(kesken)
Jotenkin tämä pääsee vieläkin yllättämään, vaikka nykyistä Suomi -idiotismia niin kauan on jatkunutkin...
Tällä kertaa kyseessä linja-autoliikenne.
Totaalihulluus levinnyt näköjään sinnekin.
Kai jotain satakunta vuotta peli oli yksinkertaista:
Astuit autoon, ilmoitit kuljettajalle matkakohteesi.
Kuulit hinnan.
Maksoit (viimevuosina useimmiten kortilla).
Sait kuitin, edes sitä pyytämättä.
Yksinkertaista!
Ei enää.
Värkkäämiseksi meni.
Kuten nyky -Suomessa (lähes) kaikki.
x
Nyt päättyneellä Pohjoisen -rundilla kolme (3) kuittirähäkkää eri bussifirmojen kanssa,
1)
Kalajoki
Mökkiviikko Särkillä alkoi lauantaina.
Mitään bussiyhteyttä Etelän -junalta ei kuitenkaan ollut, joten oli pakko jäädä Kokkolaan yöksi.
Eli ylimääräinen, turha kulu.
"Vähiin käy ennenkuin loppuu" -julkinen liikenne Suomenmaassa, nimittäin.
No, sunnuntaina sittten...
Ensin pitää tietenkin menneistä vaikeuksista viisastuneena soittaa bussifirmaan tulosta Ylivieskan asemalle.
Netistä SATTUU löytymään Wiimax Oyy:n liikennepäällikön känny numba.
IHME että vastasi.
Hänelle pitää rauhallisesti selittää kuvio:
Kun junan tuloajan ja Kalajoen -bussin lähtöajan väli Ylivieskassa on ainoastaan muutama minuutti...
Kuljettajalle pitää ilmoittaa, että yksi asiakas on tulossa pyörän kanssa.
JOS juna nimittäin taas pysähtyy jollekin muulle kuin asemarakennuksen edessä olevalle ykkösraiteelle...
Sitten pitää änkeytyä hissiin.
Kahteenkertaan jopa, toisella kerralla sitten sieltä alikäytävästä ylös.
Tulos:
Kuljettaja saattaa luulla, että kaikki matkustajat ovat jo saapuneet.
Vaikka hissin kanssa värkkäillessä aikaa saatta kulua BIG TIME.
Eritoten jos hissi/hissit ovat varatut - vaikkapa jonkun lastenrattaiden kanssa.
Eihän kuljettaja näe eikä hän voi tietää - ellei hänelle ilmoiteta.
Hissit sinänsä ovat muuten tosi nerokkaasti haluttu rakentaa kymmenisen senttiä liian lyhyiksi, siis kopit.
Tulos:
Normaalikokoinen pyörä mahtuu ainoastaa pystyasentoon värkkäämällä...
Sellaista suunnittelua.
Sinänsä Yliviekan aseman - kuten esim. Pietarsaari-Pännäisenkin - massiivinen infran -rakentaminen aitauksineen, hisseineen jne. on turha.
Hökötykset ilmestyivät joskus kai viitisentoista vuotta sitten.
Sitä ennen pääsi asemarakennuksen edestä lähteville busseille noin minuutissa, parissa.
Riippumatta mille raiteelle juna kulloinkin pysähtyi.
Aitoja ei tuolla rauhallisella asemalla tarvittu.
Liikenne päiväsaikaan juna per tunti, pari - jos sitäkään.
Eikä aitoja nytkään tarvittaisi.
Muutama miltsi piti vaan upottaa tähänkin hömpötykseeen - Härmässähän on tunnetusti liikaa rahaa...
😏
Kokkolan asemalta kun onnistui saamaan em. Wiimax Oy:n liikennepäällikön langan päähän, alkoivat selitykset välittömästi.
Pathaaseen nyky -suomalaiseen tyyliin.
Selittelyä jo jonkinmoista:
"Kun e on ELY -vuoro, on meillä velvollisuus ollatäsmällimen...
"En tiedä minkä kokoinen bussi kyseessä..."
"En tiedä kuka kuljettaja on, en saa yhteyttä...
Jne. jne...
Aivan toivotonta.
Kohteliaasti tiedustelin "eikö tästä saisi yhtään vaikeampaa?", ja lopetin puhelun.
Mutta IHME!
Junaan päästyä tuo Wiimax Oy:n liikennepäällikkö soitti takaisin!
Oli tullut järkiinsä.
Kertoi "saaneensa yhteyden bussiin" (😏) ja ohjeistaneensa kuskia odottamaan max 15 minsaa.
Enempäähän en toki pyytänytkään!
Mutta miksikö ihmeessä tämänkin piti olla näin vaikeaa...?
Niin...
Mikäköhän hulluus täällä nyky -Suomen mielisairaalassa seuraavaksi on vuorossa...?
(kesken)
(IC -juna Oulu - Mikkeli 27.1.2026)
ArcticParadise.fi
"You get one chance, one run in this game called life.
Why you choose to play it normally is insane to me.
And that is why I seem insane to you" - Andrew Tate
