29.12.2018

Tapaus Kotkan Valokuvakeskus - Hyvin nyysitty! - R.I.P. luuseri -"kuvataitelija" Timo Mähönen

(kesken)

Tuolla mulla oli oma korttiständi, siihen tietty kortit ja myös muutama kirja myyntitilillä melkein kymmenen vuoden ajan.


Syksyllä 2018 Kotkassa käydessä kävi ilmi että lappu oli luukulla.

Siinä hienossa lukaalissa, Vuorelankulmassa, "Vuokrataan" -kyltti ja jonkun isännöitsijän tms. puhelinnumero.   

Sitten alkoi revohka oman omaisuuden, kuittausta vastaan myyntitilille jätetyn, palauttamisesta.  

 

Kotkan valokuvakeskuksen "asiainhoitajalta" saatuja tekstareita:

10.12.:

"On selvä asia, että kortit ovat sinun eivätkä kuulu konkurssipesään. Kortit otettiin erilleen vkk:ta purettaessa elokuussa. X oli tarkkana siinä asiassa. X:llä on ollut äärimmäisen raskasta. Puhun X:n kanssa.Vkk:n mittakaava oli valtava, töitä riittää".

10.12.:

"Valokuvakeskus tyhjennettiin elokuun alkupäivinä. Isot talkoot, erityisesti Y hankki asiantuntevaa väkeä paikalle. Silloin oli ne kovat helteeet ja vkk oli tukala paikka. Kuvasin eri vaiheet. Olen ollut koko ajan mukana". 

 27.12.:

"Hei.Tässä on useampi asia selvityksen alla. Etenee kyllä ensi viikolla. Olisi ollut hyvä, jos olisit kesällä ottanut yhteyttä".

27.12.:

"Milloin kuulit valokuvakeskuksen lopettamisesta".

27.12:

"Asiaa ollaan hoitamassa. Mutta on tässä sinullakin vastuuta".

27.12.:

"Kerro, mikset kesällä ottanut yhteyttä ja hakenut kortteja. Minusta tämä korttiasia on tärkeä".

27:12.:

"Mikset itse huolehtinut omaisuudestasi, kun vkk loppui? Jätit kortit muiden hoidettaviksi".

27.12.:

"Tämä asia ei ilmeisesti ole sinulle tärkeä, kun et hoitanut sitä kiireesti kesällä etkä nyt vastaa kysymyksiin. Teemme minkä voimme".

27.12.:

"Minulla ei ole omaisuuttasi. Ota yhteyttä X:n. Annan hänelle numerosi niin, että hän tunnistaa soitajan. Z.".

27.12.:

"X:llä on nyt sinun numerosi. Hän tietää, kun soitat, että se olet sinä. Hän tietää, missä kortit ovat. Minä en tiedä".

27.12.:

"Kortit ovat X:n hallussa. Soita X:lle niin asia etenee".

27.12.:

"Pyydänkö että X soittaa sinulle? Miten haluat korttisi löytää?".

29.12.:

"Voit lähettää hänelle ystävällisen kirjeen, jossa esität asiasi huolellisesti perustellen. Se on paras tapa ja juridisesti pätevä".

29.12.:

"Yritän auttaa sinua. En ole X. Kirje on varmin tapa hoitaa asia".

29.12.:

"En ole antanut väärää tietoa. Kommunikoida voi monella tavalla. Käytetään kaikki keinot. Kirje on hyvä".

29.12.:

"Onko sinulla X:n osoite".

29.12.:

"Annan osoitteen, jos kirjoitat kirjeen. Kirjoitatko? Osoite on luottamuksellinen".

29.12.:

"Tai voit lähettää minun osoitteeseeni ja toimitan kirjeen hänelle".

29.12.:

"Miten haluat tämän asian selvittää".

29.12.:

"Kirjeen saat X:lle perille. Kirje on juridisesti hyvä keino. Onhan kyse sinun edustasi".


Oma sms -vastaukseni tähän viimeisimpään viestiin.:

Öööööööö


x


Sitten:


20.01.:

"Hei! Sain Pialta korttisi (88kpl). Kun tulet Kotkaan, niin tuon ne sinulle. Eeva Linkola".

20.01.:

"Minkä nimisiä kirjoja?".

20.01.:

"Kysyn Pialta, tietääkö niistä. Otan selvää telineestä, jos joku teline on tallella. Kerron sitten".

24.01.:

"Olen kysynyt Pialta ja Orvo Heinoselta telineestä ja kirjoista. Ei ole mitään tietoa tai muistikuvaa sellaisten olinpaikasta. Ei minullakaan. Kortit 88 kpl on tallella. Miten toimitan ne sinulle? EL".

31.01.:

"Sopiiko sinulle tapaaminen Kotkassa huomenna perjantaina klo 11? Vaikkapa kirjastossa näyttelyaulassa".

Mie 31.01..

"Jos kaikki menee hyvin tulen huomenna myöhään illalla Kotkaan ja jään yöksi. En vielä tiedä minne. Ilmoitan viimeistään hu aamulla. Voit jättää omaisuuteni sitten antamaani osoitteeseen huomenna. Siis sen osan omaisuudestani, mitä ei ole nyysitty. Tommi Pitkänen".

31.01.:

"Selvä".

Mie: 31.01.:

"Päivää. Minulla on huone Sokos Hotellissa Kotkassa huomenna perjantaina 1.2.  Itse saavun vasta myöhään illalla. Rippeet valtaosin nyysitystä omaisuudestani voi jättää respaan. Soitan sinne viimeistään aamulla ja kerron asiasta. Tommi Pitkänen.".


x

Minulle sopii hyvin - vieläpä erinomaisen hyvin - että Kotkan valokuvakeskuksen "asianhoitaja" julkaisee vastavuoroisesti omat viestini, jossa kyselen kuitattua lähetysluetteloa vastaan jätetyn omaisuuteni olinpaikasta. 

Tuotteeni olivat tulla Kotkassa melkein 10 vuotta myyntitilillä, laskettiin pari kertaa vuodessa.

Viime keväänä maksoivat viimeksi laskunsa, ihme ja kumma.

Ko. valokuvakeskuksen karmean (kuten nyt on paljastunut)  taloudellisen tilan huomioiden.


Saapas nähdä, miten tässä käy.

Ennuste ei ole hyvä.

Kotkan valokuvakeskuksen "asianhoitajan" mukaan omaisuuteni on hyvässä hoidossa, mutta ko. henkilöön X ei saa yhteyttä ei tekstareilla, ei puheluilla.

Vaikka "asianhoitajan" mukaan henkilöön X:n on oltu yhteydessä, ja tämä vastaa soittooni. 

Ei muuten vastaa. 

Mahtavaa sekoilua!


x


Ai niin... 

Tuo Kotkan valokuvakeskuksen viime vuonna edesmennyt "perustaja" (oman ilmoituksensa mukaan) Timo Mähönen... 

Oli mukava mies.

Hauskaa juttuseuraa.

Vaikka "taitelijana" olikin jotakin ihan ööööööö -sarjaa.

Epäonnistunut "kuvataiteilija" (nimitys mitä hän itsestään hanakasti käytti).


Jutuhan menee niin, että aina kun joku suunnilleen "heti kätelyssä" alkaa käyttämään itsestään jotakin noin hienolta kuulostavaa titteliä, pitää hälytyskellojen alkaa soimaan.

Tuosta nimityksestä "kuvataiteilija" tulee mieleen ensimmäiseksi takavuosien pillunrev... anteeksi, siis eroottinen artisti Rakel Liekki, eli Tiina Koponen. 

Täyttä roskaahan Raksunkin duunit ovat.

Tosin Rakelin eduksi on mainittava, että hän on - harvinaista kyllä - itsekin julkisuudessa myöntänyt oman lahjattomuutensa kuvien tuottamisen saralla.

Poken tuottamiseen ansioita tosin löytyi silloin aikoinaan, kun neidillä oli tuo varsin lyhyeksi jäänyt Prime Timensä.   


Netin kuvahaulla löytyi muutama Mähös -tuotos: Aivan hirveää sontaa.

Menisivät jo huumorin puolelle nuo Timon pläjäykset, ellei kyseesssä olisi vakava asia: 

Jälleen tyyppi, jonka käsitys omien sutaisujensa arvosta/laadusta oli totaalisen vääristynyt. 

Kuten Härmässä - tässä erilaisten diletanttien Luvatussa Maassa - niin yleistä on. 

  
Ei ihme, ettei hän tuolla puuhastelullaan taloudellisesti pärjännyt.  

Kansan - yleisön - tuomio oli armoton.

Yritti ilmeisesti saada tuosta Kotkan Valokuvakeskuksesta jonniinmoista leipäpuuta itselleen.

Huonoin tuloksin. 

Katastrofaalisen huonoin.  


Timo Mähönen jos kuka oli malliesimerkki tästä Suomen nykyisestä hullutuksesta:

"Taiteen" yliarvostuksesta. 

"Taiteilijoiden" eli taiteilijoina-itseään-pitävien massiivisesta ylituotannosta. 

Edellämainittujen "tuotannon" surkeampaakin surkeammasta laadusta. 


Mähöstä musitellessa tulee vääjäämättä mieleen kaverin asenne rahaan.

Tapasin Timon ehkä 15 - 20 kertaa, ja tavalla tai toisella hän joka kerta käänsi keskusteluun nimenomaan rahaan. 

Aina kauhea valitus rahan puutteesta.

Huvittavaa kyllä, vainaja yritteli omaa tukalaa henkilökohtaista talouttaan petrata osakekaupoilla. 

Koko ajan oli joku viritys menossa.

Kertoili noista pikkuruisista osake-ostoksistaan ja kyseli sijoitusvinkkejä.

Milloin ei tarinoinut tuosta Elämänsä Valosta, Pia -rakkaastaan.



Ai niiin... 

Olihan Timpalla toki kolmaskin kesto-aihe, massin ja Pia -rakkaansa ohella..

Nimittäin tuon arvostamani valokuvaaja Juha Metson haukkuminen.

Juha Metsoa en koskaan ole tavannut.

Seurannut miehen uraa ja kuvia sitäkin enemmän. Ihailulla. 

Timo Mähösellä taas oli jostakin syystä tarve lähes aina tavatessamme dissata tuota Juha Metsoa.

Vaikea sanua, miksi. 


Jos veikata pitäisi, niin herroilla lienee ollut - ainakin Mähösen puolelta - jonkinlainen kilpailu/kateustilanne.

Ilmankos Mähönen noita muidenkin kotkalaisten ihmisten omaisuusasioita minulle - täysin ulkopuoliselle - niin hanakasti raportoi.  


Timoa tavatessa oli pakko todeta miten oikeassa aikoinaan olikaan Jean Sibelius.

Jannehan totesi että kun haluaa keskustella taiteesta, menee Kämppiin juttelemaan liikemiesten kanssa. 

Taiteilijat nimittäin - tai siis Mähösen tapauksessakin nämä nyky-Suomen lukemattomat, surkeat wannabe -"taiteilijat" - tahtovat aina jutella massista. 
  



Mutta edesmennyt oli - kuten sanottu - erinomaista juttuseuraa.

Pidin Timosta.  




                                                                 Kaunissaari


(jatkuu)


(Yyterissä 29.12.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja netistä  

19.12.2018

Pohdiskelua poke-staroista: Case Sibel Kekilli, Henkka Saari



Mikähän siinä on, että tuo pornoilu ottaa niin koville?

Pitkässä juoksussa, nimittäin.

"Tapahtumien tiimellyksessä" poke-staroilla kyllä on hymy herkässä. 


Sitten se hymy tuppaa hyytymään... 


Otetaan vaikapa tuo Sibel Kekilli.

Netistä löytyy matskua neidon edesottamuksista pornon saralla 2000 -luvun alussa.

Löytyy - aivan ylenpalttisen runsaasti.

Tällä "Wild Turkish Porn Starilla" näkyy kuvauksissa olleen erinomaisen hauskaa. BIG TIME!


Kuvat ja klipit säilyvät netissä ikuisesti. 


Sitten kun sama neito keväällä 2018 saapui Suomeen markkkinoimaan jotakin uutta suomalais-saksalaista tv -sarjaa Bullets.

Kuvista päätellen (Apu 3.5.2018)  ennen niin hehkeästä nuoresta naisesta on tullut - mummu!

Mummu hymyttömän ilmeensä, asentonsa, vaatetuksensa suhteen.

Reportterin kysymyksiin ex- pokestara-urastaan Sibel ei suostunut vastaamaan.

"Haastattelu oli päättynyt", toteaa nykyinen taidenäyttelijä ja poistuu.


Mikä veti noin vakavaksi?


Sama juttu oman Henkka Saaremme kanssa.

Kuvista päätellen tämä sairaseläkeläinen ("polvi tuli kipeäksi") on lihonut massiivisiin mittoihin.

Elopainoa 160kg!

Aikoinaan niin komea mies.

Muistan kun näin hänet kerran silloin porno-uransa aikoihin, kamelinkarvatakissaan, astumassa Hotelli Seurahuoneen ovesta sisään Kaivokadulla...



Vai onko sitten niin, ettei (miehille) nk. "ilmaista seksiä" ole olemassakaan?

Tavalla - tai sitten toisella - on maksettava.

Suora käteissuoritus on sittenkin loppupelissä se halvin vaihtoehto...?

Siihen liittyen saihan Hekka silloin "uransa" huoppuvuosina turpaansakin BIG TIME kateellisten miesten taholta,


Niin...

Maksamista on niin monenlaista.

Samoinkuin "ansaitsemista" on niin monenlaista.

Sellaistakin, joka pitkässä juoksussa osoittautuukin... Maksamiseksi.



Kunhan tässä kyselen.




                                                     Hiljaiseloa Töölössä, 2001



(Kuusamon Tropikki 19.12.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttimyymäläsi netissä

 

5.12.2018

Arpajaisvoitto Kuusamosta!


Bingo!


Tuli loppukesästä voitto Kuusamon Energian ja Veden markkinointiarpajaisista!

300 euroa!

Kiitos - kyllä kelpaa!


Hain lahjakortin tänään. 

Fillarilla Kuusamon Tropiikista, missä "oma viikko" on juuri meneillään. 


Voiton nouto Erauspojantieltä mukavaa ulkoilua, kirpeässä pikkupakkasessa.

Luntakin jokunen sentti.


Noihin markkinointiarpajaisiin todellakin kannattaa osallistua!

Vuosien varrella on tullut kaikkea pientä mukavaa:

- polkupyörä

- lasketteluhaalarit

- lasketteluväline -setti

- T-paita, Radio Mafia -aiheinen

- Ilmari Tapiovaaran design -tuoli (Artekin mallistoa) 

Jne. jne. 


Voitonmahdollisuudet markkinointiarpajaisissa ovat moninkertaiset vaikkapa R -kioskista ostettaviin arpoihin ja lottoihin sekä veikkauksiin verrattuna. 

Osallistujia nimittäin on paljon, paljon vähemmän. Joskus vain muutamia kymmeniä.


Kiitos, Kuusamo!


Niin, muuten...


Tuo voitettu 300 euroa ei poistu Kuusamosta.

Lahjakortin pyysin kirjoittamaan M -market Nilolle.

Sieltä sitten sapuskaa vähitellen  Kuusamon Tropiikin viikon 51 omaan huoneeseen nr. 330.

Makoilla siellä kuin karhu talviunilla - ja syöpötellä ilmaisia herkkuja.  

Sohvalla, telkun ääressä.

Kyllä kelpaa!


Ensin kuitenkin Kuusamon Hyvinvointikeskukseen jumpalle.

Kuten aina joulukuisin tällä Kuusamon Tropiikin "omalla viikolla". Pari - kolme kertaa per viikko.


Voi että on hienoa saada venyttelyä!

Johan tuossa tuli kolmena päivänä istuttua busseissa ja junissa läpi Suomen tänne matkatessa. 

Keskimäärin 4 - 6 tuntia per päivä. Selkä sen mukaisessa kunnossa. 


Lienen tänäänkin ryhmän ainoa mies. 

Kuten tavallisesti. Kuusamossa!

Jossakin vaikkapa jo Tampereen korkeudellakin tilanne on toinen.

Joka ryhmässä useita miehiä.

Mutta nyt olemmekin siis... Kuusamossa.  
 


                                                                      Jyrävä

(Kuusamossa 17.12.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttimyymäläsi netissä


20.10.2018

Ilja Janitskinin tuomio käräjäoikeudessa: Hyvästi Suomen "sananvapaus"; Tapaus Jessikka Aro

Aha.


Nyt sai MV -Ilja kovaa kakkua ja mittavat korvaukset niskaansa.

Hyvästi sananvapaus Suomessa!

Aika heikoissa kantimissa on maassa demokratia ja "sanavapaus" jos ei se yhtä Iljaa ja MV -lehteä kestä!


Olisi pitänyt antaa rähistä vaan.


Totta tosin on, että nuiden MV -skribenttien tyyli on ollut heikkoa. Jopa ala-arvoista.

Mutta siellä seassa on ollut paljon asiaakin!


Härmässä tarvitaan - tai siis tarvittaisiin - samoja teemoja käsittelevää älykästä ja tyylikästä juttua.


Sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä.  


Finis Finlandiae.



Mitä tuohon Jessikka Aroon tulee, on henkilö Wikipediankin mukaan tuomittu huumerikollinen. 


Julkaistut kuulustelupöytäkirjat ovat karua luettavaa. Aro kertoo mm. olleensa saikulla mielenterveysongelmiensa takia. 

Selvä! Kiitos tiedosta!

Kuitenkin kyseinen henkilö on ollut YLE:n palkkalistoilla, ja käy NATO -seminaareissa "luennoimassa".

Kyllä tämä yhteiskunnallisesti kiinnostavaa tietoa on, ja MV -lehti sen toi esiin.


(Raamatukogu, Haapsalu 20.10.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortit netistä. 

  


 

24.9.2018

Kiira Korven ( 20 vee ) ja keski-ikäisen venäläismiljardöörin suhde. Oman kertomansa mukaan. / Päivitys 11.12.2021: Kuka on Pekka?



Kiinnostavaa viihde-lukemista lennolla tänne Costa del Solille tuo Kiira Korven tilitys suhteestaan itseään kaksi kertaa vanhempaan venäläismiljardööriin.


Iltalehti 22.9.2018: "Ehjäksi särkynyt" - Juha Nurmisen kirja Kiirasta.



Neidon tarinoinnin mukaan "venäläismiljardööri, 40 v." oli mennyt kaunottarestamme sekaisin. Kustantanut Luxus -elämää paitsi luistelijattarelle itselleen, kuin myös piffannut avokätisesti Ranskan -matkoja jne. tämän kavereille.

Kiira: "Omatkin tunteet lämpenivät, mies oli mukava, antelias ja hänellä oli hauska huumorintaju".

Niin... Kyllähan tuollaisesta ylenpalttisesta anteliaisuudesta helposti seuraakin juuri "omien tunteiden lämpeneminen"...  Inhimillistä, perin inhimillistä!

"Yhdellä Ranskan -visiitillä Kiira istui illallisella sisarensa kanssa. Mies pyysi Kiiran ulos. Ulkona oli Audi R8, jonka ympärille oli kiedottu vaaleanpunainen rusetti kukka-asetelmineen. Rusetissa oli hyttysen kuvia. Mies kutsui Kiira lempinimellä "hyttynen".

Kiira ei halunnut vastaanottaa yli 300 000 euron arvoista autoa.

Muutama viikko myöhemmin Korpien Tampereen -kodin ovikello soi.

- Tässä olisi tämä teidän auto. Voitko kuitata tuohon? pyysi saksalainen rekkakuski.

Miesväki peitti auton pihassa hädissään pressulla. Selvisi, että autosta pitää pulittaa veroa yli 130.000 euroa. Venäläinen maksoi verot. Kiira tiesi, että ei voisi autolla ajaa tai ottaa sitä omistukseensa. Ennen pitkää auto myytiin".


Kaikki  tämä siis neidon itsensä mukaan.  

Kaunista! P 4 P! 

Pay for Pleasure!


"Kiira nautti tilanteesta tietäen, että kyseessä oli kerran elämässä - kokemus. Kanssakäyminen oli täynnä yllätyksiä. Helikopteri lennätti seurueen sukkelaan upeisiin paikkoihin. Tutuksi tuli myös venäläisen 297 -jalkainen luxusjahti".


Kiitos, Kiira, että kerrot tämän meille! Jaat kanssamme!


Harmi vaan - taitoluistelijattaremme kannalta - että venäläinen "sponsori" Suomi -tytön niin tylysti dumppasi:  


 "Syksyllä 2009 venäläinen ei enää halunnut ottaa Kiiraa ystävineen vastaan. Miehen kiinnostus oli hiipunut. 

Aha. Tyyppi löysi varmaankin uuden panopuun?


Vaikka... Hyi sentään!

Emmehän me toki alennu niin niljakkaalle tasolle, että alkaisimme vihjaamaan Kiira Korven suhteessa huomattavasti vanhempaan venäläisoligarkkiin olleen jotenkin kysymys... seksistä?

Kaunottaren oman kertomuksen mukaan venäläinen miljardööri poltti tyttöön satoja tuhansia euroja. 

Mistään prostituutioon vivahtavasta ei tietenkään ollut kysymys.

Nuoren tytön seikkailunhalusta vaan!

Sovitaan niin!

Sitäpaitsi...

Olisihan tosiaankin peräti alhaista väittää tämmöisen supisuomalaisen Elovena -tytön syyllistyneen - HYI! - prostituutioon.

Että raha ja muut etuudet olisivat seksiä vastaan vaihtaneet omistajaa...

Eihän toki!

Ei meidän Kiiramme!

Niin nätisti hymyileekin - naapurintyttömäisesti.

Älkäämme siis edes yrittäkö tahrata tämän kansallisikonimme mainetta millään törkeillä vihjailuilla!


Mutta toisaalta...

Neitohan kertookin kaiken itse, oma-aloitteisesti.


Niin, niin... 

Jokaisella naisella on hintansa. Näköjään ihan jokaisella. 

Joka ikisellä. 


Hyvin kun petaa asiansa, niin uskomattomia tilejä voipi neidit saada kasaan tuolla maailman halutuimmalla, himoituimmalla tuotteellaan: 

Nuoren naisen freesillä pimpilla.


No, ainaskin sen muutaman vuoden ajan, mitä tuota "peliaikaa" heillä riittää.





(Fuengirola 25.9.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Tommi Pitkäsen postikorttituotantoa netistä




Päivitys Marbesa, Costa del Sol 28.9.2018


Ohhoh! Tämä Kiira Korpi -keissihän käy yhä kiintoisammaksi!


Löytyi netistä, AL 21.9.18:

"Julkisuuden välttämiseksi Korpi päätyi siihen että auto meni hänen siskolleen Petralle".   

Häh?

"Julkisuuden välttämiseksi"...

Mitä helvettiä - kaikkihan on nimenomaan tuotu julkisuuteen!


Ja sitten että auto "meni" hänen siskolleen Petralle.

Mitä kummaa?

"Meni...".

Siis 300 000 euron auto, josta venäläinen miljardööri -poka oli jopa maksanut 140.000 euron lahjaveron.

Sitten auto kuulemma vaan "meni" Kiiran siskolle.

Ja minä kun luulin, ettei Suomen Tasavallan oikeusjärjestys tunnistaisi tuollaista luovutusmuotoa:

"Meni". Noin vaan.

Ei siis ollut kauppa, lahja, vaihto, perintö tms. oikeusjärjestyksen tuntema luovutusmuoto.

Vaan siis "meni".

Aha.

No, rehelliset Korven tyttäret varmaankin hoitivat sitten asianomaiset veroseuraamukset kuntoon saman tien?

Näin lienemme oikeutetut olettamaan?

Eikös niin?   


Ja juttu paranee vaan. Sama lähde:

"Auto seisoi muutaman vuoden Korven siskon ja hänen managerinsa Mikko Luukkaan pihalla Espoossa, kunnes se myytiin ja rahat jäivat Korven siskolle".

Jaaha.

Jos tuossa aikaisemmassa "meni" -kohdassa aktualisoituukin kysymys luovutuksen muodosta (lahjavero?), nyt tulee sitten verotuksellisesti kyseeseen luovutusvoittovero.

Mutta, kuten todettu, Korven sisarukset varmaankin ovat asiansa hoitanneet?



(Heritage Resorts Marbesa Club, Costa del Sol, 28.9.2018

shop.ArcticParadise.fi

Matti A. ja Tommi Pitkasen postikorttituotannon nettikauppaa



PÄIVITYS 30.11.2021

Kappas Kiiraa!
 
Olipa mukava aamuherätys Pyhäniemen lomakeskuksen mökissä "2n2" tänään, kun jää -söpöläinen astui estradille aamu -telkussa. 
 
Istui soffalla ja hyväntuulisena kiherteli, jotta hälläpä onkin uusi parisuhde!
 
Vaikeat vuodet ja avioero Njyy Jorkissa ovat taaksejäänyttä elämää...
 
Kuvioihin on astunut koto -suomalainen Pekka, ja kaikki on taas mitä parhaiten. 
 
Kiira on Rakastunut Nainen!


Sitäpaitsi aivan viime päivinä uutisoitiin lehdistössä, että tämän Kiira Korven ex -rakas, herra Arthur Borges,  on nyt sitte hääki tahollaan löytänyt uuen rakkauven siellä Ameriikassa.

Upea kaunotar, epsanjalainen tennistähti Garbine Muguruza. 

Hienoa!

Oikein!

Uutta matoa koukkuun vaan!

Rakkaushan on ikuista -  vain sen kohteet tuppaavat vaihtelemaan!

Niin ja häätyy myöntää, että tämä espanjatar on todellinen Super-Kaunotar. 

Huh-huh!

Ei tuollaisia maailmaan montaa mahdu - korkeintaan muutamia. 

Todella kansainvälistä tasoa - hatunnosto Artturille!


Aamu -telkkarin naisjuontaja siinä sitten kiusottelevasti utelemaaan lisää Pekasta... 

"No kerro lissää. Kerro nyt!". 

Salaperäisesti hymyilevä söpö Kiira ei kommentoinut äsken julkistamaansa uutta ihmissuhdetta.

Kyseessä lienee nk. "salaisuus". 

Sallaisuuspa hyvinnii!


No niin.

Taas yksi Suomi-Neito ehti sulostuttaa molempien Suurvaltojen, Venäjän ja Ameriikan, urhoja.

Tasapuolisesti.

Niin venäläismiljardööriä, kuin tuota Njyy Jorkin Artturi -pelimiestäkin. 

Sitten kaikki meni taas mönkään.

Tervetuloa Härmään!

Täällä odottaa - Pekka!

Tuttu ja turvallinen koto -suomalainen Pekka!



Jääkäämme siis odottamaan tätä Kiiran Pekka -suhteen kehittymistä.

Eppäilemättä kaunottaremme tulee pitämään meidät jatkossakin ajan tasalla - vaikka kyse lieneekin nk. "sallaisuuvesta". 

😏

 

(Kihniön kirjaston yleisöpäätteellä 20.11.2021)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja juuri Sinulle, Arvoisa Nainen!

Mitä vastuullisimmin - Eettisyys edellä!

Ihmisoikeuksien jakamattomuus itsestäänselvyys. 


Google -haku:

Matkamiehen mietteitä Kihniö


PÄIVITYS11.12.2021


No mutta!

Mitäs uusin Seiska 53/21 tietääkään kertoa!

Ovat löytäneet "Pekan".

Kyseessä Kiiraa reilusti vanhempi, pankkialalla toimiva yritysjohtaja!

Ei siis mikään ihan "tavallinen Pekka". 

Vai kuvitteliko joku kenties toisin?

Kaverilla pakka kunnossa!

Toivottavasti jatkossakin...😏

Ottaen huomioon Kiirasta venäläismiljardöörille Kiira -kirjan mukaan koituneet varsin korkeat kustannukset....😏

Seuratkaamme tilannetta, ystävät!


(Kuusamo 11.12.2021)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttikauppa juuri Sinulle, Arvoisa Nainen!

Mitä vastuullisimmin - Afrikian köyhiä unhoittamatta!

















 


21.9.2018

A brief encounter with Mr. Douglas Reid (Hiiumaa, Heltermaa Hotel / Tallinn, Estonia)

(TBC)

What a .... hmmmm... character!

I made the acquaintance of Mr. Douglas reid in Heltermaa, Hiiumaa, Estonia about ten years ago.


He was operating the Heltermaa Hotel. I needed a place to sleep.

I did not search for his company. I searched for a hotel. 


(To be continued...) 

                                   
                                                 Evening at Sääre tirp, Hiiumaa,Estonia
                                                         


(Tallinn 21..2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postcard -shop in the web

13.9.2018

Hotelli-arvio: Hotelli Mardi, Kuressaare. Tuonne ei edes haluttu asiakkaita! - Hotel Arensburgiin!



Niin...

Kymmenisen vuotta olin tässä hotellissa asiakkaana... Yhteensä varmaan monta kymmentä yötä...


Mutta tänään aamulla kun poistuin...

Tyttö respassa: Nägemist!

Mie:Hüvasti!


Hotell Mardin muovisen kanta-asiakaskortin jätin jo eilisiltaisen respan noita-akan eteen pöydälle. Kahtia leikattuna.

Todeten, ettei kortilla enää ole käyttöä.

Ei virkannut prouva mittään, tuijotteli vaan papereitaan...  

Aikaisemmin tiusksittuaan minulle, että naapurirapun hostellipuolen nettihuone on "tarkoitettu vain talossa sijaitsevan koulun oppilaille".

Siis se sama nettihuone, jonka koneita olen kymmenisen vuotta käyttänyt - kun hotellista alunperin ilmoitetiin, että noita päätteitä saa vapaasti käyttää.

Toissailtana kun tulin, oli koko tuossa nettihuoneessa vain kaksi tyttöä Jonkun aikaa.

Tietokoneita on jotain 15 kpl.

Lukemattomia kertoja on nettihuoneessa saanut olla ihan ypöyksin.


Täytyy sanua, että tämä Hotell Mardi kyllä oli uskomaton mesta.

Aito palanen vanhaa kunnon Neuvostoliitto  -meininkiä jo neljännesvuosisata sitten vapautuneessa Eestissä!

Eipä ole vuosikymmeniin tosiaankiaan tullut nähtyä moista kuin Hotelli Mardissa: 

Siellä maksetaan noille respan naisille palkkaa istumisesta!


Olin tämän hotellin asiakas siis vuosikausia, yhteensä varmaan kymmeniä öitä.

Parhaita, ellen paras yksityisasiakas.

Hyvä jos parina aamuna oli aamiashuoneessa joku toinen asiakas - yleensä siellä sai olla yksin.

Riippumatta vuodenajasta, ei Hotelli Mardissa asiakkaita ollut.


No, aamupala sinänsähän tuolla muuten oli todella karu. 


Sitten kun ohitti respan matkalla pääovesta ulos...

Joku täti siinä respassa aina istui kuin tatti.

Iltaisin heillä oli aina telkkari auki - mikä ihanteellinen "työpaikka", kyseisten tätien kannalta:

Palkkaa maksettiin television katselusta!


Sama on meininki  naapurirapussa, talon nk. "hostellisiivessä". Missä tämän Kuresaaren Ametikoolin oppilaat asustelevat, ja missä sijaitsee siis se tietokone -huone.

Vähintäin yksi, usein kaksikin tätiä istuskelee porrastasanteella tiskin takana tärkeän näköisinä. 

Mitään "työtä" ei heilläkään yksinkertaisesti ole.


Ellei siksi sitten lasketa oppilaiden menemisten ja tulemisten vahtimista - etenkin nuorten tyttöjen. Joita oppilaista on iso enemmistö.

Tantat vissiin vahtivat, etteivät kollit pääse livahtamaan piikojen aittoihin?

Sehän olisi kauheaa, aivan kauheaa!

Kun noiden tätien oma, aktiivinen elämä on selvästikin jäänyt jonnekin vuosikymmenien taakse.

Elämä, tai todennäköisesti elämätön elämä.

Nyt pitää sitten vahtia nuoria. 

Nuo tantat ovat varsinaisia pillupolliiseja!


Pisteet noille Hotelli Mardin tädeille (eestiksi "Mutid") täytyy antaa aivan ensiluokkaisesta näyttelijäsuorituksestaan tässä vuosien varrella.

Miten he osasivatkaan näytellä työntekoa!

Aamuisin kun heillä oli "vahdinvaihto" tai joku "pomo" takahuoneesta ilmestyi hetkeksi kuvioihin, oli "neuvonpito" varsin vakavaa ja tärkeännäköistä.

Sen kymmenisen minuuttia, mitä sitä kesti.

Sitten "pomo" katosi jonnekin  omaan koppiinsa, ja respan nainen keskittyi taas - istumiseen.

Oscarin arvoinen suoritus, tuo Mardi Hotellin naisten "työnteon" näytteleminen! Bravo!


Suomesta jos etsisi vastaavaa, niin ensimmäisenä tulee mieleen Porin Cumulus.

Tosin sehän ei enää ole Cumulus, vaikka Cumuluksen kyltti vielä toistaiseksi jäljellä onkin. Scandic osti sen.

Ja on jo myynyt eteenpäinkin - raumalaiselle Hotelli Raumanlinnalle,. 

Porin Cumuluksessa tuli käytyä kymmenisen vuotta, ja kymmeniä kertoja - lähinnä alakerran Huviretki -ravintolassa kahvilla ja lehtiä lukemassa, sekä yläkerran asiakaspäätteellä.

Nuo naiset Porin Cumuluksen respassa olivat samanlaisia kuin Hotelli Mardin väki: istuivat paikoillaan kuin tatit. 

Vuodesta toiseen.

Kunnes tuolle istumiselle nyt sitten tuli loppu.

Mistäköhän kyseiset naiset löytävät uudet työpaikat?

Onkohan vuosikausien istuminen pätevöittänyt heitä johonkin, alati kiristyvillä työmarkkinoilla?'

Vitsi-vitsi! 


Kysymys on siitä, että nuo akat - niin Hotel Mardissa kuin Porin Cumuluksessakin - joitakin vuosia vastaanotossa istuttuaan alkavat "ajattelemaan" että tuo työpaikka on jotenkin ikäänkuin  heitä varten olemassa.

No, kun se työpaikka sitten on kadonnut alta - ei kai kukaan usko että noita mihinkään kunnon töiihn enää palkattaisiin - on sitten aikaa ajatella. 

Työttömänä.

"Mikä meni pieleen?". "Miten tässä näin kävi".

Ystävättärien kanssa juoruilu palkan juoksiessa on sitten LOPPU.         

 

                                                                Saaremaa valss
     



(Kuressaare, 13.9.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäs -postikorttien kauppasi verkossa 


Kuressaare Revisited
  
Täällä taas - pitkästä aikaan!

Kun tuo Kuressaaren Ammattikoulun / Kuressaare Ametikoolin Hotel Mardi ei meikäläistä enää halunnut asiakkaaksi (halunnevatko ylipäätään ketään, eppäilen!), tuli yövyttyä Hotel Arensburgissa.

Erittäin okei!   

Aivan kokonaan toisella tasolla kuin tuo neuvostoliittolais-tyyppinen Hotel Mardi, paskantärkeine laiskottelija -virkailijoineen.  

Hieno huone Arensburgissa. Nukuin ikkuna auki - suihkulähde solisi pihalla. 

Iso, hyvä telkku. YLE Ykkönenkin näkyy.

Eestin telkusta tuli Liisi Koiksonin konsertti illalla.

Eräs kauneimmista naisista, upea ääni. Kappaleet sensijaan jättivät toivomisen varaa.

Ihastuin kyseiseen näyttelijättäreen jo joitakin vuosi sitten "Detsemberikuumus" elokuvan tiimoilla

Arensburgissa ilmainen nettipiste aulassa.

Aamulla sauna ja pooli.

Hotel Mardiin verrattuna aivan loistelias aamupala.

Mardissahan breku oli ihan "perus".

Arensburgissa aamupalalla - toisin kuin Mardissa - myös muuta kuin sianlihaa (vasikkaa), sekä paistettuja munia jne.

Hyvä valikoima Etelän Hetelmiä, kuin myös Saarenmaan omia omppuja.

Tarjolla jopa herkullista perus-eestiläistä kama -jugurttia! 

(Tuo "kamahan" vastaa vähän niinkuin entisaikojen meikäläistä talkkunaa.

Sisältäen erilaisia viljoja, sekä hernettä).


Niin - ja tänne Arensburgiin tulee Äripäev-lehtikin! Hienoa!

Investor Toomasin juttuja on ilo lukea. 


Entä hintaero Hotel Mardin ja Arensburg Hotellin välillä?

Ihan mitätön.

Hotelli Mardin asiakaskortilla - sillä jonka viimeksi poistuessani jätin respaan poikki leikattuna - 29,70.

Hotel Arensburg Hotel Vip Club -kortilla 47,50.

Erotus ainoastaan 17,80!

Eikä tarvii kattella noita Hotel Mardin neuvosaikaan jämähtäneitä ämmiä enää!


Ensi kerralla täytyy sitten vielä tulla Arensburgiin hyvissä ajoin, että pääsee illallakin bastuun ja poolille, toisin kuin nyt.




(Kuressaare 5.9.2019)

www.ArcticParadise.fi

Postikorttien nettikauppa