihan siinä Koli -maisemafrescon ( Eero Järnefelt, A.W.Finch, Ilmari Aalto 1911) alla. 

Hyvä, Suomi!


Kaksi askelta kerkiää lipputoimistoon sisään astua, niin joku alkaa sivusta tivaamaan:

"Tarvitsetteko jotakin apua?".

Otan kurssin suoraan kohti jonotusnumeroautomaattia ja vastaan: En.

Samassa huomaan, että innokas kyselijä on joku vammainen, rampa.

Ahaa!


Nyky -meiningin mukaisesti noita vammaisia tai sitten maahanmuuttajia palkataan tännekin, ja jos niiden tungetteleviin kysymyksiin vastaa "Ei", lienee se varmaankin jotakin vammaisvastaisuutta, rasimia tms. 

Hoh - hoijaa. 


Valistunut arvaus on, että tuon vammaisen raahamisesta "asiakaspalveluneuvojaksi" (vai mikä sanahirviö kyseinen titteli sitten onkaan) on kyse jostakin modernista nk. "palvelukonseptista".

Veikkaus on, että asialla on ollut joku "design-palvelumuotoilija" -firma, tietysti naisten pyörittämä.

Veikkaus on, että toimeksiantajana on niinikään ollut joku naisporukka - VR:ltä nimittäin.

Kyllä siinä on mahdettu kokoustaa. 

Kokoustaa kokoustamisesta päästyäkin!


Jonotusnumban sai heti, eikä jonotusaikaa ollut ollenkaan.

Keskellä vilkasta iltapäiväää.

Eli hyvin on onnistunut tuo asiakkaiden karkottaminen nettiin.

Enempi vähempi pakosta.


Tässä on kuitenkin kyse nk. "erikoistuotteesta", tässä Interrail -lipussa.


VR:.n omilla sivuilla nimenomaan kerrotaan, että tämän lipputuotteen voi hakea kaikilta niiltä asemilta, missä lipputoimistoja vielä on jäljellä.

Hups! Anteeksi sana "kaikilta"!

Eihän näitä lipputoimistoja ole enää jäljellä kuin aivan muutama.

Varmaankin lopuistakin halutaan päästä eroon.


"Palveluvuorossa" oli uusi kasvo. Myöhäiskeski-ikäinen nainen.

Oli heti arvattavissa, että vaikeaksi menee.

Kuten kymmeniä kertoja aikaisemminkin täällä, kuten muillakin VR:n asemilla,

Vuosikymmenien aikana. 

Monenmoista farssia ja kohtausta on Interrail -kortin hommamisessa tullut käytyä läpi...


Ja vääntő jatkuu vaan....

Virkailijan naama venähtää pitkäksi välittömästi asian kuultuaan:

"Haluaisin ostaa Interrail -kortin".

Rouva alkaa välittömästi hokemaan tuota samaa mantraa, mitä on vuosikymmenien ajan saanut kuulla tuolta samalta VR:n lipunmyyntipisteeltä, ja muualtakin Suomesta:

"Onko sulla passia?".

 

Pitihän tämä arvata, ei täällä mitään opita. Koskaan.

Vastaan: "Ei".

Nainen alkaa mutiseman jotakin. Passista!

Mitä ei tarvita, asia on vuosikausia lukenut heidän omissa Interrail -ohjeissaankin.

Lausun naiselle vielä selkosuomeksi:

"Passia ei tarvita".

Laitan hänen eteensä tiskille virallisen suomalaisen ID -kortin.


Nyt se hättääntyy.

Säntää takahuoneeseen hakemaan apua.

Niinpä tietysti.

Niin aina. 

Tämän tasoisia "osaajiahan" nämä ovat, nämä muutamat VR:n lipunmyyntivirkailijat, joita ylipäätään on jäljellä.

Eikä heitäkään enää kauaa.


Takahuoneesta ilmestyvä virkailija on tutun näköinen, aikaisemmilta vuosilta.

Vieressä istuu vielä eräs kolmas virkailija, hänkin tutun näköinen.

Muinaisjäänne -osastoa, siis.


Alkuperäinen virkailija ja takahuoneesta ilmestynyt alkavat supisemaan tilanteesta keskenään. Kolmas  täti mulkoilee vihaisena.

Takahuoneesta ilmestynyt selvittää jotakin virkailija nr. ykköselle tiuskaisten:

"Kun tää on joka vuosi tällaista!".

Tarkoittaen että tää on joka vuosi tämän asiakkaan kanssa tällaista.


Sillä lailla!

Kaunista!

Olen ollut paikalla ehkä neljä minuuttia, ja vastannut asianmukaisesti ja VR:n omia ohjeita noudattaen, ettei minulla ole passia. (Siis mukana).

Sitä kun ei tarvita!

Tulos:

Kolmen kiukkuisen keski-ikäisen naisen trio!


Hei, täähän menee ihan  kaavan mukaan! 

Tällaistahan tää on aina ollut, vuosikymmeniä!


Seuraa Interrail -lipun kirjoittelua jäätävän ilmapiirin vallitessa.

Sentään se menee oikein, että asuinmaaksi lippuun merkitään "Estonia".

Kuten pitääkin..

Tuo tarkoittaa samalla sitä, että jos taas tulee palattua Suomeen joitakin päiviä ennen tämän kuukauden lipun määräajan loppumista, voipi samalla lipulla reissata ne loppupäivät Suomessa. "Ilmaiseksi".

Kuten lukuisia kertoja aikaisemminkin.

Tästäkin Estonia -asiasta on nuiden rouvien kanssa vuosien ja vuosikymmenien varrella pitänyt vääntää vaikka kuinka usein.

Seurauksena se, että salkussa on jo vuosien ajan ollut tulostettuna Väestőrekisteriote.

Arvon rouvien kanssa pitää olla varautunut kaikkeen, ihan kaikkeen!


Muistuu mieleen, että muutama vuosi sittenkin koko Interrail -lipun kirjoittaminen meni uusiksi, kun virkailija olikin kirjoittanut - ison rähäkän jälkeen senkin - asuinmaaksi "Viro".

Koko revohka meni tosiaankin uusiksi, vaatimuksestani.

Eihän Keski-Euroopassa kukaan tiedä mistään "Virosta" mitään.

Estoniahan sen olla pittää!

 

No, virkailija siinä sitten pää sauhuten värkkäilee lipun kirjoittamisen kanssa. 

Vielä kerran meinaa rouva yrittää tuota passin -jänkhäämistään.

Alkaa mutista passista jotakin...

Totean:

"Passia ei tarvita. Piste."

Jos mahdollista entistäkin närkästyneempää toljottelua kunnianarvoisilta, pitkän tyőrupeaman näissä hommissa tehneiltä naisvirkailijoilta.

Kaikilla "ura" siinä pisteessä, että eläkäpäätőstä odotellaan...

Mitä pikemmin sen parempi!

 

Sitten "tyőryhmä" saa "ajatuksen".

Alkavat pontevasti selittämään, jotta "Interrail -kortin voi ostaa myős netistä".

Voi Herran tähden sentään!

Ikäänkuin en sitä tietäisi!

Karmeita kokemuksia todellakin on: 

 

Google -haku:

Matkamiehen mietteitä buying Interrail card

Oli kauheaa säätőä, tuollakin!

 

Sitäpaitsi netistä tilaamisesta tulee kuluja.

Pitäisi vielä olla kotosallakin juuri oikeaan aikaan, kun kansainvälisen kuljetusliikkeen kuriiri suvaitsee saapua.

Ei kiitos!

Haluan käyttää täta VR:n (tosin vastentahtoisesti ) markkinoimaa "palvelua", niin kauan kuin se on mahdollista (tuskin kovin kauaa...).


Eli nuo kohta viimeiset jäljellä olevat, selvästi tyőhőnsä väsyneet Helsingin lipputoimiston naiset itsekin yrittävät painostaa asiakkaita nettiin.

Kun ei se omaa osaaminen ja ammattitaito heillä riitä.


Jossakin vaiheessa tilanne menee niin kireäksi että suvaitsen lausua:

"Kuulkaapa. Teillähän on mahdollisuus kutsua turvamiehet paikalle, mikäli katsotte käytőkseni olevan jollakin lailla moitittavaa!".

Naisten naamoista näkyy, että heidän on vaikea pidättää raivoaan.

 

No, jotenkin siinä sitten tarvotaan etiäppäin, mitä jäätävimmän tunnelman edelleen jatkuessa...

 

Vihdoin koittaa maksun hetki.

Pyydän saada ennen maksamista vielä tarkistaa lipun.

Siihen lienee asiakkaalla oikeus. 

Rouvien vihainen tuijotus jatkuu - selvästikin jopa tämä lipun tarkistus on heidän mielestään jonkinsorttista "häirikőintiä". Toki!

Ihme ja kumma, lippu vaikuttaa olevan oikein kirjoitettu.

Paitsi että etunimen tilalla on vain kirjain T.

Näin ei ole koskaan aikaisemmin ollut.

Tiedusteluun tulee Helsingin rautatieaseman VR:n lipputoimiston Virkailija -Ylhäisyyksiltä hyytävään sävyyn vastaus, jotta nykyisin etukirjain kuulemma riittää.

No, se selviää sitten reissun päällä...

 

Sitten tiedustelen Interrail -opasta sekä Euroopan karttaa.

Vuosikymmenien ajan nämä on aina saanut lipunoston yhteydessä.

Taas tulee - yllätys! yllätys! -  vaikerointia.

Tyyliin "nämä ovat oikeasti jo käytőstä poistettuja, mutta teemme nyt sinun kanssasi poikkeuksen"...

Niinpä tietysti.

Vaikea kuvitella ainoatakaan yksityiskohtaa, jossa nuo naiset eivät vaikeroisi.😏

 

Vuorossa näytelmän Grande Finale.

Välittőmästi lipun hyväksyttyäni livahtaa virkailija, jonka kanssa olen asioinut, takahuoneeseen.

Karkuun!

Sensijaan se naapuritiskin koko tapahtumaketjun ajan vihaisesti tilannetta "seurannut" vaalea, vanhempi, pärstältään entuudestaan tuttu täti jää paikalle.

Loihen lausuman:

"Olette te kyllä aika erikoisia. Viitisentoista vuotta olette nyt minulle tuosta "passista" aivan turhaan jängänneet, ettekä mitään ole oppineet!".

Seuraa se kuuluisa Naisen Kosto:

Virkailija huikkaa perään:

"Oli ilo ja kunnia saada palvella sinua!". 

Käännyn vastamaan: 

 "Niin mutta et sinäkään siinä kauaa enää istu!".


Eipä tietenkään istu.

Kaikin keinoinhan on nuista virkailijoista jo toistakymmentä vuotta pyritty eroon, ympäri Suomea.

Muutamat vielä jäljellä olevat pyritään hekin poistamaan.

Takuuvarmasti.

 

 Sitäpaitsi näillä VR:n Helsíngin lipputoimiston vielä jäljellä olevilla naisvirkailijoillahan tulee ikäkin vastaan..

😉


Google -haku: 

Matkamiehen mietteitä Interrail

Matkamiehen mietteitä VR

Matkamiehen mietteitä buying Interrail card


(skannimine raudteejaama)


(Helsinki 20.4.2022)

shop.ArcticParadise.fi

Vastuullista postikorttituotantoa erityisesti Sinulle, Nainen!


19.4.2022

Jukka Orman surkea uusi levy; Ariana Granden piipitys -musa

Kas!

 

Kerrankin tää Tukhloman Scandic Grand Central -hotellin alakerran kuntosalin seinään kiinnitetty musa -härpäke toimii!

Harvinaista sinänsä.

Juuri niin kuin noiden kaikkialla pursuavien elektroonisten härpäkkeiden laita yleensäkin on. 

Kohta kai tuota rojua jaetaan ilmatteeksikin, tai jopa maksetaan niille jorsseille, jotka suostuvat jonkinsorttisen elektronisen härpäkkeen vastaanottamaan. Riesakseen.

Sitten alkaapi uuden hankinta, tahi korjausrumba.

Eihän ole tarkoituskaan, että härpäkkeet toimisivat.  😉

 

No, kun tämä musa -härpäke nyt siis suvaitsee toimia, etsitäänpä Jukka Orman uusi soolo -tuotos.

Siitä mainittiin jossakin lehdessä.

Pitkän linjan muusikko, ollut monesa mukana. 

Muistuu kaveri mieleen 70 - luvulta asti, vauhtiveikko Timo "Nolla" Kojon (minne hän katosi?) Madame George -funkkicombosta alkaen.   

Pitkä, komea heppu.

 

Niin ja sitten se tämän kulosaarelaisen lääkäriperheen kitaristi -pojan  legendaarinen esiintyminen Levyraadissa... Taisi olla 80 -lukua.

Puolusteli huumeita.

Toimii nykyisin kuulemma "kokemuspohjaisena päihdekuntouttajana" Diakonissalaitoksella. 

Nauttii muutama vuosi sitten (anomuksesta!) myőnnettyä valtion elinikäista taiteilija-eläkettä. 

 

Tottahan toki!

Omat eläkemaksut sai täten  näppärästi laiminlyőtyä... Fyffet päihteisiin - surutta!

Satojen muiden "taiteilija" -turhakkeiden tavoin.

Kyllä Valtio maksaa!

Velkarahalla, tosin, muuta ei nyt sotkeennuta lillukanvarsiin...

 

Mukava päästä salille monen viikon jälkeen.

Solisluu räsähti maaliskuun alussa säpäleiksi, joten taukoa tuli.

Nyt täytyy varovaisesti aloittaa.

Ihme kuitenkin, miten keho korjaa itse omat vammansa - aivan ilman ulkopuolisia toimenpitteitä.

Sen ajan, minkä korjaa.

 

Sitäpaitsi tämä on ilmainen sali - meille Scandic -ketjun "Clubin"  kolmannen tason  asiakkaille.

Täällä on bastu, veloituksetta hetelmätkin korissa.

Tackar och pockar!

 

Entäs tuo Jukka Orman uusi musa? 

Levyn nimi "Argentiinan pusta".

Heikko esitys! 

 

Epäonnistunut yritys kierrättää noita vanhoja, monen kertaan jo uudelleen veivattuja klassikkoja:

Täysikuu

Siks´ oon mä suruinen  

Liljankukka  

Tähdet meren yllä

Tango Desirée

Jnpp 

 

Hoh-hoijaa. 

Onhan noi jo kuultu - mitä järkeä tuon vanhan sopan lämmittämisessä on?

Orman musasta on  tullut "sisäsiistiä".

Varmaan teknisesti hiottua, tuotettua....

Mutta se kuuluisa "särmä" puuttuu.

Ihan kokonaan.

Lőysää, lőysää sähkőkitaran näpelőintiä.

Tilulilulei -osastoa.


 

No, sitä se raitistuminen ja taiteilija-eläke tekevät! 😉  

 

Entäs laulu?

Kitaristi Jukka Orma todellakin suvaitsee "laulaa"!

Vaikka ei tuota kyllä "laulamiseksi" voi sanua, ei parhaalla tahdollakaan.

Jonkinlaista muminaa, őrinää, jorinaa...

Sama jos mie alkaisin tässä lauleskelemaan... 😉

 

Mitä en kuitenkaan, tee - kunnioituksesta yleisőä kohtaan.

Sekä valtion elinikäisen "taiteilija"-eläkkeen puuttuessa...😉

 

Miksikőhän täm levy on ylipäätään tehty?

Ei täa Orman musaa voi kuunnella.

 

Niin, ja vastaavaahan teki monin verroin sielukkaammin ja rosoisemmin jopa Remu - 80 -luvulla.  

 

 x

 

Sitten tämä toinen hyväkäs, neiti Ariana Grande?

Tätä on paljon hypetetty - tsekataanpa...


Voi, voi.

Tämmőistä sisällyksetőntä piipitystäkő tosiaankin on Ameriikan nyky -R&B?

Huippuunsa sileäksi tuotettua, täysin yhdentekevää matskua!

Genrellä on sentään historiassaan sellaisiakin hienoja laulajattaria kuin Aretha Franklin, Macy Gray, Mary J. Blige... Erykah Badu.


Tähankő on tultu? 

Tuo monasti oivaltava skribentti Oskari Onninen kiteytti asian melko hyvin Hesarissa 4.11.2020:

"Levyllinen omaan seksiinsä rakastunutta yllätyksetőntä taustamusiikkia".

"Ketjuvaatekauppojen soundtrack".

Juurikin niin. 

 

Missä on "Soul"? 

Vastaus:

Ei missään! 


(Stockholm 19.4.2022)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja mielipitteillä ja ilman

Vastuullisuus ja eco -ystävällisyys itsestäänselvyyksiä