25.1.2012

Presidentinvaalit 2012

Eka kierros ohi.

No niin, nyt ollaan sitten tilanteessa, että Pohojanmaalla, Sisä- ja Itä -Suomella eikä Lapilla ole oikein mitään asiaa presidentinvaaleissa. Nimittäin toisen kierroksen koittaessa.

Murskaavalle enemmistölle näiden alueiden asukkaista kandidaattia yksinkertaisesti ei ole.

Molemmat jäljellä olevat ehdokkaat Etelän Herroja, juppeja.

Suomen karmea kahtiajakautuminen syvenee entisestään... Henkisesti, poliittisesti, taloudellisesti...

Toisaalta toimittaja Eero Silvasti ennusti mainiossa artikkelissaan jo joskus 90 -luvulla, että Suomen koko alueen  asuttaminen jää historiallisessa perspektiivissä väliaikaiseksi ilmiöksi.

Luonnonlain voimalla väki palautuu juuri niille samoille alueille, joissa asutuskeskittymät sijaitsivat jo Keskiajan lopussa:

Rannikoille, etenkin jokisuihin, sekä Pirkanmaalle. Mielenkiintoista kyllä, jo tuolloin 1400 -luvulla kuuluu jonkinlaista taajama-asutusta jossakin määrin esiintyneen myöskin Pielisen Karjalassa.

Loppuosa maata oli erämaata, ja on palautumassa jälleen erämaaksi. Mitäköhän nuokin sotaveteraanit, joille viime sotien rintama-helvetin jälkeen annettiin nk. "Kylmä Tila" jostakin Taivalkosken korvesta raivattavaksi ja asutettavaksi, tästä tuumaisivat? Ehkä parempi, etteivät ole nykymenoa näkemässä. Siellä ne pusikoituvat, hirvittävällä hiellä ja vaivalla raivatut pellot ja kuokitut suot.

Ensimmäinen miljooonan asukkaan raja meni Suomessa rikki vasta noin kaksisataa vuotta sitten.Yli viisinkertaistunut väkimäärä ja huimasti parantuneet liikenneyhteydetkään eivät näytä kykenevän pitämään koko maata asuttuna.

Tätä taustaa vasten tuntuvat puheet - ne harvat joita vielä esiintyy - "Karjalan palauttamisesta" entistäkin oudoimmilta. - Mistäköhän "Karjalasta" muuten on kysymys? "Karjaloita" kun on niin monia...

Kun nykyistäkään Suomen aluetta ei saada pysymään elinkelpoisena.

Mihin ihmeeseen tarvittaisiin lisää maata?

Niin, ja senhän sitten tietää mitä siitä seuraisi, jos suomalaiset pääsisivät mellastamaan Luovutetuille Alueille:   Harrastamaan "tehometsätaloutta" ja "kehittämään matkailua" jne. Hirvittää ajatellakin millaista jälkeä siitä syntyisi.

Hyvä kuitenkin, että rajan takana saa vierailla!

Nuo onnelliset päivät Vienan Karjalan Vuokkiniemessä, Uhtualla ja Jyskyjärvellä viime vuoden heinäkuun lopulla eivät unohdu koskaan! Eikä niitä voi, kävi miten kävi,  poiskaan ottaa!
 


(Inarissa 25.1.2012)


http://www.arcticparadise.fi/


Haa!

Tuli nähtyä ensimmäinen vaalitenttini eilen klo 21.00 MTV:ltä täällä Kemissä, Hotelli Palomestarissa juuri sopivasti perjantai -bastun jälkeen. Pintti edullista, kotikaupungista Tallinnasta roudattua "Alexander" -birraa (5,2 %) handussa.

Nautinto! Siis molemmat, sekä tentti että õlu...

Tentti hyvää viihdettä.

Mallasjuoma täyteläistä, ja halpaa. Alex -tölkki koti -Rimissä kai 75 senttiä. Vastaava tuote Alkossa kolmisen egeä. Tässähän pääseepi palakoille, kun kantaa oluet (ja viinit) Eestistä. Ja mikä ilo, kun ei tarvitse avata Härmän pitkäripaisen ovea, ja astua sisään - ryöstettäväksi.

Päällimmäinen tämän tentin herättämä kysymys:

Kun kerran tuo Pekka Haavisto kehuskelee "paineensietokyvyllään", miksi hänen kireä ruumiinkielensä kertoo hermostuneisuudesta?

Miksi kääntelee ja vääntelee käsiään koko ajan, käytännössä aivan lakkaamatta.

Miksi suupieli nykii?

Miksi tiuskaisee toimittajalle: "Anna kun mä nyt puhun!".

Vastaus:

Tietenkin siksi, että - päinvastoin kuin itse väittää - paineensietokykyä ei herralla ole. 

Haavisto oli kuulemma ensimmäisen kierroksen vaalivalvojaisissakin välillä "kadonnut" noin 40 minuutiksi. Piti nimittäin välillä käydä rauhoittumassa, tilanne oli niin jännittävä...

Paineensietokykyä ei siis ole edes presidentinvaali -vaiheessa, saatikka sitten Tasavallan Presidentin hommassa. Jossa voi pahimmassa tapauksessa joutua tosi koviin paikkoihin.

Kiintoisaa oli Haavistolta kuulla tuokin, että mikäli herra valitaan pressaksi, puoliso Nexar Antonio Flores, kandidaattiamme parikymmentä vuotta nuorempi kampaaja Ecuadorista, lopettaa julkisen parturoinnin.

Perustaapi kuulemma "salongin".

Toisaalta eikös Suomen johtopaikoilla ole partureita ollut aikaisemminkin?

Eikös K.A. Fagerholm ollut nimenomaan parturi?

Ainakin Mauri Sariola julkaisi muutama vuosikymmen sitten mainion kirjan sen ajan poliittisista kähminnöistä, muistan sen joskus lukeneenikin: "Isänmaan parturit".

No, 5.2.2012 sitten tiedämme, katsooko Suomen Kansa viisaimmaksi valita homoseksuaali Pekka Haaviston Suomen Tasavallan Presidentiksi.

Mikäli näin käy, on selvää että Presidentinlinnasta muodostuu gay -kansan Mekka, aivan kansainvälisesti. Silloinhan käy niin, että Presidentinlinnassa homostellaan - jos ei muuta niin pariskunta Haavisto&Floresin toimesta. Toki Suomen Presidentinlinna ollut sateenkaariväen parissa kovassa kurssissa jo kuluneet 12 vuottakin...

Tarja Halosen aikakaudellahan Presidentinlinnan katolla kuseskeltiin (lätkän MM -juhlien yhteydessä), ja kuuluisa talousrikollinen Kimmo Elomaa esiintyi Linnan itsenäisyyspäiväjuhlissa. 

Suvaitsevaiseksi on mennyt!

 (Kemi 28.1.2012)


Vaalit ohi. Sauli pressaksi, kuten oli selvää.

Ainoa vaalipiiri, missä Haavisto voitti, oli tämä Ahvenanmaa. Ihmekös tuo, nämä oolantilaisethan ovat puoli-ruotsalaisia "suvaitsevaistolaisia" niin suurelta osin.

Ei onnistunut miellyttäväkäytöksisen Ruskean Reiän Ritarimme Pekka Haaviston hanke päästä Presidentinlinnaan ja Mäntyniemeen homostelemaan Nexar Antonio Floresinsa kanssa.

Ainakaan vielä!

Äsken kun telkussa haastateltiin tätä ecuadorilaista parturia, tuli väkisinkin mieleen, jotta onko tämä Pekka Haaviston presidentti -hanke Nexar Antonioneen kenties jokin läppä?

Ei voi olla todellista - mutta uskottava tämä on! Ja tuollainen saa siis melkein neljäkymmentä prossaa äänistä! Huh - huh!

Ei perkele - kuinka tuo Homo-Pekka ilkeääkin!? Iljettävää!

-

Eilen Stadissa tuli muuten näistä vaaleista ihan konkreesttista hyötyä: Kahdet kahvit Rautatieaseman edustalla.

Vaalikojut olivat kivenheiton päässä toisistaan, ja kävin hörppäämässä tsufet molemmissa.

Niinistön kojussa turkkeihin pukeutuneita kokoomuksen seurapiirikanoja. Ilma oli hyytävän kylmä, ja yhtä koleasti katsoi yksi akoista, kun otin kolme (3) piparia.

Haaviston kojussa nuoria viherpipertäjä -tyttöjä kirppikseltä hommatuissa duffeleissaan. Huomattavasti ystävällisempiä, mutta (hyväntahtoisia) hölmöjä yhtä kaikki. Eiväthän he muuten noissa kuviossa olisikaan.

-

Se kuitenkin on iloinen asia, että tuon Tarja Halosen painajaismainen 12 vuotta on vihdoinkin ohi.

Hyvästi!

-

Päällimmäiseksi, ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi Niinistössä nousee ilman muuta 29 vuotta nuorempi Jenni -vaimo. Tämä on kaikkein vahvin kannanotto - muut "mielipiteet" ovat aivan sivuseikkoja.

Loistavaa!

Eikä enää tarvitse hävetä suomalaisuutta - päinvastoin kuin Halonen/Arajärvi -aikakaudella. Uutta pariskuntaa - nämä eivät ole mitään harakanpelättimiä - kehtaa lähettää näytille ihan ulukomaille asti! - Mikähän tyyppi tuo Arajärvi muuten oli? Jostakin ilmestyi kuvioihin... Kuulemma jokin sal... siis "valiokuntaneuvos", mitä ikinä se tarkoittaneekaan. Viimeksi kunnostautui viime viikolla tuijottelemalla Tanskan Maryn ryntäitä.

Suomella on nyt historiansa edustavin presidenttipari. Epäilemättä Jennin itsevarmuus tehtävän mukana kasvaa, ja tyyli hioutuu entisestään. Jenskussa on todellakin ainesta tyyli-ikoniksi!

Hyvä, että johtava poliiitikko Sauli näyttää mallia miten naisasioita oikein hoidetaan! Siinä on Härmän ämmillä kakistelemista.

Niin, nämähän olivat puhtaat seksivaalit.

Useammassa kuin yhdessä suhteessa.

-

Sitten vaan Presidentinlinnassa lapsen tekkoon.

Lisää positiivista julkisuutta Suomelle!

Boltsi on Jenskulla!

-

Vaalien iloisin tulos oli äänestyprosentin raju lasku, jäi alle 70 prossan.

Irwinhän tämän ilmapiirin kiteytti jo muinoin 1970 -luvulla:

HAISTAKAA PASKA KOKO VALTIOVALTA!

(Maarianhamina 5.2.2012)


http://www.arcticparadise.fi/


Haa!

Nexar Antonio Flores  näkyy palanneen normaalin päivätyöhönsä parturiksi!

Ei tullunna ecuadorilaisesta hiustenleikkaajasta Suomen Presidentin "puolisoa".


Ei nähdä Nexaria edustamassa Suomen Homo-Pekan rinnalla virallisilla valtiovierailuilla jne...


Sen verran kuitenkin lopppupelissä löytyi järkeä Suomen kansalta.

Ihme kyllä.


(Kumlinge, Åland 9.2.2012)

 








































































24.1.2012

Kun raha ei enää kelpaa



Tampere, tammikuu 2012


Pitäisi laittaa rahaa omalle tilille.

Vielä viime vuonna voi käyttää Sampopankin Töölön konttorin talletusautomaattia. Ei enää. Sekin meni nimittäin maksulliseksi.

Syksyllä huomasin, että edellisen kerran kun laitoin sinne seteleitä sisään, oli tililtä mennyt eur. 3,70 kuluja rahan tallettamisesta omalle tilille automaatilla.

Nerokasta.

Tästä ei se sulavakäytöksinen heppu, joka automaatille tuossa konttorissa muutama kuukausi sitten opasti, maininnut mitään. 

Nuori pukumies. Ystävällinen kuin mikä. 

Kertoi, että käteistä tuossa konttorissa ei enää käsitellä, ja vei automaatille.

Just joo. 

Mitäpä sitä tuollaista pientä yksityiskohtaa kuin maksua kertomaan.

Lopetetaan ensin käteisen vastaanotto konttorissa. "Opastetaan" asiakkaat käyttämään automaattia.

Muutaman kuukauden kuluttua aloitetaan veloitus. Eur. 3,70 per laaki!

Muualla Suomessa - esimerkiksi Raumalla - käteisen laitto omalle tilille oli vielä viime syksynä mahdollista.  Ilmaiseksi.

Mutta nyt Tampereella on Hämeenkadun konttorissa käteisen vastaanotto lopetettu.

Sisään saapuessa on vastassa vain naisvirkailija pömpelissä, siellä toisessa kerroksessa.

Hän alkaa viemään talletusautomaatille, ja alkaa tuon saman litanian, mitenkä tämä on sitten "ilmaista".

Just joo.

"Ilmaistapa" hyvinkin.

Taas muutaman kuukauden, kunnes tämänkin konttorin asiakkaiden rahastus alkaa. Siis seteleiden laittamisesta automaatilla omalle tilille.

Eur. 3,70 per laaki!

Se on noin 22 Suomen markkaa.

Sairasta.

Poistumme, ja pidämme rahat lompakossa.



EPILOGI:

Syyskuun 28., samana vuonna. 

Aamuinen käynti Savonlinnan Sampopankissa. 

Kas, tuossa nurkassahan jököttää sellainen hieno, kallis "talletusautomaatti". 

Mutta mitäs tuossa ikkunaan teipatussa lapussa lukee?

"Euroopan Keskuspankin päätöksellä nr se ja se on seteleiden vastaanottaminen talletusautomaatteihin lopetettu 30.6.2012 alkaen."

Sillä lailla! Kolikot kuitenkin vielä kelpaisivat. 

Justiinsa kun hunajaa maksanut "talletusautomaatti" -verkosto saatiin rakennettua, ja asiakkaille jankutettua niiden pakkokäytöstä. Kuten meikäläiselle Tampereen konttorissa tammikuussa 2012. 

Sekoilu on mieletöntä luokkaa... 

Kiitos kuitenkin, että pelastitte päiväni. Tämä on hauskaa!


(Jojensuussa 28.9.2012) 



Kristiinankaupunki, tammikuu 2012

Pitäisi taas laittaa rahaa omalle tilille. Tai yhteistili se on, useamman omistajan arvo-osuustilin hoitomaksuista on kysymys.

Kristiinankaupungin Nordeaan sisään astuessa näkymä on paha-enteinen:

Tilava konttori, ei ainoatakaan asiakasta, pari-kolme pankkitätiä päätteillään käpristelemässä.

Esitän asiani. På svenska. Henkilöllisyystodistus tietenkin tiskillä.

Eli että josko heille rahani kelpaisivat.

Käteistä ("kontant") haluaisin heille tiskin yli ojentaa. Heidän oman pankkinsa tilin hoitomaksut.

Ei käy!  Ongelma!

Olen saapunut paikalle vääränä päivänä, vai oliko se väärään kellonaikaan. Tai molempia.

Käteistä vastaanotetaan nykyisin vain silloin-ja-silloin!

Voi Pyhä Sylvi!

Täti "ystävällisesti" perustelemaan, miksi se ei käy. Se ei käy!

Alan keskustelemaan asiasta ISOILLA KIRJAIMILLA.

Skandaali - olemmehan Kristiinankaupungissa! Vastaavaa tuskin on täällä tapahtunut miesmuistiin, ehkä ei koskaan. Nämä suomenruotsalaisethan ovat niin hillittyjä...

Ihme ja kumma, keino tepsii. Varmaankin juuri siksi, että Kristinestadissa moiseen ei todellakaan ole totuttu. - Etelässähän vastaavasta ollaan valmiita kutsumaan hetikohta turvamiehet paikalle.

Eräs vanhempi virkailija - jolla ei nähtävästi mitään tekemistä ole - vinkaa minut luokseen, ja alkaa täyttelemään papereita.

Hän tekee siis poikkeuksen! Uskomatonta!

Pyydän tietenkin kuittia, jonka hän kirjoittaa vapaamuotoisesti - "järjestelmä" nimittäin ei suostu tulostamaan normaalia kuittia, koska asiointi ei tapahdu noille käteissuorituksille myönnettyjen tuntien puitteissa.

Ohhoh! Käteissuorituksen teko omalle tilille pankissa onnistuu sittenkin!

Kun asiointi lähenee loppuaan, täti alkaa tyrkyttämään  "palaute"lomaketta.

Ilmoitan, että niiiiiin hölmö en ole, että tuollaiseen alkaisin aikaani tuhlaamaan.

Täti katsoo hölmistyneenä perään, kun nousen.

Samassa huomaan pöydällä esitteitä. "Tervetuloa sijoittamaan Aasian kasvaville markkinoille osakerahastojemme avulla" tms.

Asia selvä.

Peruspankkitoiminta ei kiinnosta lainkaan. Ainakaan me hankalat asiakkaat, jotka "tuomme vain kuraa lattialle". 

Ikääntynyt pankkivirkailija toteuttaa vain annettuja määräyksiä. Kohta hänen piinansa jo päättyykin, eläkeputki odottaa aivan nurkan takana. 

Mutta Aasia! Aasian arvopaperimarkkinat - ne vasta ovat jotakin! 

Tämäkin selvä.

Asia tuli ymmärretyksi, kiitos!

Ja anteeksi että häiritsin!



Kuusamo, tammikuu 2012


Haluaisin tehdä pienen sijoituksen.

Niin, pienen. Tuhat (1.000) euroa. Se on pieni raha nykyään.

Tarkoitus olisi ostaa nk. "lisäosuus" Kuusamon Osuuspankista, jonka jäsen olen. Ei niiden korko niin kummoinen ole, mutta kyse on kuitenkin suhteellisen varmasta talletuksesta ja verottomasta tuotosta.

Tokihan verottomuus suomalaista kiinnostaa. Aina.

Kysyin jo asiaa viime vuonna, ja yksi rouva sieltä jo pariin otteeseen soittikin. Että koska suvaitsisin tulla merkkaamaan tuon lisäosuuden.

Kaiken piti olla siis kunnossa.

Ei muuta kun reippain askelin Kuusamon Osuuspankin Kitkantien konttorista sisään, ja toisen kerrokseen.

Siellä istuu kopissa neitonen, jonka nimikyltissä lukee "sijoitusasiantuntija".

Kysyy, miten meinaan maksaa tuon tonnin.

Käteisellä. Alakerrassa on pankkiautomaati, käyn hakemassa fyffet.

Ja eikun merkkaamaan lisäosuutta.

Mutta ei.

Tyttö alkaa huolestuneena kyselemään, mistä rahat ovat peräisin?

Vastaan, että pankkiautomaatilta. Juurihan kävin äsken ne alakerrasta hakemassa!

Niin, niin... Mutta mistä rahat ovat peräisin?

Hei hetkinen!'

Siis multa aletaan tivaamaan mistä joku tonni on peräisin? Ei voi olla totta!

Tyttö on vaivaantunut, ja sanoo ymmärtävänsä tilanteen typeryyden. Mutta hänellä on ohjeensa!

Samassa takaani ilmestyy ruttunaamainen keski-ikäinen naisvirkailija puuttumaan peliin.

"Mikäs täällä on hätänä?".

On naapurihuoneeessa seurannut tilanteen kärjistymistä.

Vastaan, että minulta kysytään mistä tuhat euroa on peräisin. Hain ne alakerran  pankkiautomaatilta muutama minuutti sitten.

"Niin, niin... Mutta mikä on rahojen alkuperä?".

Totean tilanteen toivottomuuden ja pyydän tytöl... siis tältä sijoitusasiantuntijalta rahat takaisin.

Nousen, ja ilmoitan että "yksi asiakas äänestää nyt jaloillaan". Sinne jäävät naiset katsomaan perään ja keskenään supisemaan. Todennäköisesti soittavat jonnekin, mahdollisesti  viranomaistaholle.

Puolen tunnin sisällä tuo tonnini on sijoitettu jo vastaavaan tuotteeseen, Kuntaobligaatioihin. Olen ollut asiakas jo vuosia. Eipä ole rahojen "alkuperää" kyselty.

Niin... "Rahojen alkuperä"...

Miten olisi "työstä saatua tuloa"?

Miltähän tuo kuulostaisi?

Ei varmaan miltään. Ainakaan Kuusamon Osuuspankille. 

No, joka tapauksessa minun rahani eivät tuonne kelvanneet.

Samapa tuo. 



www.ArcticParadise.fi

Pitkäs -korttien nettimyyntiä.

Juuri Sinulle, Nainen!


22.1.2012

Avata suunsa / Warren Buffett

"At 81, (Warren) Buffett says he's in a unique position to speak out. "If you are a CEO or you have to deal with a conservative board or you have a boss that might get upset by what you say, you can't do what I do. But I don't have a boss. It's hard to hurt me. If you don't speak up now, when are you going to? As my partner Charlie told me, it's like saving up sex for your old age!"

(TIME 23.1.2012)

www.ArcticParadise.fi
 
Arvot kohillaan! 

15.1.2012

Ku-ku-ku-ku Kukkenhaim -hömpötys vaan Härmään - ja sassiin!



Pieni kotimainen EliittiJengimme vänkää jenkkivedätystä Härmään.

"Lisenssimaksu brändistä" 30 miltsiä - rakennuksen rakentamiskulut joitakin satoja miljuunia. Vuosittaiset ylläpitokulut? Summaa mahdotonta arvioida. Ikuinen menoautomaatti, joka tapauksessa.

Niin, mitään ei ole opittu.

Uusi pytinki - romukasa - pitää saada Stadiin. Parhaalle kuviteltavissa olevalle paikalle, heti Pressanlinna viereen. Jonka tienoon Alvar Aallon jättimunaus, Stora Enson pääkonttori, tosin jo omalta osaltaan on pilannut. - Sensijaan että puuhataan Guggista, pitäisikin aloittaa toimenpitteet tuon Alvarin lodjun purkamiseksi.

Muuten Alvaristahan kiertää stooria... Mikä oli sen ajan pippaloissa vakituisena ohjelmanumerona, kun akatemikkomme välillä poistui sivuhuoneeseen, ja sitten palasi pääsaliin... Säännöllisesti... No, porukka oli jo tottunut tuohon... Mitäpä tarinaa tässä tarkemmin toistamaan... Ego -ongelmansa kullakin... Paitsi että jotkut sitten onnistuvat rakennuttamaan itselleen Monumentteja jälkipolvien kiusaksi, kuten Alvari...

Juuri kun kaikkein hitaammallekin pitäisi olla jo selvinnyt, että yhden uuden kylddyyripytingin "vetovoima" kestää korkeintaan muutaman vuoden. Sitten alkaa kituminen. Kaikissa tapauksissa:

Ooppera toimii käytännössä jo säästöliekillä. Kiasman uutuudenviehätys mennyt ja kävijämäärät rajussa laskussa. Sama koskee Kotkan Merikeskus Vellamoa:  Normipäivänä henkilökuntaa - etenkin paskantärkeitä naisvartijoita! - enempi kuin yleisöä.

Eliittille ei ole valjennut, että Suomi ottaa syömävelkaa 7 - 8 miljardia vuodessa. Entisen hirvittävän velkataakan lisäksi.

No, tämä virkamieseliitti ja kylddyyribyrokraatit tykkäävät reissata Njuu Jorkkiin. Lennot Bisnes -luokassa, eppäilemättä tasokas majoitus, ja mukavasti shoppailuaikaa. Siksi he ajavat Guggista kuin käärmettä pyssyyn, jotta mukava kuvio jatkuisi ikuisuuksiin asti. Täysillä päivärahoilla, tietenkin...

Saapi "verkostoitua kansainvälisesti" ja ennen kaikkea: Puhua enklantia!

Ku-ku-ku-ku Kukkenhaimi!

Kukkuluuruu! Mitä ku-ku-ku-ku kuuluu?

Käki ku-ku-ku kukkuu siellä, ja kevät on!

Stadin byrokraatien puuhastelusta voi itse kukin muodostaa käsityksensä kävelemällä Kauppatorin ja Senaatintorin välisten kortteleiden kapeita katuja. Vuosia on puhuttu noiden kortteleiden "elävöittämisestä". No, kylmä tuuli siellä autioita katuja pitkin vaan ujeltaa... Jopa Sofiankadun sympaattinen ja turistien keskuudessa supersuosittu vanha puhelinkioski on nyttemmin poistettu. Oli liian vaikeaa... Hallinnollisesti...

Aivan viimeisimpien tietojen mukaan jopa samaisen Sofiankadun mukulakivetys on saanut tappotuomion. Liian vaikeaa... Teknisesti... - Just joo. Alle sadan metrin pätkä perinteistä "munakivetystä" (tallinnalainen ilmaisu) historiallisen Helsingin ytimien ytimessä muodostaa ylivoimaisen hallinnollisen ropleeman, mutta satoja miljuunia ollaan valmiita upottamaan Kankkulan Kaivoon,  Guggis -suohon. Sillä lailla!

Entäpä sitten Kiseleffin talo? 1980- ja 90 -luvuilla kuhisi elämää. Pikkuputiikkeja, käsityöläisiä, tupa täynnä asiakkaita... Mullakin oli siellä viitisentoista vuotta postikorttiständi, varmaan kymmeniä tuhansia kortteja ehdin tuohon taloon kantaa. - Nyt kun talossa raskaan ja kalliin remontin jälkeen käy, on se aivan toinen maailma. Normipäivänä asiakkaita vain kourallinen, ja osa yrittäjistä laittanut jo lapun luukullekin. Kuvitella saattaa, mitä remontti maksoi, ja kuinka paljon vuokrat nousivat. No, se hyvä puoli sentään, että määräysten mukaisesti talosta löytyy useita vessoja, mukaan lukien tilava ja hieno inva -vessa. Se on suosikkini, koska kasseja ja laukkuja on mukana aina niin paljon. Käytännössä tuo inva -vessa on muuten 99 prossasesti turha - ei Kiseleffin talossa invalideja käy. Mutta kiitos, Stadi, että värkkäsitte meikäläiselle hulppean veskin! Usein tulee kuvaushommissa tai matkalla lautalta/lautalle noilla kulmilla pyörittyä. Maksoikohan tuo veski muuten 100 000 vai 200 000 egeä? Kaunis kiitos. joka tapauksessa! Vaikka osoitteeni onkin Tallinnassa, maksan kunnalisveroni Stadiin - vastinetta näkyy tulevan aivan ruhtinaallisesti! Kun vaan osaa käyttää!

Edelleen:

Stadin byrokraatit saivat päähänsä, että vuosikausia Espan puistossa Joulun alla hyvin toimineet Tuomaan Markkinat pitää siirtää kauas ihmisvirroista -Senaatintorille. Joulukuussa oli hauska katsoa tätä uutta viritystä. Siellä kauppiaat värjöttelivät ilman asiakkaita. Paskantärkeitä turvamiehiä pyöri paikalla enemmän kuin yleisöä. Tyypillinen Helsingin Herrojen "yrittäjyys" -hanke siis. Kauppiaita tosin ei naurattanut.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että kun Stadin byrokraatit pääsevät sörkkimään jotakin pienyrittäjyyteen liittyvää asiaa, on kyseessä Kuoleman Suudelma.

Mutta takaisin Guggikseen. Toki jotkin rahamiehetkin tukevat Kukkenhaimi -hanketta. Niin, rahamiehillehän kylddyyri on tunnetusti aina ollut läheinen asia. Juhani Palmun latomaalauksien suurimmat fanit löytyvät maaseudun huoltoasemansa myyneiden, autokauppiaiden tai halpahalliyrittäjien joukoista. 

Menossa on episodi sarjassamme "Hyvin Syötyä Ja Juotua Päätöksentekoa" - aivan kuten surullisenkuuluisien, oloihimme soveltumattomien, toimimattomien VR:n Pendoliino -junien hommaaminen Härmään 90 -luvulla.

Taidekriitikko Otso Kantokorpi on ansiokkaasti selvittänyt, että suurin osa Guggiksen rojekteista mualimalla viime aikoina on epäonnistunut. Peruttu, eivät ole täyttäneet odotuksia jne. Osa hankkeista jopa herättää hilpeyttä alan toimijoissa. Nyt Jenkit sitten ilmeisesti aikovat ottaa vielä yhden  "rahoituskierroksen" - maksajina härmäläiset veronmaksajat. Nerokasta!

Viisisataatuhatta (500 000) kävijää olisi Kukkenhaimiin kuulemma tulossa TaidePaskaa tsiigailemaan. Per vuosi! Eritoten venäjäläisiä, meille kerrotaan. Helsingistä saataisiin "kiinnostava turistikohde". Pelkästään museokauppa tuottaisi kuulemma nettoa puolitoista miljuunaa vuodessa. Kyllä siinä saa kippoa ja kuppia myydä.

Ja minä kun luulin, että itänaapureitamme Härmässä kiinnostaa ennen kaikkea uusimman elektroniikka -krääsän sikäläistä edullisempi hintataso...

Vaikka Kukkenhaimi -röttelöä (sisältöineen) tuhatkertaisesti suurempi elämys maksaa vain pari-kolme euroa: Lauttalippu Suokkiin. Jos on lämmin elokuinen päivä, saattaa pahin turistiryysis olla jo ohi, ja voi löytää sen oman kallionkolon.

Hyvässä lykyssä, ellei sinileväkesä ole niitä pahimpia, voipi pulahtaa uimassakin.

Parille muulle saarelle pääsee tosin ilmaiseksikin, muttemme mainitse mitään nimiä nyt.

Kel' onni on, se onnen kätkeköön.

Mainittakoon vaan, että kyseisillä Salaisilla Uima-Paratiiseillani ei edes sinilevä ole ongelma, kiitos sijainnin sen verran "avomerellä". Päinvastoin  kuin Suokin uimalahdessa. 

Mutta hei! Nyt välähti!

Käytettäköön Guggis -fyffet tosiaankin tuon Stora Enson pömpelin by Alvar Aaltio purkamiseen.

Ja viedään asia LOPPUUN ASTI:

Rakennetaan paikalla sijainnut kaunis uusrenessanssia edustanut "Norrménin palatsi" (ark. Th. Höijer 1897)  alkuperäisten piirustusten mukaisesti uudestaan.

Paljon suurempi nautinto on täten kansalaisille luvassa kuin Guggis - sekoilusta.


Sitten vielä, extrabonuksena, massia jää ylikin vielä mieletön kasa!




(Park Hotel Käpylä 15.1.2012) 

www.ArcticParadise.fi 



Jälkikirjoitus:

Kappas vaan!

Tämän päivän Hesarissa oli juttua tuosta Kiseleff -farssista.


Faktatietoa: 


Remppa maksoi 11 miltsiä.  Vuokrat nousivat 2,5 -kertaisiksi. 


Kiseleffiin haluttiin "laadukkaista design -yrityksiä". Usea viime vuonna aloittaneista on jo lopettanut. Eräs jutussa haastateltu pienyrittäjä kertoi, että saattaa mennä useita päiviä ilman ainoatakaan asiakasta.


Samoin muuan yrittäjä ennusti, että lukuisia konkkia on tiedossa. 


Stadin byrokraatit tietenkin kiemurtelivat: "Ensi kesä näyttää", "Pitäisi panostaa markkinointiin", "Kyse on laajemmasta vähittäiskaupan murroksesta" jnpp. stignafuulaa...

Mutta huomenna iltapäivällä olisi taas kuvauspäivä aivan siinä lähistöllä. 


Saatanpa ehkä käyttää hyväkseni "sosiaalisina tiloina" tuota edellä mainittua miljuuna -vessaa... 


(Turku 10.2.2012)

 



























Jo on vesihuikka Härmässä hinnoissaan...



Air Finlandian lento Las Palmas - Helsinki 14.1.2012

Jotenkin olin ollut siinä luulossa, että tilkka vettä  olisi asia, joka suomalaisessa systeemissä ei olisi ongelma... Siitä ei tulisikaan ongelmaa... Olin väärässä. Miten väärässä olinkaan!

Tammikuinen lauantai-ilta, paluulento Kanarialta Härmään.

Skippaan lentokoneaterian sen kalliin hinnan ja huonon laadun vuoksi, ja pärjäilen omilla eväillä. Pieni punkkupullo oman sämpyläni kanssa, siinä ainoa tilaukseni. Huono asiakas!

Siinä vaiheessa kun lennolla ruokailu -härdelli, tax-free -myynti ja muut kuviot ovat ohi, tuntuu että jano pahenee aivan  kestämättömäksi.

Vielä olisi pari tuntia lentoaikaa jäljellä...

Sinnitellään vielä eteenpäin... Mutta... Ei kestä! Vettä on saatava!

Samassa lentoemäntä painelee ohitse.

Tiedustelen: "Voisinko saada huikan vettä?".

Vastaus: "Meillä on vettä myynnissä, kaksi euroa pullo!".

Ohhoh! Tämähän on kylmää kyytiä!

Totean, jotta antaa olla.

Ei kulu kuin minuutti, niin sama lentoemäntä, käväistyään koneen taka-osassa, kävelee taas ohitseni - viemään lasillista vettä kymmenen metrin päässä edessäni istuvalle henkilölle.   

Ahaa! Vai sillä lailla! Vesihuikan tarjoilu tällä lennolla perustuukin - pärstäkertoimeen!

Jano yltyy yltymistään - ei perkele, tämä ei ole enää normaalia. Johtuukohan tämä osittain tuosta Kanarialla ilmassa olleesta hienonhienosta Afrikan hiekasta?

Pakko nousta ja lähteä kerjuureissulle, veden perään.

Koneen takaosan "keittiössä" kolme (3) lentoemäntää seisoskelevat keskenään lätisemässä. Töitä heillä ei siis enää ole, kellokin lähenee puoltayötä.

Esitän jälleen asiani.

"Niin, meillä on pieniä vesipulloja MYYNNISSÄ, kaksi euroa pullo. Mutta voi voi kun kassamme olemme jo laskeneet, emme voi enää myydä mitään".

Huomaan edessäni noin puolentoista metrin päässä seisovan lentoemännän vieressä, hyllyllä, ison puolentoista litran vesipullon. Avattuna.

Tiedustelen, mikä pullo tuo sitten on? Enkö voisi saada siitä yhtä huikkaa?

"Ei, kun se on MEIDÄN vesipullomme".

Aha.

Täältäkään ei siis saa vettä. Vettä kyllä on, mutta sitä ei myydä, eikä yhtä vesihuikkaa avatusta vesipullosta myöskään anneta. Kas kun kassa on jo laskettu, ja avattu vesipullo on HENKILÖKUNNAN OMAA VETTÄ.

Asia selvä. Harvinaisen selvä!!!

Siis takaisin istumaan, turhalta vedenkerjuu -reissulta.

Mutta nyt ei enää kestä. Vettä on PAKKO SAADA!!!!

Siis vielä yhdelle yritykselle veden perään. Tällä kertaa koneen etuosaan. Tärppäisiköhän siellä?

Nyt on tilanne todella sellainen, että vettä ON SAATAVA. Maksoi mitä maksoi!

Koneen etuosan henkilökunnan tiloista löytyy kaksi lentoemoa. Hommat heiltäkin ovat jo ohi. Toinen laskee kolikkokassaa, toinen vain seisoskelee. Kello on jo yli keskiyön.

"Saisinko huikan vettä? Jano on kova, en kestä melkein kolmea tuntia perille Seutulaan saakka."

"Niin, meillä on MYYNNISSÄ vettä. Tällaisissa pienissä pulloissa, kaksi euroa pullo".

Ostan vesipullon. Muuta vaihtoehtoa ei enää ole.

Koville otti!

Pitkälti yli puoli vuosisataa piti Härmässä asustella, kunnes valkeni että vesihörpyn saaminen on näin kovan väännön takana. Aina oppii uutta!

Tämä siis Suomessa, Tuhansien Järvien Maassa,  jonka järvistä ison osan vesi on jopa sinällään juomakelpoista. Kraanavesikin on säännönmukaisesti parempilaatuista kuin nuo hullutukset, pullotetut vedet. Ja ilmaista!  Saatavuus käytännössä rajaton!

Mutta ei. Air Finlandian lennolla ei siis voi olla vesipänikkää, josta vesihuikan janoon nääntyvälle asiakkaalle voisi ilman sen suurempia pulinoita jouhevasti antaa. Ei, ei, ei!

Asiasta on onnistettu värkkäämään ONGELMA - moninkertainen ONGELMA!

Onnea, Suomi!

-

Vertailun vuoksi kokemus samalta reissulta, Puerto Ricosta:

Eräänä iltana ihan alussa Puerto Calmassa kova jano. Ei kun alas respaan kysymään, lieneekö paikallinen kraanavesi juomakelpoista. Ei ole.

Jaha, lähdetäänpä ostarille muutaman sadan metrin päähän hakemaan vettä. Mihin saakka kaupat  muuten ovat auki?

"Ei teidän tarvitse sinne asti mennä. Meillä olisi tässä tämmöisia viiden (5) litran pänikkiä. Hinta on euron."

Ei kun kaivamaan kuvetta. Harmi, löytyy vain kahdenkymmen egen seteli.

"Never mind! Maksakaa sitten joskus! Pagare manana!"

Näin käy siis vesihuolto vanhassa turismimaassa, Espanjassa. Ero härmäläiseen systeemiin on kuin yöllä ja päivällä.

Siis nimenomaan asenne-ero. Toki onhan hintaerokin kaksikymmenkertainen tuohon paluumatkalla lentokoneessa vaadittuun!

Juttuhan menee niin, että jos suomalaiselle - eritoten suomalaiselle naisporukalle - annetaan jonkinlainen "ohjesääntö", viilataan sitä pilkkua sitten ihan loppuun asti. Terve järki katoaa kuvioista välittömästi.

Paskantärkeys huipussaan!

-

Toinen esimerkki:

Lento Phuketiin - niinikään Finnmatkoilta ostettu - maaliskuussa samana vuonna 2012.

Kone ja matkustamohenkilökunta ovat brittejä, Thompson Airin väkeä.

Loistavaa!

Mulla on paikka viimeisellä rivillä koneen takana, aivan sen pienen "keittiön" vieressä.

Kaikki toimii sutjakkaasti, kuten brittien kanssa yleensäkin.

Sitäpaitsi tällä lennolla tarjotaan Phuketiin lähestyttäessä pieni aamupala tasapuolisesti kaikille - meillekin, jotka emme aterioita ole tilanneet. Kanarian -lennolla siis ei herunut edes vesihuikkaa.

Järjestyshäiriöitä koneessa ei ole, varmaankin kiitos brittihenkilökunnan jouhevan asenteen.

Porukkaa lappaa keittiössä hakemassa drinkkiä pitkin lentoa. Läppä lentää brittiemojen kanssa. Nauru raikaa.

Suomalaiset emothan pitävät tiukasti kiinni "reviireistään" ja minuutilleen aikataulutetuista "palveluvuoroistaan". Ei tule kysymykseen, että "työajan ja -paikan ulkopuolella" minkäänlainen asiointi olisi mahdollista. Puhumattakaan siitä, että matkustajat kävisivät keittiössä ostoksilla ja jutustelemassa.

Se "turvalllisuus, se "turvallisuus", nimittäin.

Ei silti, mitä ihmeen jutustelemista noiden suomalaisten emojen kanssa edes olisikaan?

(Phuket 17.3.2012)



LOISTAVA UUTINEN!

Air Finlandia konkurssissa!

Ihanaa! Ihanaa! Ihanaa!

Tätä on odotettu - tämä pelasti päiväni!

Siis oikeudenmukaisuutta sittenkin on olemassa!

Naurattaa kovasti, kun henkilökuntaa haastatellaan lehdissä. He ovat kuulemma "shokissa".

"Tämä tuli niin yllättäen".

"Saivat lehdistä lukea asiasta".

Voi Pyhä Sylvi sentään noita suomalaisia duunareita!

Mestauspaikalle talutetaan lieassa. Sokeita, märkiä pässejä. Mitä nyt vähän määkivät.

Konkkaan vaan, koko firma!

Työttömyyskortistoon vaan, koko porukka!

Valtio sitten ottaa lisää velkaa noidenkin kulujen hoitoon...

Sopii mulle!



(Karlstad 27.6.2012)


http://www.arcticparadise.fi/









 






13.1.2012

Freak Show (Ecce homo!)



Gran Canaria, tammikuu 2012:

Kun nyt tänne asti on tultu, käydään tsekkaamassa ne kuuluisat Playa del Inglesin hiekkadyynit. Muutama aika komea foto niistä on liikkeellä: Kuin pienois -Sahara, tai meidän Lappimme, muutamasta kohdin...

Bussilla Puerto Ricosta Maspalomasiin, puolisen tuntia. Pysäkki on juuri siinä Faron majakan tienoilla. Reitti dyyneille alkaa aivan tuosta vierestä.

Välissä on kuitenkin kosteikko, luonnonsuojelualue. Paljon vesilintuja.

Haa! Tuossa on jätskikoju. Reissun eka jäde on tapahtunut tosiasia! Cocos -jädeä! Mutta aika hintavaa täällä, pari pientä boltsia 1,90. Ei täällä mitenkään halpaa ole muutenkaan...

Kupletin juoni käy selväksi: Dyynit muodostavat niemen Maspalomasin ja Inglesin välillä. Suosituin harrastusmuoto täällä näyttää olevan niemen kiertäminen kävellen rantaviivaa pitkin. Liikkeellä on tuhansia ihmisiä.

Tuulee, kuten Gran Canarian etelärannalla kuulemma usein. Täälläpäin sirocco -tuulta kutsutaan nimellä calima. Näin nämä dyynitkin ovat muodostuneet: Tuulen tuoma hiekka on peräisin Saharasta. Afrikkaanhan ei ole pitkä matka.

Muutaman minuutin kuluttua huomaan vähän syrjemmällä noin viidenkymmenen metrin päässä rannasta pari puskaa, joiden syrjässä on painauma hiekassa. Sinne! - Pian olemmekin jo Unten Mailla...

Suloisten aurinko -torkkujen jälkeen varusteiden tsekkaus: Kaikki on tallella. Mutta hiekkaa on kertynyt isot läjät kassin ja reppujen päälle. Hiekka on niin hienoa, ettei sitä muuten huomaisikaan.

Sitten ylittämään dyynit, sitä vartenhan tänne on tultu.

Ei perkele...

Kuvat ovat taas valehdelleet. Eivät nämä dyynit kuvausmielessä ole paljon mistään kotoisin. Aurinko on liian korkealla, valoa liian paljon, ihmisiä liian paljon... Eri puolilla teltat ja ihmisrykelmät pilaavat maiseman.

Täytyy olla niin, että nuo muutamat upeat fotot näistä dyyneistä on kuvattu joskus tosi aikaisin aamulla, jolloin ihmisiä ei ole vielä ollut. Aamulla kuviin on saatu varjot, syvyys mukaan. Näin keskipäivällä tämä on aivan mahdoton kuvauskohde. Ei tarvitse kaivaa kalustoa repusta koko päivänä, se on selvää.

Kaikenlaiset homot ja muut friikit näkyvät valloittaneen tämänkin mestan.

Alastonta väkeä tulee vastaan jatkuvasti.

Täällähän on kokonaisia yli 50 -vuotiaiden isomahaisten, kultaketjuilla koristautuneiden  homojen leirejä.

Tuossa taas lyllertää eräs lihavimmista koskaan nähdyistä naisista, ilman rihman kiertämää. Ihme että pystyy liikkumaan. Paino varmaan puolitoistasataa kiloa.

Törkeätä. Osalla - tosin pienellä - rantaa kiertävistä ihmisistä on nimittäin lapsiakin mukana!

Mikä perkele siinä on, että friikit röyhkeästi tulevat elvistelemään mainstream -ihmisten ilmoille? Eikä siihen puututa, täälläkään?

Eikö olisi kohteliasta ja sivistynyttä, että he pervoilisivat omissa porukoissaan - täälläkin on tuota takamaastoa pusikkoineen riittämiin, sinne vaan! Omiin oloihinsa!

Mutta ei.

Harvassa paikassa on koko "Länsimaisen kulttuurin" rappio niin konkreetissti esillä, suorastaan tyrkyllä kun täällä.

Niemen uloimmassa kärjessä päätän oikaista reittiä vähän. Edessä kulkeva alaston 60 +  -pervo pysähtyy, ja katsoo asialliseksi kusta hiekalle. Just joo... Jo on röyhkeys huipussaan!

Täytyy sanoa, että on suuri helpotus, kun dyynien Friikki-Sirkuksesta pääsee pois, Inglesin kaduille. Onneksi kadunkulmasta löytyy nettikahvila.

Mutta ei! Homotus jatkuu täälläkin! Pöytä jolla pääte sijaitsee on kuormitettu homojen propaganda -flaijereilla. Eikö heistä pääse eroon?

-

Dyyneillä kävi juuri päinvastoin kuin luulin. Tai siis toivoin.

Dyyneiltä ei löytynyt kuvattavaa, eikä puhdasta, Homo sapiens  -vapaata kohtaa.
 
Ihmis-saastaa kaikkialla!

-

Seuraavana päivänä Puerto Ricossa eestiläinen lomaosake-kauppias tarjoaa kahvit, juttelemme hyvän tovin.

Kun kerron kokemuksistani, on hänellä vastaus valmiina:

"Jah! Vene pedet!".

Nuo dyynit ovatkin kuulemma tunnettu venäläisten pederastien kokoontumispaikka...

Lomaosakemyyjä on kiinnostava heppu, ja tekee tarjouksenkin:

Jos antaisin hänelle 5 - 15 tuhatta euroa, pääsisin mukaan hänen systeemiinsä, joka takaa SuperEdullisia yöpymisiä jopa viiden tähden hotelleissa seuraavan 15 vuoden ajan.

Hmmmm... Sangen mielenkiintoinen tarjous, ehkä kuitenkin tällä kertaa passaamme sen...;-)  Joku toinen kerta, ehkä...
 
-

Puerto Ricosta löytyy suomalainen ravintola, Ulvova Mylläri.

Pari kivaa mustatukkaista eestiläistä tarjoilijaa, Pille ja Merilin. Hiiumaan ja Pärnun tyttöjä.

Illalla kun siellä käy syömässä, kuuluu alle kympin suppilovahvero/kalkkunapasta -annokseen  myös salaattipöytä. Näissä oloissa hyvä diili, Kanaria on tosiaankin hintava kohde.

Ravintolan omistaja tilaa Pitkäsen Tommin postikortteja, Suomen lippu -aiheisia, myyntiin.

-

Viimeisenä iltana respan tyyppi kysyy, miten menee.

Vastaan: "Tristana!",  koska huomenna alkaa kotimatka.  Muistelen, että tuo Luis Bunuelin leffan nimi tarkoittaa surullista, tai jotenkin sinne päin.

Käy ilmi, ettei respan kolmevitonen edes tiedä, kuka Luis Bunuel on.

Kerron, että kyseessä on kuuluisa espanjalainen elokuvaohjaaja.

Hän: "But I don't watch too much television!".

Aha.

Espanja taitaakin tosiaan olla vanha kulttuurimaa...


(Puerto Rico 13.1.2012)


www.ArcticParadise.fi

10.1.2012

Antti Jokisen perätön "raiskausepäily"

No niin...

Muutaman päivän taas paskalehdistö revitteli tällä raiskaus"uutisella" - ja keskustelupalstojen hyeenat kiljuivat noita "Munat veks! Munat veks!" tavanomaisuuksiaan.

Poliisi: Raiskaus"ilmianto" oli aiheeton.

Elokuvaohjaaja Jokinen joutui karmeaan myllytykseen. Maine tietenkin meni, monien mielestä häntä on "epäilty raiskauksesta" loppuelämän ajan. Leima pysyy. Suomessahan on tuo kuvio: "Epäiltiin/syytettiin, mutta jätettiin tuomitsematta riittävän näytön puutteessa."

Anttihan on menestynyt, komea ja varakas mies. Kun tuollainen kaveri ilmestyy sinkkumarkkinoille, on selvää etta jotakin tällaista tapahtuu. Ämmät pitävät siitä huolen.

Kirjailija F. Scott Fitzgerald muuten eräässä novellissaan osuvasti vertasi vapaan Alfa-Uroksen asemaa pullean fasaanin tilanteeseen metsästyksessä: Ennemmin tahi sitten vähän myöhemmin ammutaan alas. Vääjäämättömällä varmuudella.

"Ilmiannon" tekijän nimea ja kuvaa ei näy missään - ei tietenkään, hänen "intimiteettiään halutaan suojella". Onhan kysymyksessä nainen, tuo "heikomman sukupuolen edustaja".

-

On Suomi mielisairas maa.

-


Nimet ja pärstat vaan julki noilta perättömien raiskaussyytösten esittäjiltä!



(Puerto Rico, Gran Canaria, 10.1.2012)

www.ArcticParadise.fi 

  .