(kesken)
Jotenkin tämä pääsee vieläkin yllättämään, vaikka nykyistä Suomi -idiotismia niin kauan on jatkunutkin...
Tällä kertaa kyseessä linja-autoliikenne.
Totaalihulluus levinnyt näköjään sinnekin.
Kai jotain satakunta vuotta peli oli yksinkertaista:
Astuit autoon, ilmoitit kuljettajalle matkakohteesi.
Kuulit hinnan.
Maksoit (viimevuosina useimmiten kortilla).
Sait kuitin, edes sitä pyytämättä.
Yksinkertaista!
Ei enää.
Värkkäämiseksi meni.
Kuten nyky -Suomessa (lähes) kaikki.
x
Nyt päättyneellä Pohjoisen -rundilla kolme (3) kuittirähäkkää eri bussifirmojen kanssa,
1)
Kalajoki
Mökkiviikko Särkillä alkoi lauantaina.
Mitään bussiyhteyttä Etelän -junalta ei kuitenkaan ollut, joten oli pakko jäädä Kokkolaan yöksi.
Eli ylimääräinen, turha kulu.
"Vähiin käy ennenkuin loppuu" -julkinen liikenne Suomenmaassa, nimittäin.
No, sunnuntaina sittten...
Ensin pitää tietenkin menneistä vaikeuksista viisastuneena soittaa bussifirmaan tulosta Ylivieskan asemalle.
Netistä SATTUU löytymään Wiimax Oyy:n liikennepäällikön känny numba.
IHME että vastasi.
Hänelle pitää rauhallisesti selittää kuvio:
Kun junan tuloajan ja Kalajoen -bussin lähtöajan väli Ylivieskassa on ainoastaan muutama minuutti...
Kuljettajalle pitää ilmoittaa, että yksi asiakas on tulossa pyörän kanssa.
JOS juna nimittäin taas pysähtyy jollekin muulle kuin asemarakennuksen edessä olevalle ykkösraiteelle...
Sitten pitää änkeytyä hissiin.
Kahteenkertaan jopa, toisella kerralla sitten sieltä alikäytävästä ylös.
Tulos:
Kuljettaja saattaa luulla, että kaikki matkustajat ovat jo saapuneet.
Vaikka hissin kanssa värkkäillessä aikaa saatta kulua BIG TIME.
Eritoten jos hissi/hissit ovat varatut - vaikkapa jonkun lastenrattaiden kanssa.
Eihän kuljettaja näe eikä hän voi tietää - ellei hänelle ilmoiteta.
Hissit sinänsä ovat muuten tosi nerokkaasti haluttu rakentaa kymmenisen senttiä liian lyhyiksi, siis kopit.
Tulos:
Normaalikokoinen pyörä mahtuu ainoastaa pystyasentoon värkkäämällä...
Sellaista suunnittelua.
Sinänsä Yliviekan aseman - kuten esim. Pietarsaari-Pännäisenkin - massiivinen infran -rakentaminen aitauksineen, hisseineen jne. on turha.
Hökötykset ilmestyivät joskus kai viitisentoista vuotta sitten.
Sitä ennen pääsi asemarakennuksen edestä lähteville busseille noin minuutissa, parissa.
Riippumatta mille raiteelle juna kulloinkin pysähtyi.
Aitoja ei tuolla rauhallisella asemalla tarvittu.
Liikenne päiväsaikaan juna per tunti, pari - jos sitäkään.
Eikä aitoja nytkään tarvittaisi.
Muutama miltsi piti vaan upottaa tähänkin hömpötykseeen - Härmässähän on tunnetusti liikaa rahaa...
😏
Muuten eräs kaikkein karmeimmista juna-asema -hökötyksistä nykyään on Turku (Logomo).
Minkähänlaiset idiootit senkin "suunnittelivat"?
Pääkaupunnin suunnasta kun saapuu...
Yksi (1) ahdas hissi käytettävissä raiteelta ylös ylikulkukäytävälle.
Usein väkeä hissiin pyrkimässä on niin paljon, että hissin täytyy tehdä jopa 4 -5 reissua ylös-alas, ennenkuin "suma" saadaan purettua.
Sitten kun onnistuu pääsemään em. ylikulkukäytävälle...
Keskustan suuntaan mennessä toinen ahdas hissi vielä koettelemuksena.
Täydellinen fiasco!
Kokkolan asemalta kun onnistui saamaan em. Wiimax Oy:n liikennepäällikön langan päähän, alkoivat selitykset välittömästi.
Pathaaseen nyky -suomalaiseen tyyliin.
Selittelyä jo jonkinmoista:
"Kun e on ELY -vuoro, on meillä velvollisuus ollatäsmällimen...
"En tiedä minkä kokoinen bussi kyseessä..."
"En tiedä kuka kuljettaja on, en saa yhteyttä...
Jne. jne...
Aivan toivotonta.
Kohteliaasti tiedustelin "eikö tästä saisi yhtään vaikeampaa?", ja lopetin puhelun.
Mutta IHME!
Junaan päästyä tuo Wiimax Oy:n liikennepäällikkö soitti takaisin!
Oli tullut järkiinsä.
Kertoi "saaneensa yhteyden bussiin" (😏) ja ohjeistaneensa kuskia odottamaan max 15 minsaa.
Enempäähän en toki pyytänytkään!
Mutta miksikö ihmeessä tämänkin piti olla näin vaikeaa...?
No.
Ylivieskan asemalla juna tällä kertaa pysähtyikin ykkösraiteelle, joten tällä kertaa hissi-sekoilulta vältyttiin.
Välimatkaa ykkösraiteelta bussin lähtöpaikkaan vain luokkaa150 metriä.
Kuljettaja selvästi tiesi pyörä -matkustajaa odottaa.
Yhdessä laitoimme fillarin takakonttiin, ongelmitta.
Pikkubussissa oili vain yksi (1) toinen matkusta, joku hiljainen, kokoon kyyristynyt tyttö takana.
Saimme heti toimivan kontaktin kuljettajan kanssa.
Joviaali,selväjärkinen kaveri.
Sitten alkoivat ongelmat.
Rahastuksen kanssa, nimittäin.
Kävi ilmi, että tähän Wiimaxin pikkubussiin oli hommattu semmoinen naurettava "tablett"xc-tyyppinen "rahastuslaite".
Johon olisi piänyt olla semmoine "lähimaksu" -tyylinen pankki- tai luottokortti.
Semmoinen hömpötys mitä vaan "vilautetaan".
PIN -koodillinen, mikä mulla on, ei käynyt!
Tilanetta manaillessani tuli varsin mainiota "tulitukea" itse kuljettajalta.
Hän puhui ihmeen avoimesrti (Suomessahan ei juuri suuta uskalleta avata)ja piti itsekin rahastus -vempelettä täysin sutena.
Helpottavaa, ettei tukalassa tilanteessa sentään kuljettajan kanssa tarvinnut alkaa vääntämään.
Onneksi - sattumalta - oli käteistä mukana.
Nimittäin viidenkympin seteli...
😏
Aha!
Pitihän sekin arvata...
Kuljettajalla ei ollut antaa takaisin kuin ... kolikoita!
Kaunista!
Täydellistä!
Kolikkokukkaro pursui yli äyräidensa.
Oikein hyvät juttelut oli tämän selväjärkisen kuskin kanssa.
Myös mm. siitä, että firman nimi oli "Wiimax".
Juttuhan menee niin, että jos vaikkapa Seinäjoelle avataan kuppila siihen keskustaan, vastapäätä rautatieasemaa, tulee sen nimeksi tietenkin "Street cafe"...
😏
Hyvä Suomi!
Ja Onnea!
Erosimme kuljettajan kanssa hymyssä suin ja leikkiä laskien.
"Hän teki vaan työtään" -täällä nykyisessä Suomi -mielisairaalassa.
2)
Inari
3)
Muonio-Jerisjärvii
Tämä oli yksi erikoisimmista keisseistä - tai eipä oikeastaan...
Nykyisen mielisairaala -Suomen oloissamme lopulta ihan normia...
Ideana oli ottaa aamubussi Muoniosta Jerisjärvelle, hoitaa siellä asiakas Hotelli Jeris, ja jatkaa seuraavalla bussilla Rovaniemelle.
Liikenne Rundgren Oy:n bussi Muoniosta lähtisi kello 08.40, matka Jerikselle 30 minuuttia, ja siellä melkein viisi tuntia aikaa ennen Eskelisen 14.15. bussia Roihin.
Rundgrenin bussi saapui majapaikan, Muonion SEO:n eteen.
SEO (entinen Muonion Esso) on asiakas jo 80 -luvulta asti.
Yrittäjät ja nimi toki muutamaan kertaan vaihtuneet, mutta mie jatkan.
Yhden kerran oli taukoa, kun silloinen yrittäjä herra Jäntti teki konkan.
Lasku jäi maksamatta, ja Jäntti katosi sen sileän tien...
Tässä nykyisessä, uusiutuneessa rakennuksessa on yläkerrassa kelpo majoitustilatkin.
Tulee pari-kolme kertaa vuodessa yövyttyä - edullisesti.
Levin hintoihin verrattuna huippu -edullisesti!
Niin...
Mikäköhän hulluus täällä nyky -Suomen mielisairaalassa seuraavaksi on vuorossa...?
(kesken)
(IC -juna Oulu - Mikkeli 27.1.2026)
ArcticParadise.fi
"You get one chance, one run in this game called life.
Why you choose to play it normally is insane to me.
And that is why I seem insane to you" - Andrew Tate
