Ohhoh!
Tuo 80/90 -lukujen vaihteen kohuttu bisnes -veivaaja Kari Uotihan pääsi yllättämään!
Mieshän on loistava kirjoittaja!
Tämä oli uutta!
Edesmennyt Kai Mäkelä -vainaa oli toki legendaarinen hahmo hänkin.
Meille aikalaisille, nimittäin.
1980 -luvun lopun Vaasa Oy.n sun muiden "nurkanvaltaukset" muistaville.
Legendaarinen parivaljakko Kai Mäkelä / Taito Tuunanen olivat uutissa lähes päivittäin.
Uotin tyylilaji käy selväksi heti kirjan alkusivuilla.
Kuvailut Mäkelän sairauksia, tyyliin "ulosteet velloivat suolistossa".
Huh!
Jassoo.
Tässä henkilöhistoriassa ei näköjään sievistellä!
Meno jatkuu lennokkaana läpi kirjan.
Sekä Kai Mäkelän bisneskuviot, että lakitieteen tohtori Kari Uotin kirjoituksen tyylilaji.
Melkein kuin dekkaria - erinomaisen sujuvasti kirjoitettua sellaista - lukisi.
Kova oli vauhti tulla Mäkelällä bisnes -touhuissaan.
Hengästyttävän kova.
Aikansa.
Vaasa Oy, Saunalahti, Nobiscum, Sampo / Kouri -kaupat, Pohjolan Sanomat, Raision tehtaat...
Konkurssi.
Kodin menetys.
Uusi nousu.
Janton, Ruukki Group...
Firmoja, bisneshankkeita, oikeudenkäyntejä, yhtiökokouksia, osakeanteja, suunnatuja anteja ja niiden torpedointeja, vaihtuvia liikekumppaneita jnpp. jnpp. jnpp. tulee ja menee.
Jatkuvalla syötöllä!
"Lunastuslausekkeet" ja "äänivalta-rajoitukset" ovat eräitä keskeisiä käsitteitä.
Jossakin käänteessä asianajaja se ja se "tulkitsi käräjäoikeudessa lunastuslausekkeen sisältävän myös suostumusosan" - Aha! Selvä!
Tuskin on Mäkelän edellinen projekti saatettu Finissiin (monasti ei), kun pelimiehen mielenkiinto ja tarmo kohdistuu jo seuraavan keissiin.
Mieletön määrä tutkimusta täytynyt olla Uotilla takanaa, että tämän stoorin sai paperille.
Juristi, ilmeisen osaava kirjanpidossa.
Ymmärrys tasekuvioista jne.
Syvä kiinnostus bisnekseen.
Aikalainen!
Vaikea kuvitella ketään toista, joka tämän kirjan olisi kyennyt tuottamaan.
Onnistunut pitämään tarinan kaikki monisäikeiset langat hyppysissään.
Hyviä one-linereita Uotilta ripoteltuna pitkin kirjan tekstiä.
(...) "hyvä sinun on taivaasta huudella, kun omat housut eivät ole kastumassa..."
"Sopiva tulkinta oli aina mahdollista likistää tekstistä, oli sitten kyse raamatusta tai lakikirjasta".
"Merkitystä ei ollut lain tulkinnan rehellisyydellä, koska kyseessä oli peli, missä yhtenä nappulana käytettiin lainlukijoita hieman samalla tavalla kuin pappeja uskonpuhdistuksessa".
"Halosen moraalikäsitys noudatteli jesuiittaveljeskunnan ohjenuoraa: tarkoitus pyhittää keinot".
"Riitely valtion kanssa on ajanhukkaa ja se edellytää pitkälle kehittynyttä masokistista vammaa, koska viranomainen on aina oikeassa".
(...) "yhtiö ehti pörssiin ennen kuin sen numero ehti puhelinluetteloon".
"Kapitalisti ei pankissa joutunut markkinatalouden uhriksi".
(1990 -luvun laman aikana) "Suomen antamaa harhaanjohtavaa tietoa ulkomaisille velkojilleen ei koskaan pidetty paheksuttavana tai arveluttavana toimintana, enemmänkin isänmaallisena".
"Vastapuoli istuttui neuvotteluissa pitkää riviä keskitason johtajiaan, jotka kinasivat lähinnä keskenään".'
"Kyse on liikemiestaidosta, joka on eri asia kuin sijoittajaosaaminen".
"Hän on kopioinut omalle kovalevylleeen Mumbain slummin kerjäläisen reaktiot, kun tältä revitään viimeistä riepua, joka pitää hänet elämässä kiinni".
Ja tää on ihan huippu:
"Mäkelän kannalta tilanteen teki ongelmalliseksi se, että osa hänen ostamistaan osakkeista ei ehkä ollutkaan ostettavissa, ne kuuluiivat mahdollisesti jollekin muulle, jolla olisi osakkeisiin Mäkelää parempi oikeus".
HÄH?
Kenen ne osakkeet sitten - ehkä? - olivat?
Sillä edellytyksellä, ehkä, edellyttäen että...
😏
Teos kartoittaa ei-niin-kaukaista suomalaista taloushistoriaa "otsikoiden takaa".
Kirjan lopusta löytyy "bonus-tekstinä" muutaman sivun katsaus Warren Buffetin sijoitusfilosofiaan, ja sen vertaaminen Mäkelän linjaan.
Sekin miellyttää Uotin 2007 ilmestyneessä opuksessa, että painovirheitä ei juuri ole.
Päinvastoin kuin nykyään etenkin sanoma- ja aikakauslehtikirjoituksissa ja jopa kirjoissa - kiitos "kiireen" ja lisääntyneen huolimattomuuden.
Sivulta 147 löytyy kuitenkin yksi kielioppivirhe.
Ainoana kummallisuutena kirjan tyylilajissa käsittämätön, turha Mäkelän isäsuhde -sekoilu.
Miksi se piti ängetä mukaan?
Niin.
"Rahapelistä" on siis kirjassa ja oli Kai Mäkelän elämässäkin kysymys.
Kirjan päähenkilöinä Mäkelän ohessa TaitoTuunanen, Pentti Kouri, Peter Fryckman.
Sekä tietekin Kari Uoti itse.
Mäkelän kohtasin ohimennen kerran eräässä nyttemmin jo kuvioista kadonneen Talentumin yhtiökokouksessa.
Huonokuntoinen, liikkui jo avustettuna rullatuolilla..
Esiintyi kuitenkin edelleen topakasti, käytti jonkin - sinänsä turhan - puheenvuoronkin.
Roolinsa mukaisesti.
Vain 64 -vuotiaana (elämäntavat...) menehtyneeltä HTM -tilintarkastaja, numeromies ja neljän lapsen isä Kai Mäkelältä ei jäänyt testamenttia.
Jäljelle jäänyttä omaisuutta kulutettiin sumeilematta Retretin surullisenkuuluisan taideluolaston (toivottomaan) uudelleenherättämiseen. Miksiköhän ihmeessä?
Aivan utopistinen hanke.
Kas näin:
"Aika moinimutkainen on tuo mieheni talouskuvio ollut. Siinä on selvittämistä. Olisi ollut paljon helpompaa, kun olisi ollut tiedossa mistä päätetään ja mitä jaetaan", kertoo leski Sinikka Mäkelä.
"Toivomuksemme on, että yksityisten sijoittajien lisäksi hankkeeseen saataisiin mukaan myös institutionaalisia sijoittajia, esimerkiksi säätiöitä".
Neuvotteluja on käyty ja kiinnostusta on ollut, mutta enempää Sinikkäa Mäkelä ei voi asiaa tässä vaiheessa vielä avata.
Kuolinpesän osakkaina ovat lesken lisäksi ainakin pariskunnan neljä lasta ja heidän lapsensa.
Mäkelä ei osaa ennustaa, kuinka kauan kuolinpesän omaisuuden ja sen jaon selvittäminen kestää.
Retretin taideluolaston peruskorjaukseen on parin viime vuoden aikana investoitu jo 10 miljoonaa euroa. Remontin valmistuminen edellyttää kuitenkin vielä noin viisi miljoonaa euroa. Rahoittajiksi haetaan nyt sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia.
(...)
Aikaa ja rahaa on kulunut jo paljon, mutta Sinikka Mäkelä ei ole heittänyt kirvestä kaivoon. Luolastoon on jo upotettu niin paljon rahaa, että hanketta ei hänen mukaansa voi lopettaa".
Lähde: IS 24.3.2022
Mäkelän jälkeensä jättämä sotku on mielenkiintoinen siksikin, että Uoti kuvaa miehen työurallaan "pitäneen paperinsa pikkutarkassa järjestyksessä".
Niin ja konkurrsihan tuolle Sinikka Mäkelän rojektille tietenkin koitti.
Tottakai.
Kuten oli alusta alkaen selvää.
Ainakin meille Retretin, Punkaharjun ja Savonlinnan alueen tunteville.
IS 28.4.2023:
"Retretti on hakeutunut konkurssiin".
HS 20.8.2023:
"Retretti on suljettuna konkurssin jälkeen. Pesänselvitys on yhä kesken".
Sillä lailla!
Sinne vaan Kankkulan kaivoon, eli Retretin "luolastoon", Kai Mäkelän jälkeenjääneet miljuunat..
Samoin Savonlinna kaupungin "toiminta-avustukset", kymmeniä tuhansia. (Lähde: Yle 19.4.2022)
Ei löytynyt "koti- tahi ulukomaisia institutionaalisia sijoittajia" tuohon luola -hullutteluun.
Sinikka Mäkelän "visioissa" "digitaaliseen elämyskeskukseen, joka olisi avoinna ympäri vuoden".
Eihän Punkaharjulla väkeä liiku kuin muutaman kesäviikon ajan, silloinkin murto-osa entisistä hyvien vuosien volyymeista!
Rouva Mäkelän kommentti / Taloussanomat / 28.4.2023:
"Sinikka Mäkelä uskoo, että hänen edesmennyt miehensä Kai Mäkelä olisi ollut konkurssista todella pahoillaan,
- Kyllä hän varmaan olisi taistellut. Hän oli sellainen luonne".
Kirjan kirjoittaja Kari Uotikin kävi taloussotkujensa takia välillä tiilenpäitä lukemassa.
Vaikka lakikirjoja hän siellä etupäässä kuuluu päntänneen - aina oikeustieteen tohtoriksi asti.
(Lähde: Kaleva 10.6.2004)
Tosin em. Kalevan jutussa "Sörkän linnakundista tohtoriksi" Uoti korostaa - katkerana - kokeneensa tuomionsa suhteen "vääryyttä"...
Loppuaikoinna pahasti sairastellut "kasinovuosien" keskeinen pelimies Pentti Kouri on kuollut jo vuosia sitten.
Konkan teki hänkin. Vaikka suurieleisesti tämä kemijärveläinen jopa omaa nykytaiteen kokoelmaansakin rakenteli.
Menetti senkin.
Sitäpaitsi tyyppi osoittautuikin sittemmin vain jenkki -miljardööri Georg Soroksen juoksupojaksi.
Muistuupi mieleen, miten kyseinen Kouri nousi kerran 80 -luvulla Stoccan pysäkiltä vitosen ratikkaan, kamelinkarva -ulsterissaan, levittäen Financial Timesin luettavakseen.
Siis vitosen ratikassa...
😏
Peter Fryckman menetti konkurssissa omaisuutensa.
Lusimassa kävi, hänkin.
Lisäksi tuomittiin liiketomintakieltoon.
On jatkanut oikeustaistelujaan vuosia - mm. Suomen valtiota vastaan,
Laihoin tuloksin.
Taito Tuunanen elelee jossakin itäsuomalaisessa pikkukunnassa.
Wikipedian mukaan
"Tuunanen kärsi suuret tappiot 90 -luvun alun lamavuosina kun hänen osakesalkkunsa siirtyyi Unitas/SYPille ja Tuunaselle jäi tämän jälkeen vielä 50 miljoonan markan velat".
Lukijalle - eritoten epikurolaiselle lukijalle - herää kysymys:
Mitä järkeä nuiden säätäjien rahapeleissä oli?
Kannattiko?
"Maksoiko vaivan"?
Kari Uotin sinänsä mainion kirjan nimen tulisi kuulua:
"Rahapeli - pelipöydässä Kai Mäkelä. Voi turhuuksien turhuus!".
Ai niin.
Kirjan kansi"taide".
Ei voi ymmärtää.
Mitäköhän pirua moisella töherryksellä on haluttu sanua?
No, "taitelija" ei kuitenkaan ole kehdannut nimellään tuota sontaa varustaa.
(skannimine dollari)
Bing- ja Google -haut:
Matkamiehen mietteitä Punkaharjun valtionhotelli
Matkamiehen mietteitä Hotelli Punkaharju
(Almería, España 4.3.2024)
ArcticPaadise.fi
Päämääränä vastuullinen ja tasa-arvoinen sisällöntuotanto. Ja Arvot kohillaan!
