17.12.2021

Kohtaamiani: Säveltäjä Kari Rydman


Elokuu 1966, As. Oy Teljäntie 3, as. c 33, Munkkivuori:

Nuoren säveltäjän Kari Rydmanin eka EP.


Meillä oli viihtyisässä Munkkivuoren -asunnossa uusi hieno ruskea jalopuukaapisto, jonka liukuovien sisälle hommattiin stereot. 

Iso radio, ämyrit, levysoitin. Koko setti.

Se oli uutta ja hienoa tuolloin. 

 

Kysehän olikin nuista Suomen historian todellisista kultaisista vuosista,, jolloin keskiluokka pääsi nauttimaan kaikesta kivasta. 

Pitkälti omalla rahalla, vieläpä.

Silloin ei - totta vie - käytetty luottokortteja!  


Raskaat sotavuodet ja 50 -luvun jälleenrakennus alkoivat olla takana.

Huimaavaa  elintasoa - näin jälkeenpäin ajatellen. 

Perheillä - omallanikin - oli usein "kotiapulainen". Omine huoneineen. 

Eihän tuollaista voi nykytilanteessa edes kuvitellakaan.  

 

Munkkivuoressa suuressa osassa perheistä isä kävi töissä, äiti kotirouva.

Lapsiluku paljon suurempi kuin nykyään.

Nyt: Lapset häiriintyneitä, nuorison fyysinen kunto romahtanut.

Kuten kutsunta -ikäisten kuntokartoitus kertoo. 

 

2000 -luku:  Molemmat vanhemmat "raatavat" töissä.

Usein henkisestin täysin Finaalissa.

Lapsiluku luokkaa puolet pienempi kuin 60 -luvulla - eikä kaksi palkkaa riitä samaan mihin yksi tuolloin. 

 

"Elintaso" kuulemma on noussut - ja kansalaisilla rahat huvenneet "kulutusluoottoihin" ennen kuin tilipäivä koittaa. 

Rahvaalla velkaa niskassa enmmänkuin lääkäri määrää.

Valtion velkaantuminen saavuttanut absurdit mittasuhteet. 

 

Ai niin...

 

Älkäämme toki unhoittako, että "Suomi on maailman onnellisin maa!" - kuulemma.

Vaikka puolisen miljoonaa kansalaista popsiikin psyykenlääkkeitä..

Ei nyt sotkeennuta kuitenkaan siihen, pieni yksityiskohta....  

Eikä edes todelliseen kansantautiin, ylipainoon...


Mutta niin...

Rydiksestähän tässä olikin kymysys...

Kuuluisan kultturisuvun edustaja. 


Häätyy sanua, että kyseinen Kari Rydmanin EP Munkkivuoressa elokuussa 1966 teki Mega-luokan vaikutuksen.

Silkkaa magiaa.


Sataa

Kolme neitoa

Julmassa ja ankarassa maailmassa

Mitä sanoisin sinulle tänään? 


Lauluja tuli kuunneltua kerran jos toisenkin - vuosien ajan.


Ennenkuin muuttojen jne. takia katosivat kuvioista. 

Mutta eivät päästä.

Eivät suinkaan!


Vuosikymmenien varrella noita tuli hyräiltyä lukemattomia kertoja...


Kunnes koronakeväänä 2020 Tampereen Lapinniemen Holiday Clubissa yli kahden kuukauden  korona-evakossa oli vihdoinkin aikaa palata asiaan.

Kuunella ja kuunnella. 

Uudestaan ja uudestaan. 


Huh-huh!

Mitä matskua!

Ja tämän olen löytänyt jotain 11 -vuotiaana! Vuonna 1966!

En mä kai ihan hölmö ole!


Korona-kevään 2020 pahimman hullutuksen mentyä kesäkuussa ohi tuli mieleen toteuttaa pitkä-aikainen haave ja suunnistaa Tampereelta kohti Valkeakosken Sääksmäen Rapolanharjua. 

Mukavia, hieman kulahtaneita nuo Valkeakosken Liikenteen bussit. 

Kuljettajien kanssa voi jutellakin, eivätkä he peri fillarista maksua. 

Koska kyseessä ei ole "pikavuoro", on taksakin edullinen: Seitsemisen euroa. 


Valkeakoski on tuttu 70 -luvun alun kesästä Mallasmäen taidekesälukiossa.

Tuli monta kertaa hengailtua tällä tehdaspaikkakunnalla. 

Aina liftillä. Se oli tuolloin helppoa. 

Kadonnutta kansanperinnettä.


Google -haku:

Matkamiehen mietteitä Mallasmäen taide kesälukio 


Kas!

Ravintola Musta Kissa on paikoillaan!

Tuolla kävin pari kertaa silloin syömässä - ateria maksoi muistin mukaan viisi markkaa.


Nyt poikkean vain kahvilla ja lukaisemassa Iltiksen.

Mukava henkilökunta - kuultuaan edellisestä käynnistä vierähtäneen puolisen vuosisataa - tarjoaa kahvit.

Tästä on hyvä jatkaa.

Hypätä fillarin selkään ja suunnistaa kohti Rapolanharjua. 


Ehdin paikalle juuri parahultaisesti ennen maksuttoman opastetun kierroksen alkua. 

Kiinnostavaa kuulla tarinaa Rapolan linnavuoren muinaisesta asutuksesta, ja yrittää kuvitella paikkaa joskus vajaa tuhat vuotta sitten.

Asutuksineen. 


Parissa kohtaa harjulta komeat näkymät Vanajavedelle. Pienois -Koli!

Sopivaa kuvakulmaa ei kuitenkaan löydy, tuskin löytyy jatkossakaan. 

Minusta on tullut kuvaamisen suhteen niin tirsmu.

Kohta mikään ei enää kelpaa!


Harjun juurella, Voipaalan taidekeskuksessa, on kierroksen päätyttyä vielä tarjolla päivän lounasta: Lohikeittoa!

Sopii! Tämä tuli kuin tilauksesta. 


Edessäni kulhosta soppaa juuri ottamassa on massiivinen hahmo:

Hei mutta tuohaan on itse säveltäjä Kari Rydman! Oho!

Jonka musiikkia - tai siis noita neljää laulua - on juuri viikkotolkulla taas tullut kuunneltua.

Ny meni ajoitus nappiin!


Yritän Rydmanin kanssa jotakin pientä  small talkia. Aiheena mahdollisimman neutraalisti juuri edessämme oleva lohisoppa.

Jatkan kertomalla että olemme tavanneetkin. 

Nimittäin joskus 70 -luvun alkuvuosina Lauttasaaressa, Eva Kurikan kotibileissä.

Siellä oli Evan luokkatovereita, sekä heidän opettajansa Helsingin Yhtenäiskoulusta, Kari Rydman.

Istui siinä olohuoneen sohvalla oppilaittensa ympäröimänä ja jutteli mukavia. 

Tuohon "pysähtyneisyyden aikaan" aivan ainutlaatuista, että opettaja ilmestyy oppilaittensa kotibileisiin. 


Ei onnistu jutteluyritys Rydmanin kanssa. 

Vastaukseksi taiteilija suo  vain pari ynähdystä.

Lauttasaaren kotibileitä hän ei kerro muistavansa. En toki kuvitellutkaan, että hän meikäläistä muistaisi. 

Rydman ei selvästikään ole juttutuulella. 

Ei halua tulla "häirityksi".

Päästän miehen lusikoimaan soppaansa.

Vaivalloista on rajusti ylipainoisen meno, kävelykeppiin tukeutuen.


Siis mitä?

Viimeksi illalla kuuntlin säveltän musaa, ja näin kylmäkiskoiseksi osoittautuu taiteilija. 

Loukkaavaa!

Miehän olen Rydmanin pitkäaikaisimpia ja uskollisimpia faneja!


Illalla takaisin Tampereella googletan miestä vähän. 

Noiden neljän suosikkini, 60 -luvun laulujen jälkeen hänellä on ollut laaja ja monipuolinen tuotanto. 

Elokuvamusiikkiakin. 

Toki muistan tuon "Niin kaunis on maa" -proggiksen. vuodelta 1976.

Imelää matskua, noihin "minun" neljään lauluuni verrattuna. 

Levynkansi oli ja on aivan kuin suoraan pedofiilin toiveunesta - kuten toisenkin älppärin: "Viatonten valssi".

Tuollaista kuvastoa - alastomia pikkulapsia - ei Suomessakaan olisi voinut julkaista enää pitkiin aikoihin.

Maailma on muuttunut.


Sitten intellektuelli -Rydmanista löytyy YouTubesta pieni klippi jossa hän on jonkun 70 -luvun "huumori" -ohjelman vieraana.

Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen siinä mesoamassa.

"Tis is hjuumor"... 

Rydman vääntää vitsiä mukana epätoivoisesti. Kuvottavaa. 

Kai hänellä oli tarve todistella olevansa "huumorimies" tuon älykkö -habituksensa alla.

Miksi?

Miksi ihmeessä?'

Miksi piti mennä häpäisemään  itsensä moiseen sonta -ohjelmaan?


Tästä pääsemmekin peruskysymyksen äärelle.

Taide ja taiteilija. 

Miten ne yhdistyvät - erottuvat. 

Kyllä, upeaa, upeaa musaa nuo Rydmanin neljä 60 -luvun "minun" lauluani. 


Olisi kuitenkin ollut parempi olla tapaamatta kyseistä artistia eilen Voipaalan kartanon lohisoppajonossa. 

Fiilikset laski.

Miten pääsen tämän yli?


Vielä illalla, ennen nukkumaan menoa, kuuntelen Kari Rydmanin laulua "Mitä sanoisin simulle tänään?".

On se komeaa soitantoa, on.

Ihan klasikkokamaa.

Hän on tuon musiikin aikaansaanut tosi nuorena. 

Vielä paljon nuorempana minä sen löysin - lapsena. 


(suu)


(Kuusamossa 18.12.2021)

shop.ArcticParadise.fi

Vähäpäästöisyys - Vastuullisuus - Ihimisoikeudet

Postikorttiloita juuri Sinulle, Arvoisa Nainen!

Arifikian köyhät jatkuvasti mielen päällä...


12.12.2021

Huoltovarmuuskeskuksen erotetun toimitusjohtaja Tomi Louneman kootut selitykset / MIkä ihmeen "maineenpalautus"?



Katos - katos...

Tuo Tomi "Ristonpoika" Lounema on onnistunut masinoimaan jonkinlaisen selittely -jälkinäytöksen tultuaan viime vuonna erotetuksi HVK:n toimarin paikalta.

Pitää "voittona" ja "maineenpalauttamisena" ( HS 24.11.) sitä, ettei syytteitä nostettu tuon "johtonsa" alla tapahtuneen surullisenkuuluisan maskifarssin johdosta. 

Häh?

Tällainenko on "voitto"?


Ai miten niin "erotettu". 

Henkilöhän erosi itse.

Mutta lukuisissa kohtaa on itse todennut, että kyse oli "de facto"" erottamisesta.

Suomen Tasavallan rouva Pääministerin ilmoitettua julkisesti, ettei toimitusjohtaja Lounema nauttinut hänen luottamustaan...


Aika hyvin sai sekä ruutuaikaa että palstatilaa tuo Lounema uhriutumiselleen.

Säälipisteiden keräilyä.

Mikä marttyyri!


Varmaankin enemmistö alan tietäjistä ja kommentaattoreista ei vaivautunut Tomi Louneman ulostuloon edes vastata.


Poikkeuksia kuitenkin löytyi.


Työoikeusprofessori Seppo Koskinen niittasi tilanteen Hesarissa varsin hyvin:

"Seppo Koskisen mukaan luottamuspula on tapauksessa aivan pätevä peruste työsopimuksen päättämiselle".

Jos Lounema olisi toiminut oikein, hän olisi kysynyt perusteluita, pyytänyt miettimisaikaa ja käyttänyt oikeudellisia avustajia. Häntä oltaisiin kuultu. Se jäi nyt tekemättä siinä mielessä, mitä erottamisyhteydessä yleensä joudutaan kuulemaan".

Juurikin näin!

Lounemahan kiirehti paniikissa itse ilmoittamaan erostaan. 

Ei kestänyt painetta.

Kun kohu maskikaupoista vaan yltyi, ennen kaikkea Louneman "johtaman" Huoltovarmuuskeskuksen sekoiluista talousrikollinen Tiina Jylhän ja pikavippiliikemies Onni Sarmasteen kanssa. 


Kauppalehdessä Kaija Ahtela:

"Maskihankinnoissa Lounema toimi epäammattimaisesti ja huolimattomasti. Kauppakumppanien taustojen selvittäminen ei vaatinut salapoliisitaitoja. Pelkkä googlaaminen olisi riittänyt. 

Pandemian ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä HVK:lle. Virologit olivat varoittanet uhasta vuosikaudet. 

Maalle kriisissä elintärkeää laitosta ei voi johtaa Louneman harkinta- ja paineensietokyvyllä varustettu ihminen".


Niin.

Louneman mielestä hänestä tehtiin syntipukki.

Hän heittäytyi marttyyriksi.

Mutta ihmekös tuo.

Tomi Lounemahan on marisija jo toisessa polvessa.

Isä -Ristohan (s. 1937)  on jo puolisen vuosisataa marissut mielestään ansaitsemastaan, saamatta jääneestä julkisesta tunnutuksesta. 

No, saamatta jäi.

Eikä olisi ollut edes ansaittu.

 

Pojan tipahtaminen noin korkealta pallilta mahtoi olla järkytys isälle.

Niin hillittömästi kun isä nimenomaan "julkista tunnustusta" tavoitteli.  

Turhaan. 



Google -hakuja:


Matkamiehen mietteitä Exit Risto Lounema

Matkamiehen mietteitä Risto Louneman mu(i)stelmat

Matkamiehen mietteitä TaideValokuvvaaja Risto Lounema 80 vee

Matkamiehen mietteitä Risto Lounema -maestro kaupittelee arkistoaan

Matkamiehen mietteitä Sensaatio! Valokuvataiteilija Risto Räppääjä


Lähteet: "Työelämäprofessori Seppo Koskinen ei näe suurta ongelmaa Louneman erossa" / HS 24.11.

              "Turhaa jälkipeliä maskeista" / Kauppalehti Analyysi / Kaija Ahtela 1.12.21



(skannimine kosk / kaluri)


(Kuusamossa 12.12.2021)

Shop.ArcticParadise.fi

Luonto-ystävävällistä postikorttituontaoa juuri Sinulle, Arvoisa Nainen!

Vastuullisuus. Eettisyys. Ihmisoikeuksien jakamattomuus. 

Arifikian köyhät alati mielen päällä...

4.12.2021

Loistavaa!! Legendaarinen Tytti Yli-Viikari suunnittelee paluuta Valtiontalouden tarkastusvirastoon (ylijohtajaksi!). Onnea!

Hei tää on hyvä!

Legendaarinen Valtiontalouden tarkastusviraston rouva pääjohtaja Tytti Yli-Viikari...

Sai potkut valtaisan kohun saattelemana - syynä totaalisen tolkuton toiminta.

"Viranhoito". 😏

Rikosprosessi kesken - syyttäjä päätti lokakuussa nostaa syytteet. 

Nyt suunnittelee paluuta VTV:n ylijohtajaksi! (LÄHDE: MTV Uutiset 2.12.21).

Toivokaamme että Tytti onnistuu hankkeessaan! Sittenhän tää olisi täydellistä! 

Ei todellakaan jäisi mitään epäselvää, kenellekään - millaista on "hallinto" Suomenmaassa. 


Tsemppiä, Tytti!


(suu)


(Tallinn, 4.12.2021) 

shop.ArcticParadise.fi 

Postikorttikauppa juuri Sinulle, nainen!

Eettisyys - päästöttömyys - vastuuttom... siis vastuullisuus!

Afrikian köyhiä alati mietiskellen...