4.6.2015

Painija Pertti Ukkola vaatii itselleen ylimääräistä urheilija-eläkettä. Tavoitteena 500.000,- euroa


Olipa pöyristyttävä tuo painija Pertti Ukkola -juttu Suomen Kuvalehdessä 18/2015.


Kärttää itselleeen - anteeksi, lapsilleenhan nuo massit ovatkin kuulemma tarkoitettu - Valtiolta ylimääräistä urheilija-eläkettä.

Artikkelin mukaan kyse on 1.324,- euron kuukausisummasta. Molskisankarimme laskeskelee, että jos eläisi 30 vuotta, potissa olisi mukavat puolisen miltsiä.

Johon hän oman vakaumuksensa mukaan on "oikeutettu". Suomen kansa nähtävästi Pomokairan miehen mukaan on ikäänkuin "velkaa" hänelle tuon puoli miljuunaa? 

Perusteena joku urheilusuoritus painimolskilla 40 vuoden takaa. Jos joku vielä muistaa...?

Vertaansa vailla olevaa ahneutta ja röyhkeyttä! 


(Anteeksi pieni keskeytys, Rakas Lukija!

Täällä Varsovassa on kova helle, näin perjantai-iltana.

Piti välillä käväistä hakemassa alakerran "Delikatesy" -puodista puteli huurteista... Eikä muuten maksanut paljon: Noin eurolla puolen litran flinda A -olutta!

Nyt siis olo helpottaa jo...

Eli jatkakaamme tämän Pertti Ukkola -keissin ruotimista... Kun nyt kerran "hyvään vauhtiin" pääsimme...)


Niin.. Takaisin mestaripainijaamme.

Jutusta käy ilmi, että häntä pidettiin hyvänä aikanaan:

Oli saanut "palkintoviran" Tampereen kaupungilta. Joku kevyt, helppo liikuntapaikan hoitajan homma. Ajan tyylin mukaisesti.  

Julkisuuttakin piisasi. "Kutsuja sateli missi- ja laulukilpailujen tuomariksi". 

Eduskuntaan herra olisi omasta mielestään päässyt "varmasti". Siis jos olisi vain suvainnut sinne pyrkiä. Mutta nähtävästi ei pitänyt kansanedustajan hommaa tuolloin niin tähdellisenä?


"Pysyvin palkinto olympiavoitosta oli työpaikka. Ajan henkeen se järjestyi suhteilla.Vuonna 1976 KooVeen puheenjohtaja, kaupungin varakamreeri Viitanen ehdotti ja kaupunginjohto siunasi ylimääräisen liikuntatyöntekijän virkanimikkeen".

Sitäpaitsi jo sitä ennen, kirjoituksen mukaan vuonna 1971, Pertti Ukkolalle junailtiin urheilujohtajien toimesta suojatyöpaikka. Nimittäin Kuortaneen Urheiluopiston talkkarina. "Se oli nimellisesti puolipäivätyö, mutta takasi täysipainoisen harjoittelun". 


Muuten tuosta Kuortaneesta löytyy stooria tältä saitilta. Nopeiten Google -haulla:

Matkamiehen Mietteitä Kuortane  

Sitten tietenkin se perinteinen palkintotontti. Tai itse asiassa kaksi: Talotontti Tampereelta, mőkkitontti Luostolta. Ja eikun talonrakentamiseen - talkoilla! "Lahjoitustarvikkeita haalittiin milloin mistäkin, talkoointo hiipui". Lopussa rojekti meni riitaisaksi... Tampereen -residenssiä moitittiin "liian isoksi ja kateutta herättäväksi." 

Kaiken ohella pukkasi vielä rahakasta markettikeikkaa.

Jopa Tampereen kaupunginjohtaja Pekka "Pomo" Paavola kiikutti Olympiasankarillemme uuden telkun, rikkimenneen tilalle.

- Pekka Paavolanhan muistamme hyvin virkavallan pakoilusta, se legendaarinen automatka Keski-Eurooppaan. Pakoili oikeutta. Virkarikoksista ropsahti sitten 10.000,- markan sakot, ja valehtelusta oikeudelle sitten vielä v. 2009 neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Kaikki tämä entiseltä oikeusministeriltä. (Lahde: Wikipedia)  Näin Suomessa...
 

Ukkola: "Jos olisin opiskellut hyvän ammatin, en olisi koskaan omalla työllani saanut taloa ja mőkkiä".


Aivan!

Kysymys kuuluukin, miksi se sitten ei nyt riitäkään? 

Miksi pitää vielä kinuta lissää aineellista hyvää meiltä, verovelvollisilta ja lottokansalta? 

Nyt on kohta puolisen vuosisattaa kulunut noissa suojatyöpaikoissa ja palkkioviroissa, ja Olympisankarille on juolahtanut mieleen, ettei kaikki tuo annettu hyvä hänelle piisakaan:

Ukkola tahtoo enemmän!

"Yhteiskunta" on sen hänelle velkaa!

Ylimääräinen urheilija-eläke! Mulle heti!

Vaikka mies (65 vee) on saavutamassa/jo saavuttanutkin (?) eläke-iän normaalista päivätyöstään, virasta joka hänelle sitäpaitsi "räätälöitiin".

Tuhansille, kymmenille tuhansille se riittäisi - mutta ei painija Pertti Ukkolalle!  

Onko ahneudella mitään rajoja? 

Häh? 

Pertti Ukkola:

"En voi jäädä eläkkeelle, jos ei ole tarpeeksi tuloja."

"Minun on saatava se täysi urheilija-eläke..."


Kuitenkin:


"Pärjäisin yksin taloudellisesti, mutta minulla on huoli lasteni tulevaisuudesta."


Ohhoh! Siinä se tuli!

Henkilő itsekin myőntää, että pärjäisi normaalin tyőuran jälkeen lakisääteisellä eläkkeellään.Kuten tuhannet muutkin - on pakko.

Nyt onkin casessa kysymys seuraavasta sukupolvesta, kyseisen painijan lapsista.

Ukkolan logiikan mukaan yhteiskunnan on heistäkin huolehdittava.  

Häh?


Iltasanomat 2001: Painija Pertti Ukkola isäksi 50 -vuotiaana.

Iltalehti 2009: Pertti Ukkola: "Ikäero yksi eron syy"


Muistamme Pertsan niinikään tuosta takavuosien legendaarisesta repliikistään, jonka mukaan hänen residenssinsä ovi on naissukupuolen taholta "käynyt kuin käkikellon luukku".

Ja vielä: "Olen aina sanonut, että täytyy tyttöystävä tai tuleva vaimo valita niin, ettei koskaan tarvitse mummun vieressä maata". 

 
No, aikansa kutakin.

Lopputuloksena ovat - yleensä - lapset, nuo Rakkauden Hetelmät.

Eikä siinä mitään.

Mutta miksi - miksi, miksi, miksi? - veronmaksajien ja lottokansan olisi nyt kustannettava vielä tuo Ukkolan jälkikasvukin, jonka toimeentulosta mies kertoo olevansa niin huolestunut?

Itse päähenkilö siis kertoo "kyllä pärjäävänsä". 
     

Tässä "olympiavoittajille ylimääräinen urheilija-eläke" -asiassa on kuulemma kysymys pitkäaikaisesta rojektista. 

Kyseiset sankarimme ovat mm. Juha Miedon ja Ukkolan itsensä toimesta ajaneet hanketta kuin käärmettä pyssyyn - Valtionvarainministeriö on jo kerran hankkeen torpannutkin. 

Vihdoin viime syksynä silloinen urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, tunnettu jakopoliitikko, pehmeni hankkeelle. Lainvalmistelu käynnistettiin.  

Jakopoliitikko mikä jakopoliitikko, tuo Paavo. 

Mielellään itsekin saamapuolella, kuten omissa ministeriyden aikaisissa asumisjärjestelyissään. Asusteli lääkärivaimoineen pieni- ja keskituloisille tarkoitetussa ARA -asunnossa. Ministerin palkalla! 

Paitsi saama- niin joskus toki myös ottopuolella - kuten muistamme Sotsin Olympialaisista. 

Kunnianarvoisa Ministerimme otti soppaa sen verran miehekkäästi, ettei viranhoito kaikilta osin onnistunut. 

Paavo on muuten entisen partiojohtajani Juha Arhinmäen poika, Munkkiniemen entisen kirkkoherran  Erkki Arhinmäen pojanpoika.

Maineikasta ruotsinkielistä pappissukua. 

Että sen sortin sosialisti. 

Nyt siis oli pistämaässä julkisia varoja jakoon oikein roppakaupalla.

Hankkeeseen, joka mahdollisimman huonosti sopii päivän tilanteeseen. Suomen karmeaan taloudelliseen ahdinkoon.


Joka tapuksessa Yli-Kitisen pojan unelmat ovat artikkelin mukaan toteutuneet.

Pertti unelmoi Porschesta,  James Dean -leffan innoittamana. Auto oli "kuin magneetti pienen pojan mielessä".

Sittemmin Porscheja ja Mersuja on herralla piisannut.

Talon ja Lapin -mőkin tontit tulivat lahjoituksina, rakennukset talkoilla.

Pitkä, vuosikymmenien palkkiovirka, josta kohta pääsee lakisääteiselle eläkkeelle. Kuusvitosena. Kuuskolmosena olisi kai päässytkin jo.

Kaivelemaan jäi junioripainijoiden opastuksesta osaksi tullut kiittämättömyys: " (...) ei edes kahvia tarjottu, vaikka olin vetänyt 30 vuotta kilometrirahalla". - Kiitämättömyys on maailman palkka!


Samoin on riittänyt nuoria naisia, painijan oman todistuksen mukaan. 

Joskus jopa pitkään parisuhteesen ja vanhemmuuteen asti.


Olympiasankarin mukaan opiskelemalla "kunnon ammatin" aineellista hyvää tässä määrin ei olisi kertynyt. Mies kertoo elävänsa nuukasti, ja "kyllä pärjäävänsä".

Eli mihin "logiikkaan" sitten perustuu tämä Ukkolan posketon vaatimus valtion ylimääräisestä urheilija-eläkkeestä?

Toisaalta...

Onhan varakkaille Eino "Eikka" Grőnille ja Tapsa Kansallekin katsottu tarpeellisiksi myőntää Suomen konkurssikypsän valtion varoista elinikäiset taitelija-eläkkeet. Riki Sorsaa tietenkään unhoittamatta...

Taiteilija-eläkeläinen Virpi Miettinen on sitten aivan oma lukunsa. Omassa sarjassaan. Täysin eri sfääreissä. 

Pikkuneiti porvoolaisemme kertoo itse, että parhaimpina aikoina brenkkuun meni 100.000,-  markkaa per vuosi. Raju syöksykierre - muistan hänet hyvin 80 -luvun alusta Sociksen Red Roomista. 

Mutta niin vain Valtio hänetkin pelasti -taiteilija-eläkkeen muodossa.

Epäselväksi vain on jäänyt, että minkä alan taiteilija tuo Miss Suomi 1965 oikein on? Olis kiva tietää!  

Emppu taas on vuosikymmenet asustellut etupäässä Floridan lämmössä, golfaten ja rullaluistellen, kertomansa mukaan. Tämän taiteilija-eläkelaisen tapaa perinteisesti Härmässä kesällä keikoilta, esimerkiksi usein MS Finlandialta Helsinki - Tallinna -reitiltä. Kivaa lisätienestiä!

Tapsa Kansamme yritti joku vuosi sitten myydä sitä Westendin miljoonalukaaliaan, pientä linnaa. Eleleekőhän kaveri vielä tuolla raharikkaiden Westendissa - todennäköisesti alueen ainoana "valtion taiteilija-eläkeläisenä".

Riki taas... Reggae OK! 

Eikä valtion taiteilija-eläkettä suinkaan myönnetty ainoastaan kyseisen renkutuksen hoilaajalle, vaan samantien myös musiikkitaideteoksen "säveltäjälle"!

Englantilainen Jim Pembroke on vuosia asunut Ameriikassa, mutta sinnekin Suomen valtio - Finska staten haluaa rahasuorituksia lähettää, pelimannin kuolemaan asti! Reilu maa, Suomi!  

Ja jos kerran Riki Sorsalle, niin miksei tuota himoittua valtion taiteilija-eläkettä  myönnetä myös Nolla-Kojolle? Sittenhän tämä olisi täydellistä!

Fyrkkaa tuntuu siis olevan jaossa, vieläpä ylenpalttisen runsaasti.

Paras olla kyselemättä, mistä se tulee!  

Lisäksi kansalaisille halutaan uskotella, että tango- ja iskelmälaulajat sekä rokkarit ovat "taiteilijoita".


Irvokastakin irvokkaampi yksityiskohta tässä ylimääräinen urheilija-eläke -kuviossa:

Ehtojen mukaan "Jos hakijan kaikki tulot ylittävät 2648 euroa kuukaudessa, eläkettä ei voida myöntää".

Häh?

Siis vaikka muut tulot olisivat hakijalla jopa 2648 euroa kuussa, "ehtojen" mukaan hakijalle voidaan myöntää valtion ylimääräinen urheilija-eläke!". 

 
Erikoista touhua...


EHDOTUS:

Nyt on siis käynyt selväksi, että Ukkolalla itsellään ovat asiat hyvin. Hän kertoi sen.

Tämä vaatimus valtion ylimääräisestä urheilija-eläkkeestä koskeekin painija-runoilijamme jälkikasvua. 

Selvä!

Kun tässä nyt on lainsäädäntötoimiin ryhdytty, niin jatketaanpa samalla tiellä:

Eduskunta säätäköön Lex Ukkolan eli nk. Pomokairan lain:

Olympiasankarimme on räknäillyt 30 vuoden elinaikaodotteen mukaan hänelle olevan potissa se puolisen miljuunaa.

Entä jos tuo elinaikaodote ei toteudukaan?

Jää vaikka puoleen.

Siispä säädettäköön tuo Lex Ukkola eli nk. Pomokairan laki, jonka mukaan tässäkin tapauksessa eläkkeen maksaminen jatkuu - nimittäin lapsille. Niistähän tässä kuulemma on koko ajan ollut kysymyskin.

Eläkkeen maksatuksen perusteena painisuoritus vuodelta 1976. (Tätä kirjoitettaessa on muuten menossa Herran Vuosi 2015...)

Passaisiko näin? 

Noihin valtion maksamiin etuuksiin voisi lisätä nk. "edunsaajalausekkeen". Seuraavien tai ainakin seuraavan sukupolven turvaksi. Siis aivan samoin kuin henkivakuutuksissakin on mahdollista.

Se on sitten isompi kysymys, ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että kuinka monta sukupolvea etiappäin pitäisi yhteiskunnan joidenkin takavuosien urheilusankareiden jälkikasvusta taloudellisesti huolehtia?


Lopuksi:

Meille on vuosikymmeniä kerrottu, etta painisankarimme onkin myös runoilija.

Mistä noita runoja voisi lukea?

Netistä ei löytynyt, ellei kyse sitten ole tästä joka alkaa tai loppuu: "Heräsin. Kusetti...".

Kovasti kiinnostaisi lukea herran hengentuoteitta, siis muitakin kuin näitä


Vaatimuksia valtion ylimääräiseksi urheilija-eläkkeeksi. 


(Hostel Oki-Doki, Warszawa, 5.6.2015)


x

"Runon lausui, näin nimesi..."

Haa!

Tänään vihdoin - Genèvessä - löytyi nettikahvila, jossa tietsikassa olivat kuulokkeet!

Vihdoinkin pääsimme kuulemaan Pertti Ukkolan runonlausuntaa!

Toden totta - se oli tosiaankin tuota "Heräsin. Kusetti" -tyyppistä matskua. Kuten arvata saattoi.

Mutta hei!

Ehkä tässä juuri piileekin ongelman ratkaisu?

Hyvänen aika sentään!

Kun Ukkolalla kuulemma kertomansa mukaan on huoli lastensa tulevaisuudesta (vaikka itse kertookin pärjäävänsä), niin myönnettäköön Pertti Ukkolalle valtion ylimääräinen eläke - mutta ei urheilija-, vaan taiteilija-eläke!

Onhan niitä vaatimattomimmistakin - jopa olemattomista - saavutuksista kylddyyrin saralla myönnetty!-

Menköön Ukkola vaan tuohon samaan piikkiiin. 

Vai sanoisimmeko samaan konkurssiin...

(Karlsruhe, Hotel Greif, 18.6.2015)    



Päivitys 24.7.2015: 

No niin, päätös noista urheilija-eläkkeistä sitten tuli. 

Senhän piti tulla jo toukokuussa.  

Tulikin heinäkuun lopussa, juuri sopivasti loma-aikaan. Varmaankin siksi, ettei herättäisi liikaa huomiota. Ovelaa!


Pertsa Ukkola sai puolikkaan urheilija-eläkkeen: 662,16 euroa kuussa.

Siis painisankarimme omien laskelmien ja elinikä -odotteen mukaan noin neljännesmiltsin.


Tämä siis miehelle, joka on 17 vuotta taistellut asiansa eteen.

Sama mies, joka keväällä suvaitsi ilmoittaa:

"En voi jäädä eläkkeelle, jos ei minulla ole tarpeeksi tuloja.

Minun on saatava se täysi urheilija-eläke!".

Mutta kun ei saanut.

No, nyt varmaan sitten on sanojensa mittainen mies, ja jatkaa päivätöissä vielä pari vuotta, 67 -vuotiaaksi?    


Ainoan täyden valtion ylinmääräisen urheilija-eläkkeen sai soutaja Siiri "Äitee" Rantanen, 90 vee.  

No, hän varmaan tarvitsee sitä? 


Olisi toki luullut, että 17 vuoden mankumisen jälkeen Ukkolakin, tuon oman arvionsa mukaan neljännesmiljuunan saatuaan, rauhoittuisi. Pistäisi vähän sordiinoa päälle. 

Että tuo hillitön rahan kinuaminen voisi jo riittää!

Mutta ei!

Pertti Ukkola Aamulehdessä:

"(...) hämmästelen sitä, että yksi ainoa sai täyden eläkkeen. Kaikki raha on toki kotiin päin, mutta kýllä eläke on naurettavan pieni", täräyttää Ukkola.  

No, tuo Ukkola siis tosiaankin halusi jättää itsestään muiston varsinaisena rahan-kärttäjänä.

Noloa.


Ensin kitisee melkein pari vuosikymmentä yhteiskunnalta fyrkkaa.

Sitten kun hänelle - edellyttää jopa uutta lainsäädäntöä - hyvää hyvyyttä annetaan summa, joka herran omien laskelmien mukaan tekee neljännesmiljuunan, haukkuu hyväntekijänsä. 

Rahamäärä onkin kuulemma "naurettavan pieni"!
  

Olympiasankarimme mukaan on "väärin", että tulotaso otetaan urheilija-eläkkeitä myönnettäessä huomioon (Ukkola itse, Lasse Viren...).

Argumenttinaan painija käyttää tuota sinänsä suurta epäkohtaa, että moni taiteilija-eläkeläinen vielä heittää keikkaa eläkkeen saatuaan. Nämä Eino Grönit ja Tapsa Kansat, varakkaat miehet. Jotka sitäpaitsi ovat iskelmälaulajia, eivät taiteilijoita. 

Eli vanhaa kunnon "yksi hölmöys oikeuttaa toisen hölmöyden" -logiikkaa.

Eikös saman tien sitten voisi tehdä niin, että myönnetään kaikki vaan toisillemme noita eläkkeitä, myönnetään niin perkuleesti!

Sulle - mulle. Sulle - mulle. Sulle -mulle. Sulle - mulle. Jne.jne. 

Sitten varmaan kaikki olisivat tyytyväisiä - Ukkolakin?


Ja me kun luulimme, ettei urheilussa olisi kysymys "voitosta", eikä taloudellisesta hyödystä,  vaan Jalosta Kilpailusta.

Miten väärässä olimmekaan! 


"Citius. Altius.Fortius"?

Vitsi-vitsi!

Case Ukkolan perusteella tuo kuuluukin:

"Fyrkkaa. Mulle. Nyt".





 
www.ArcticParadise.fi


Postikorttien nettikauppa: 

shop.ArcticParadise.fi

1.6.2015

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero eläkkeelle. Skandaalien keskellä - itseään kehuen.




No nys se sit lähtee.

Eläkkeelle.

67 -vuotiaana....

-

Hämmentävää on ollut lukea ja kuulla Paateron lähtiaishaastatteluja viime viikkoina.


HS 25.5.:

"Mutta kyllä meillä on huippuorganisaatio ja huipputekijät".

"Paatero antaisikin poliisille erittäin korkean kokonaisarvosanan".

"(...) suomalainen poliisikoulutus on kansainvälisestikin maailman huippua".

Jne. jne.


Siis tämä kaikki hetkellä, jolloin Poliisin maine on saanut kauheita kolauksia.

- Jukka S, Lahden totaalisössityt murha"tutkimukset"

- Jari Aarnio -vyyhti. Uusia paljastuksia melkein päivittäin. Useita muitakin poliiseja sotkeentunut keissiin.

- Krp:n ja Helsingin poliisin vuosia kestänyt keskinäinen kärhämöinti

- Surullisenkuuluisa Epri -rekisteri. Sisältää kymmeniä tuhansia nimiä, Vladimir Putinista Nasse -setään. Ike Kanervaa ja Matti Vanhasta unohtamatta. Myös yrityksiä.

- Luvattomista henkilötieto -urkinnoista (Mika Myllylän tapaus) tuomitut lukuisat poliisit.

Jne. jne.

-

Joku vuosi sitten, kun tuo Epri -rekisterin pito livahti julkisuuteen, sisäministeri Päivi Räsänen kehoitti Paateroa "harkitsemaan eroa".

No, Paatero harkitsi olla eroamatta. 

Kuluvana keväänä ei poliisiylijohtajamme sitten malttanut olla heittämättä piikkejä tuonne ministerin, esimiehensä suuntaan.

Yhdessä haastattelussa totesi, "ettei vieläkään ymmärrä" Räsäsen erokehoitusta.

Toisessa haastattelussa pisti vielä paremmaksi:

Heitti, että "tuskin tuo ajatus oli Päivi Räsäsen päähän Räsäseltä itseltään tullut".

Ohhoh!

Voiko arrogantimpaa olla?

Virkamies ensin "harkitsee" olla noudattamastta esimiehensä, ministerin kehoitusta.

Sitten viela röyhkeästi morkkaa ministeriä!

Kertoo jotakin poliisin roolista Suomenmaassa:

Valtio valtiossa. 

-

Ja minä kun luulin, että Suomessa - "länsimaisessa demokratiassa" - virkamiehet olisivat alisteisia hallitukselle.

Miten väärässä olinkaan!

-

Mitä noita raportteja Jari Aarnion oikeudenkäynneistä on lukenut, niin melkoista melskaustahan tuo on Polliisissa ollut.

Kuin siat pellossa on eletty.

Kaikki nuo Aarnion huteraakin huterammat selitykset esim. rahan lähteistään ja rahan käytöstään...

Huh-huh!


Mitään valvontaa ei ole ollut, näköjään.

-

Peruskysymys kuuluu:

Mitä tapaus Aarnio kertoo Helsingin poliisilaitoksen - Suomen poliisin - toimintakulttuurista?

Tyhjiössäkö tuo Aarnio kavereineen on siellä huseerannut?

-

Jari Aarnion entiseltä, eläkkeellä olevalta esimieheltä Jukka Riikoselta ainakaan on turha asiasta udella.

Henkilöhan piipahti julkisuudessa keväällä, Aarnion Trevoc-suhmurointi -oikeudenkäynnin yhteydessä. Ilmeisesti kutsuttuna todistajana.

Toimittajat onnistuivat saamaan miehen kiinni käräjätalon aulassa:

Riikosen tiuskaisu: "En kommentoi!".

Ja vielä: "Kuten jo totesin, en kommentoi! Mun on nyt pakko lähteä!".

Aha.

Selvä.

-

Muuten aikoinaan "Vuoden poliisiksi" valittu Aarniohan tarinoi, että Pahikset olisivat yrittäneet nujertaa hänet viskaamalla jonkinlaisen räjähteen kelpo poliisimiehemme omakotitalon pihalle.

Mutta reipas virkavallan edustajamme - kertomansa mukaan - onnistui viimeisellä sekunnilla puutarhasaksilla katkaisemaan sytytyslangan tms.

"Vuoden Polliisi" -ainesta, iliman muuta.

Mutta se vaan, että tapauksella ei ollut yhtään silminnäkijää.

Meilla on vain ja ainoastaan Jari Aarnion kertomus.

Uskottavaa?

No, Aarnion esimiesten mielestä ainaskin...

Ei muuta kuin Vuoden Polliisiksi!

-


Viime kesänä kun olin eräänä aamuna Espan puistossa kuvaamassa, kiinnittyi huomio penkillä istuskelevaan yksinäiseen, vanhahkoon mieheen.

Ihan normieläkeläisen oloinen henkilö. Tuulipukukansan edustaja.

Istui siina puolisen tuntia, kaikessa rauhassa.Tarkkaillen.

Aivan siinä Ruuneperin patsaan vieressä.

Vasta kuvaussession jälkeen välähti:

Tuohan on se poliisiylijohtaja Paatero!

Siviileissä häntä ei ollut tunnistaa. Ei poikennut harmaasta massasta mitenkään. Yksi tuhansista eläke-ikäisistä.

Kun hänet on aina tottunut näkemään virkapuvussa, telkussa selittämässä jotakin...

-

Entä tästä eteenpäin?

"Eläkepäiviään Paatero ei aio viettää vain letkeästi lepäillen, vaan hän haluaa pysyä mukana taustakeskusteluissa.

"(...) en varmaan jää laakereilleni lepäämään."

Silla lailla!

Ennenkokemattomaan sotkuun jäävät Suomen poliisiasiat Paateron kauden jälkeen - ja henkilö (67 vee) katsoo itsellään olevan vielä yhteiskunnalle jotakin annettavaa...

Eikö paaterointi jo riitä?

-

Mutta toisalta...

Osattiinhan sitä ennenkin:

"Puolenvaihtoja


Isoin Suomen poliisiin liittyvä väärinkäytösepäily on 1960 - 70 -luvun korruptioskandaali. Se poiki joitakin rikossyytteitä, mutta päätekijöiksi väitetyt poliisit eivät koskaan saaneet tuomioita. Asiaa on tutkinut rikostoimittaja Harri Nykänen Helsingin Sanomissa 1994.

HS:n mukaan Suomen ylin poliisijohto ja hämäräliikemiehet olivat 1960 - 70 -luvulla mutkattomissa väleissä keskenään. Poliisipomot ja liikemiehet pitivät hoviaan Hotelli Tornissa.

Liikemiesten yritykset rahoittivat muun muassa poliisien vieraina käyneiden venäläismiliisien kosteita juhlia ja naisseuralaisia. Poliisipomoilla ja talousrikollisilla oli yhteistä yritystoimintaakin.

Vastapalveluksia liikemiesystävilleen junailivat HS:n mukaan etunenässä Suomen korkein poliisiviranomainen poliisiylijohtaja Erkki J. Korhonen sekä Helsingin poliisikomentaja Nils Olof Söderström (Korhonen kuoli 1982; Söderströmin kuolinvuosi ei oli Imagen tiedossa.)

Tuonaikaisissa kähminnöissä tuli usein vastaan rikospoliisin toisen tutkintaosaston johtajan poliisiylikomissaario Aulis Ahvion nimi. Hän joutui lopulta syyttteeseen lahjuksen otosta ja salassapitorikoksesta.

Syytteen mukaan Ahvio oli ottanut säännöllisesti vastaan kestintää muun muassa hotelli Inter-Continentalilta. Yle puolestaan maksoi hänelle yli kymmenen vuoden ajan säännöllisiä palkkioita turvakonsultoinnista. Ahvion väitettiin antaneen yrityksille vastineeksi salaisia poliisitietoja. Käsittely raukesi, kun Ahvio kuoli kesken oikeudenkäynnin 1997."

(Lähde: Image 16.10.2014)


Niin, niin - olivatkin taas pukit kaalimaan vartijoina!


Muuten tuo Harri Nykäsen sinänsä vallan mainio iso juttu Hesarista vuodelta 1994 on netistä luettavissa.

Mehukasta stooria ylimmän poliisijohdon porsasteluista.

Hesarin nettiversiossa juttu on maksumuurin takana, mutta luettavissa toisaalla ilmaiseksi.

Löytyy nopeasti:


Google -haku: Poliisijohdon makeat vuodet


Saa nauraakin - ellei sitten heikkohermoisimpia ala kyseinen juttu itkettämään...

Tätä taustaa vasten - vuosikymmenien korruptioperinne - ei Jari Aarnion toiminnassa olekaan mitään ihmeellistä.


"Vuoden Poliisimmehan" noudatti vain sitä kuuluisaa "Maan Tapaa".

Tai ainakin Helsingin Poliisilaitoksen vanhoja käytäntöjä...





(København 1.6.2015)

www.shop.ArcticParadise.fi  

Postikorttien verkkokauppa