16.7.2021

Kuusamon Koillissanomien kolumni: Aino Kämäräinen: "Matkailu muuttaa tietoisuutta" / Kuusamon Kitkantien fiasco on nyt täydellinen!

 

Olipa hieno reissu tänään Kuusamosta Julmalle-Ölkylle! 

Kertakaikkiaan!

Kuusamosta pääsee nykyään - mutta kuinka kauan? - Rukan Taksipalvelun pikkubussilla kesällä aamuisin Hossaan, ja illaksi takaisin.

Meitä matkustajia oli kaksi (2) kappaletta - viime kesänä reissasin bussissa yksin.

Eli ennuste Hossan -vuoron jatkumiselle ei ole hyvä.


Joka tapuksessa nautinto meloskella Julumalla-Ölkyllä, kuvakulmaa etsien. 

Sitä löytämättä, tosin...

Mutta isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan, eikös niin?


Paluumatkalla illansuussa Rukalle taksibussi koukkasi Kitkantien kautta.

No nyt on sitten vuosia kituneen Kitkantien hävitys täydellistä!


Massiiviset maansiirtotyöt menossa. 

Jos jonkinlaista tiekonetta, kauhakuormaajaa, puskutraktoria, salaojaputki -kasaa... 

Karseat levennykset tehty.

Käytänössä kaikki vihreä - se vähä mitä oli - kadonnut möyrimisen alta. 


Ahaa!

Tämä on tietenkin tätä tyypillistä suomalaista ajattelutapaa:

Kun elämä Kitkantieltä on kadonnut - satsataan massiivisesti rakenteisiin, infra-struktuuriin!

Ei tule mitään.

Kitkantie on onnistuttu hiljentämään - lopullisesti.

Kiitos noiden Kuusamon käpykylän (kutsuu tosin itseään "kaupungiksi") toiseen päähään rakennettujen kauppakeskusten. 

1960 -luvulla Kitkantie kuhisi elämää - erikoisliikkeitä muutaman metrin välein, ja niiden ovi kävi. 

Mieleen jäi esimerkiksi Saastamoisten "Kone-Sähkö". 

Eivät ne ajat enää koskaan palaa. 

Vaikka Kitkantiestä väkisin minkälaista "Bulevardia" yritettäisiinkin vääntää. 

Toivotonta. 

Suunnittelijat ja maanrakentajat jne. toki saavat duunia - hetkeksi. 

Se kai tuossa on tarkoituskin. 

 

Niin...

Suomi on käytännössä täynnä - aivan täynnänsä - kuihtuvia taajama- ja kaupunkikeskuksia.

Ennen niin vilkkaita "pääkatuja" eli Kauppakatuja myöten 

Sama mihin kohtaan tökkää kartalla sormensa - "Hiljainen on kylätie".

Kysymys on siis koko Suomesta. 

Jopa Helsingin Aleksanterinkatu on henkitoreissaan, samoin Tampereen Hämeenkatu.

Kuten lähempänä Kuusamoa Kajjjaanin Kauppakatu - kun vertaa 60- lukuun, jopa 80 -lukuun. 

Syy siis nuiden kaupunkien laitamille pykättyjen mega -kauppakeskusten.  

Tätä taustaa vasten on irvokasta ja täysi farssi, että Kuusamon kaltainen muuttotappio -kunta yrittää massiivisilla infran -rakentamisilla puhaltaa kuolleeseen Kitkantiehen eloa. 

Ei onnistu, ei. 


x

 

Toisaalta eihän tästä ole kuin muutama vuosi, kun meinasi kerran joulukuussa Kuusamon Tropiikissa sillä "omalla viikolla"  mennä aamukahvit väärään kurkkuun.

Koillissanomissa oli juttua jostakin konsultin laatimasta "Kitkantien elävöittämis -suunnitelmasta". 

Julkistetun suunnitelman ydin oli, että Kitkantielle rakennettaisiin pitkiä rivistöjä loma-osakkeita. 

Ja voilà!

Seurauksena valtaisa espanjalaisten ja italialaisten turistien invaasio Kuusamoon!

Tilauslentokone -lasteittain! Ympärivuotisesti!

Nimenomaan Kitkantien loma-osakkeisiin!  

😏😏😏 

Paljonkohan - montakohan kymppitonnia - kyseinen konsultti sai laskutettua tuosta huuhaa -paperistaan? 

 

Hmmmm...

Mitä tuohon Kitkantien "kehittämiseen" tulee...

Tässä halpa ja realistinen idea:

Valtaosa ajoradasta ja jalkakäytävistä revittäköön pois. Turhina. 

Valtaosa Kitkantiestä päällystettäköön kuntalla.

Ootellaan muutama vuosi, ja maa-alue ennallistuu lähes luonnontilaiseksi.

Alkukesästä puolukan kukat "elävöittävät" Kitkantien "ränniä".

Hyvässä lykyssä suopursutkin. 

Sitten koittaakin jo syksyllä puolukanpominta -aika Kitkantiellä.

Toivoa sopii, että myös porot ilmestyisivät kuvioihin. 

Vähitellen Kitkantien varren puiset rakennukset lahoavat pois. 

Betoniset voi sitten turhina purkaa.

Taas saadaan lisää aluetta peitettäväksi kuntalla.  

Jonkun pienen kulkuväylän - mielellään sorapäällysteisen - voi keskelle "ränniä" jättää.

Porot tallaavat sitten oman polkunsa. 

Liikennettähän ei nytkään juuri ole, jatkossa vielä vähemmän.  

Ajorata voisi olla mahdollisiman kapea. Yksisuuntainen riittää.

Kuten Kuusamossa 60 -luvulla, ja paikkakunnan syrjäkylillä vielä nytkin, yksisuuntaiselle tielle voisi raivata "ohituspaikat".

Semmoinen levennys vaan, ja liikennemerkki sojottamaan jotta tässä kohtaa vosi mahdollisen, harvinaisen ohituksen suorittaa. 


Huom! Kuusamon päättäjät!

Ylläoleva ideointi Kitkantien "elävöittämiseksi" on ilmaista, ja vapaasti käytettävissä!


(skannimine vaikne rahvas) 


x


Juppi -Rukalla.

Kas!

Täällä Scandic Hotellin aulassahan lojuu eilinen Koillissanomat!

Lehti, jota meikäläinen on lukenut 60 -luvulta asti.

Suomen paikallislehdistä - Länsiväylän ohella - ainoana. 

Hyvä kombinaatio!


Mutta mikäs kolumni tuossa on?

Vieraskolumni: Aino Kämäräinen - kirjoittaja on Rukapalvelun markkinointi- ja myyntijohtja. 

MATKAILU MUUTTAA TIETOISUUTTA. 

Herra paratkoon sentään, mitä diibadaabaaa!


Kas näin:

"Mitä enemmän ihmiset tietävät toisistaan ja ympäristöstään, sitä enemmän heillä on empatiaa, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta on yksi perusskokemuksistamme".

"Kaikki matkailu ei ole yhtä kuormittavaa ekologisesti, ekonomisesti tai sosiaalisesti. Matkailussa olemme ottaneet askeleita vaihtoehtoista matkailua kohden". 

"Vaihtoehtomatkailun tarkoituksena on sivistää itseä ja kokea elämyksiä, joita massaturismi ei pysty tuottamaan". 

"Puhutaan, että uuden ajan matkailijat osallistuvat ihmiskunnan globaaliin tietoisuuden laajentamiseen".

"Vallalla on vahvasti käsitys, että tieto maapallostamme on elintärkeää voidaksemme säilyttää planeettamme sellaisena, kuin sen tunnemme".

Latteuksia latteuksien perään.

Siis onko tämä kolumni joku vitsi?


Ja tuuban suoltaminen senkun paranee...

"Henkilökohtainen tietoisuus on itsemme ja ympäröivän maailman välillä syntyvien ilmiöiden kokoelma. Se on aistinvaraisia käsityksiä ympäröivästä maailmastamme yhdistettynä sisäisiin tunteisiin, ajatuksiin, haluihin ja unelmiin".

"Koska oletamme, että kaikilla muillakin on näitä samanlaisia kokemuksia, kuin meillä, syntyy osa kokemuksista jaettuina kokemuksina. Näistä pohdinnoista saavat alkunsa globaalin tietoisuuden teoriat".

"Globaali tietoisuus sisältää älyllisen tiedon, mutta liikkuu tunne-elämän, aisti- ja kehotuntemusten sekä henkilökohtaisen identiteetin alueella".

Jne. jne. jne. 

Uskomatonta settiä!

Maksaakohan Koillissanomat tuollaisista sepustuksista?

Prkl, mäkin haluun Koillissanomien kolumnistiksi!


Hetkonen!

Otetaanpa vähän takaisinpäin:

"Vaihtoehtomatkailun tarkoituksena on sivistää itseä ja kokea elämyksiä, joita massaturismi ei pysty tuottamaan". 

HÄH?

Siellä isä -Joken  Rukapalvelin Zone -juottolan ääliökaraoke -illassa, kännissä, pöydällä "tanssien".

Sielläpä se "globaali tietoisuus" varmaankin kukkii. Ja leviää. Pöydästä toiseen.

"Liikkuu tunne-elämän, aisti- ja kehotuntemusten sekä henkilökohtaisen identiteetin alueilla".

Just joo. Niin varmasti! 

Etenkin kansallispuistoihin suunnattujen melskaussafareiden kanssa asia on varmaankin näin. 

Jo vain!


Heräsipä tietty kiinnostus tätä Aino Joukontytär Kämäräistä kohtaan.

Kuka hän on?

Vastaus:

Kätilö.

Toisin sanoen omistautunut saattamaan yhä uusia räkänokkia tälle ylikansoittuneelle planeetallemme, ja Suomeen. 

Niin, onhan Härmässäkin tapahtunut väestöräjähdys - ensimmäinen miljuuna asukasta Suomenniemellä meni rikki vasta joskus parisataa vuotta sitten.

Nyt 5,5 miljuunaa. 

Maailman väestöhän on määriteltävissä yhdellä sanalla: Liikaa. 

Kaikkien ongelmien perussyy: Ylikansoittuminen.


Aino on viettänyt "Älä osta mitään"  -vuoden, joista Koillissanomien haastattalussa 15.8.2019 kertoilee. 

Tämä nykyinen markkinoinnin ammattilainen selostaa laajasti omaa ekoiluaan. 

Kysymys on kuulemma "eettisten ja ekologisten arvojen jakamisesta, kulutuskulttuurin kriittisestä pohdinnasta toisistamme välittävässä ilmapirissä, ilman vihaa, syyllistämistä ja kilpailua".

Kaunista, kaunista!


"Matkailuteollisuus myy tietoisuutta muuttavia ja tietoisuuden laajentamiseen liittyviä mahdollisuuksia"...

Niin varmaankin.

Tuollekin lippalakkipäiselle perus -perheelle, jotka ovat ahtaassa autonkopperossaan melkein tuhat kilsaa tänne bensaa käryyttäneet.

Nyt juodaan sitten munkkikahvit, ja lapset kinuavat rääsityn Rukan "kesäkelkkarataan".

Varsinkin tuo tytär vaikuttaa siltä että koko reissu on hänelle yhtä tuskaa.

Kiukkuisella rouvalla on selvästi vaihdevuodet menossa. 

Isukki näyttää siltä kuin haluaisi olla kalalla, golffaamassa tai jossakin panemassa.

Piski - ei siis missään nimessä "koira" - haukkuu.

Lounaspöydässä jokainen näplää omaa älytön -puhelintaan.

Keskinäistä puhumista ei ole 

Suomalainen perhe lomailee.


Bointsit kuitenkin Aino Kämäräiselle siitä, että nimittää touhua matkailuteollisuudeksi. 

Kiitos siitä!


Vähän niinkuin jo vuosia sitten silloinen Silja Line maalasi symppiksen norpan autolauttojensa kylkeen.

Hämäämään. 

Kun tosiasiassa lauttojen potkurit vaan silpovat nuita otuksia.

Puhumattakaan kaikesta muusta ympäristötuhosta, mitä autolautat maailman saastuneimmalle merelle, Itämerelle, aikaan saavat. 


Keski-ajalla puhuttiin anekaupasta. 

"Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu Taivaaseen vilahtaa". 

Nykyinen vastuullisuus- ja ekologisuus -höpinä on samaa.

Voi tätä kaksinaismoralismin ja tekopyhhyyden määrää!


Riittää kun juppi -Rukalla avaa minuutiksi silmänsä niin huomaa ettei millään "vastuullisuudella" taikka "ekologisuudella" saatikka "vaihtoehtomatkailulla" tämän sirkuksen kanssa voi olla mitään tekemistä.

Lätinässä on kyse pelkästä etovasta viherpesusta.  

Vastenmielistä jeeustelua. 


Mutta nyt on aika hypätä fillarin päälle ja suunnistaa kämpille.

Reitti kulkee lapsuuden ihanan mökkijärven, Kantojärven  ohi. 

Varmaankin tulee käytyä siellä taas uimassa, tänäkin kesänä.

Onhan mulla muisto tuosta erämaisen rauhan järveltä  jo 1960 -luvulta. 

Ajalta, ennen kuin Kantojärvikin pilattiin... 


Ihminen pilaa kaiken. 



Mutta niin tai näin...

Onpa taas hienoa päästä käymään täällä Kuusamossa. 

Laskin kerran, että olen viettänyt elämästäni täällä useita vuosia. 

Ensi talvena odottaa sitten taas pari "omaa viikkoa" nuissa Holiday Clubin viikko-osakkeissa. 

Maltan tuskin odottaa. 



(Juppi -Rukalla (16.7.2021)

ArcticParadise.fi

Toimeentuloa ja turvallisuutta kaikille!

Luontoa säästäen, sekä sitä kunnioittaen. 

Vastuullisesti, totta kai!


JÄLKIKIRJOITUS 19.7.2021

HS tänään:

Filosofian tohtori Pasi Reunanen arvio, että pandemian aikana suomalaisten luontoinnostus on paisunut yli äyräiden. 

"Kun kaupunkilaisten lähivirkistysalueet eivät riittäneet, he suuntasivat lähikansallispuistoihinsa."

"Pienet kaupunkien lähellä sijaitsevat suojelualueet, joiden palvelurakenteita ei ole suunniteltu kestämään yleisöryntäystä, kärsivät kävijärasituksesta. -  Ihmiskeskeinen ajattelu ja omaa kokemusta korostava hedonismi ovat vääristäneet käsityksemme toimintamme ekologisista seurauksista ja siitä, miten luonto ylipäätään kestää nykyihmisen vapaa-ajan harrastuksia."

"Kansallispuistomania tarttui myös kuntiin, kun luonnossa nähtiin oiva ansaintamahdollisuus. Perinteisesti kunnissa on vastustettu luonnonsuojelua ja kansallispuistoja viimeiseen asti, mutta viime aikoina suhtautuminen on muuttunut."

"Kun kunnan suot on ojitettu ja metsät hakattu loppuun, on sopiva hetki edistää elämyspalveluita kansallispuistossa. Vahinko vain, että elämystoimiala ei ole kansallispuiston perustamisedellytys."

"Jos puistossa on liikaa kävijöitä, kävijämäärää pitää vähentää."

"Kansallispuiston perustaminen turistipyydykseksi matkailu- ja elämysteollisuuden palvelukseen tarkoittaa luonnonsuojelun kirjaimen venyttämistä katkeamispisteeseen."

"Kansallispuistoissa luonto on tuotteistettu ilmaiseksi julkishyödykkeeksi. Julkisin varoin rakennetut parkkipaikat, polut, nuotiopaikat ja laavut helpottavat luontopalveluiden hyödyntämistä ponnistelematta."

"Suojelualueilla luontoa on suojeltava ihmistä vastaan. Ihmisen taloudelliset pyrkimykset ovat saattaneet luonnontalouden vaaralliselle tielle jo lähes kaikkialla, eivätkä ihmisen pidäkkeettömät harrastukset ja vapaa-ajan huvittelu saa vaarantaa luontoa vielä suojelualueillakin."

"Kansallispuistot, kuten muutkin luonnonsuojelualueet, ovat luonnon näyteikkunoita, jotka ylimitoitettu turistimäärä särkee."


Juuri näin!

Pasi Reunasen ajatusta jatkaen:

Kansallispuistoihin pääsyn edellytykseksi voisi järjestää jonkinlaisen lupa -systeemin. 

Kansalaiset voisi "pisteyttää" lapsiluvun mukaisesti oikeutetuiksi vierailemaan kansallispuistoissa. 

Aina lapsiluvun kasvaessa vähemmän sisäänpääsy-oikeutta. 

Lapsettomille rajattomat oikeudet. 


Selvää tietenkin on että nuo koskenlasku- ja muut ohjelmapalveluyritykset on pantava kuriin. 

 

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja mielipiteillä ja ilman