Luottotappio / Saimaa Adventures / Harisen veljekset

(kesken)

Mistä näitä paskanpuhujia oikein riittää?

(Tampere 2.5.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Matti A. ja Tommi Pitkäsen postikorttituotannon nettikauppa

Luottotappio: T:mi Ettone / Harri Kukkonen / Ilomantsi - Päivitys 9.6.2021(Pogostan pölvästit)

Mistä näitä paskanpuhujia oikein piisaa?

Ja mieku pidin tyyppiä frendinä - eräänä iltana jaoin kanssaan viiniflindankin...

(Tallinn, 28.4.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäsen postikorttituotantoa internetistä!

Eettisyys -takuulla!

PÄIVITYS 9.6.2021

Paluu Petkeljärvelle!

Olipa upea reissu Petkikselle, pitkästä aikaan!

Kesä kauneimmillaan, ihmeen lämpimiä päiviä ollut jo hyvän aikaa.

Paras alkukesä miesmuistiin. 

Runsaasti vaaleankeltaista mustikkamätästä aluskasvullisuutena - hyvä kontrasti kuusten tummalle vihreälle. 

Tutun saunan laiturilta uintia illoin, aamuin - tosi lämmintä vesi, jo kesäkuun alussa!

Eilen Petkikselle fillaroidessa sitä samaa reittiä, Möhkön tietä, mitä on tullut kymmeniä kertoja polkettua... 1980 -luvun lopusta. 

Ahma löntysteli tien yli, pusikkoon kadoten. 

Suon kohdalla suopursut kukkivat, tuoksuivat ihanilta.

Petkeljärvellä on uusi yrittäjä. Tulimme hyvin juttuun.

Mielenkiintoinen, suorapuheinen persoona. 

Hän on ulkopaikkakuntalainen, ja tarinoi ilomantsilaisista täysin vapaasti.

Toi mm. esille hyvän pointin täkäläisten geeniperimästä:

Johtuen vuosisataisesta eristyneisyydestä ja sen mukanaan tuomasta sisäsiittoisuudesta ovat merkit selvästi nähtävissä "Pogostan" keskustassa:

Selkeä osa ihmisistä selvästi, hmmmmm.... sanoisimmeko "hitaanpuoleisia".

Sasin tästä puheenvuorosta vahvistusta jo vuosikymmeniä itsekin arvelemalleni.

Mukava saada tukea omille päätelmille!

Kiitos!

Jo 1970 -luvun alussa, Espoon Haukilahdessa, kävi kuvio tutuksi.

Siellä oli tuolloin, kiivaan rakennusbuumin aikaan, runsaasti duunareita raksoilla nimenomaan Ilomantsista.

Tyypillisesti rakennusapumiehinä. Esimerkiksi betonivaluissa nk. "kärräreinä". 

Heitä kutsututtiin "Ilomantsin pölvästeiksi". 

😏

Takaisin Petkeljärveltä Pogostalle polkaistua tuon n. parikymmentä kilsaa - syömään, tietty!

Kotimäen Pitotupaan, kuten tavallisesti.

Kodikas paikka, hyvää kotiruoakaa. Hinta 10,40. 

Ja toden totta!

Heti ensimmäinen henkilö kenen kanssa Pogostalla tulee asioitua osoittautuu hidasälyiseksi!

Keittiöstä vilahtaa pitopöydän luokse joku nainen.

Kysymykseen, mitä kalaa kalapihveissä on käytetty, ei tule henkilöltä vastausta.

Pakenee paniikissa takaisin keittiöön.

Omistajalta kun sitten vähän myöhemmin asiaa tiedustelee, selittää hän että nainen keittiöstä on jonkinlainen "tukityöllistetty".

Niinpä.

Olemmehan Ilomantsissa. 

😏

Viikon kuluttua Petkeljärvelle lähtee iso paketti tuotteita myyntiin.

"Uutta matoa koukkuun" - Harri Kukkonen on historiaa.

Tänään takaisin Pogostalle fillaroidessa runsaasti kukkivia kieloja noin kilsan päässä Oinassalmelta, ihan tien poskessa.

Ritariperhonen lensi suoraan vastaan, meinasi törmätä päin naamaa.

Kukkosen Harri on  tosiaan kadonnut kuvioista.

Eihän se vastannu puhelimeenkaan silloin perinnän aikoihin. 

Lasku jäi siis herralta pystyyn.

Mulle ja monille muillekin.

Aika kalliiksi tuli tuo jakamani viiniflinda kyseisen henkilön kanssa. 

 

Jota hetken aikaa erehdyin pitämään ystävänä.

No, heppu häipyi sitten - jonnekin.

Ei -velalliseni - vastannut mihinkään yhteydenottoihin. 

Oharityyppi.

Helpompi on näköjään Ilomantsissa kohdata ahma tai ritariperhonen kuin tuo Kukkos - Harri. 

(Jojensuu 9.6.2021)

shop.ArcticParadise.fi

Oikeudenmukausuutta, työtä ja turvallisuutta kaikille!

Vastuullisesti. 

Aki Louhimies -kohu: Ovatko suomalaisnäyttelijättäret NÄYTTELIJÖITÄ vai piilottelijoita? / Jeesusteleva Jörn Donner

(kesken)

Olipa hirveää katsottavaa tuo A -Studio eilen 19.3.2018, toimittajana Kirsi Heikel, aiheena Aku Louhimies -kohu.

Tuli ihan mieleen jotkut stalinistisen ajan kuulustelut ja näytösoikeudenkäynnit.

Jotakin sellaista, mistä Arthur Koestler on kirjoittanut kirjassaan "Darkness at Noon".

Miksei Kiinan kulttuurivallankumouksen aikaiset kuulustelutkin, samoinkuin Kamputseassa Pol Potin / Punaisten Khmerien -aikainen toiminta.

Toimittaja Kirsi Heikel tiimeineen oli selvästi valmistellut tätä teurastusta sekä pitkään että perusteellisesti.

Säälittävää, säälittävää katsella tuota Aku Louhimiehen yhä uudestaan ja uudestaan toistamaa anteeksipyyntelyä.

Toisaalta siinä tuli esille koko - ei ainoastaan suomalaisen, vaan koko "länsimaisen" (ainakin Pohjoismaat ja anglo-saksinen maailma) miehen nykytila: 


Pelkkää anteeksipyytelyä anteeksipyytelyn jälkeen.

 (Kotka 20.3.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäs -postikorttien nettimyyntiä 


21.3.1918:

Jörn Donnerkin suvaitsee pistää lusikkansa tähän soppaan:


HS 21.3.2018:

Ohjaajasadismi ei ole uutta

(...) "Se tosiasia, että sadismi kohdistuu lähinnä naisiin, antaa epämiellyttävän seksuaalisen häirinnän sivumaun".

(...) "Itse olen pitkän ohjajanurani aikana yrittänyt rakentaa kuvauksiin miellyttävän ilmapiirin, jossa näyttelijät viihtyvät. Kaikenlainen painostus on minulle vierasta, vaikka olen kokenut muiden ohjaajien kyseenalaistavan menettelyn".

(...) "Mitä me tästä opimme? Jos nainen sanoo ei, se on ei".


Onpa harvinaisen vastenmielistä tekopyhyyttä ja jeesustelua Jörkalta!


Siis tältä keskinkertaiselta elokuvaohjaaja-kirjailija-toimittajalta, jonka muistamme varsin hyvin omasta Kristiina Halkola -kohustaan muutaman vuosikymmenen takaa.

Tekeleen nimi: Mustaa valkoisella (1968).

Muistamme, miten ilmeisen seksikkäänä itseään pitävä - hänhän tykkäsi nakuilla filmeissään - Donner hävisi oikeusjuttunsa pääosanesittäjäänsä Kristiina Halkolaa vastaan. Korkeimmassa Oikeudessa, vieläpä.

Donner kun teki niin ruman tempun, että näyttelijättären kieltäydyttyä jöörnimisestä kanssaan käytti sijaista. Sitten maestromme piti väen väkisin ympätä tuo valheellinen pätkä filkkaansa.

Tuomiohan siitä tuli - nimenomaan tuosta Jörkan mainitsemasta ohjaajasadismista. 

Kyseistä rainaa katsoessa tulee väkisinkin mieleen kysymys, miksi tämä "kalkkuna" ylipäätään on tehty?

Muuta vastausta ei löydy, kuin että arvon taitelija Donner halus vaan päästä kameroiden eteen kuksimaan. 

Narsisti kun on.

"Jag vill bara knulla!".


Ai niin...

Älkäämme kuitenkaan unhoittako - aina kun Jörkasta on kyse - herran legendaarista Gambian -reissua. 

Aikanaan Hymy -lehdessä julkaistu kuvasetti Jörkan jöörnimisestä teini-ikäisen neekeritytön kanssa löytyy yksinkertaisella kuvahaulla: 

Jörn Donner Gambia


Varmaankin pedofiili -Jörkkamme tuolla Gambiassakin "yritti rakentaa kuvauksiin miellyttävän ilmapiirin". Ilmeisen menestyksellisesti, jopa. 

Eikös niin?


(Punkaharju 21.3.2018)


shop.ArcticParadise.fi

Tommi Pitkäsen postikortteja netistä 

Kansanedustajien "sopeutumiseläkkeet": Naiset, nuo kullannuput, pahimpia rohmuajia

Mielenkiintoista tilastoa tämän päivän Iltalehdessä: 

Helmikuun lopussa tuota kuuluisaa neljän - viiden tonnin "sopeutumiseläkettä" nosti 29 entistä kansanedustajaa.

Näistä peräti 21 oli naisia.


Joukossa ihan viihde -julkkujakin: Tanja Karpela, Merikukka Forsius, Saara Karhu.

Entinen ministeri Anne Holmlund tulokuningattarena: Kymppitonnin kuukausitulot!

Sitten näitä korkeasti koulutettuja maistereita, lääkäreitä, yksi väitellyt tohtorikin:

Päivi Lipponen, Tuija Nurmi, Arja Alho...

Diplomi-insinööri Marjo Matikainen-Källströmiä unohtamatta ("hallitusammattilainen", sopeutumiseläkkeen ohella imuroi 50.000,- vuodessa. Kaunista!).


Aivan omassa sarjassaaan tietysti tämä surullisenkuuluisa Ugandan -matkaajamme Suvi Lindén.


Useat heistä ovat kunnostautuneet nimenomaan erilaisten "porsaanreikien" löytämisessä ja hyödyntämisessä saadakseen edut kotiin aivan maksimaalisesti.

Aikamoisia epeleitä.

Hillitöntä imurointia!



Ei heistä useimmista ole enää paljon mitään kuulunut aikoihin. Katosivat kultaisen kädenpuristuksen myötä julkisuudesta, kuten Tanja Karpela.

Kiittivät ja kumarsivat - ja siirtyivät nautiskelemaan ruhtinaallisista eduista loppuelämiensä ajaksi. Ellei ihmettä tapahdu ja Eduskunta laita lainsäädännöllä stoppia tuolle porsastelulle.


Yksi tuollainen "sopeutumiseläke" kustantaa veronmaksajille maksimissaan toista miljuunaa euroa.


Mutta hei!

Eikös juuri naisten pitänytkin olla nimenomaan moraalisesti varsin korkeatasoista porukkaa?

Ainakin näin meille on iät ajat paasattu.

"Jos vaan naisia saataisiin enemmän hallintoon, politiikkaaan ja talouteen, niin asiat muuttuisivat hyviksi".


No, tässä on tulos.

Kolme neljäsosaa noista sopeutumiseläke -suhmuroijista on naisia - vaikka Eduskunta ei vielä takavuosina ollut edes naisenemmistöinen!

Eduskuntaan valittiin keväällä 2015 vain 83 naista, sitä aikaisemmissa vaaleissa miesenemmistö lienee ollut paljon suurempikin. 

Mutta hanakasti näkyvät nuo kullannuppumme käyneen kiinni himoittuihin sopeutumiseläkkeisiin. 

"Kuin siat limppuun!".



(Naantalissa 16.3.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortit netistä

HS 5.3.2018: " Joka kolmannelta suomalaiselta puuttuu seksielämä kokonaan"

No niin, nyt se tuli!


Tämä on hyvä:

"Joka kolmannelta suomalaiselta puuttuu seksielämä kokonaan".

HS 5.3.2018


Ainoo vaan, että arvio on aivan liian "optimistinen".

Todellinen luku todennäköisesti on paljon, paljon suurempi.


Nimittäin Hesarin julkaisema lukuhan on keskiarvo.

Siinä on siis mukana se pieni porukka, joka nai paljon, todella paljon. Eli nuoret, kauniit ja rohkeat.

Oikeampi luku olisi tietenkin mediaani, siis tyypillinen hässimistiheys.

Mikäli tuo luku jostakin tutkimuksesta löytyisi, paljastaisi se koko surullisen totuuden:

Paneminen Härmässä on vähentynyt vähenemistään - kunnes lopahtanee kokonaan.

Kuten jossakin Jaappanissa. "Kehitys" on sama.

Vaikeaksi on mennyt, perin vaikeaksi. 


Vastakohta aikaisempiin vuosikymmeniin on raju.

Meille, jotka ne vielä muistamme.



Oikeastaan pitäisi kysyä niinpäin, että kuinka suurella osalla suomalaisista ylipäätään enää on mitään seksielämää?


Mutta Feispukkia pittää toki päivittää mahdollisimman usein!

(Tallinna 6.3.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikorttien verkkokauppaa

Kirja-arvio: Anna-Leena Härkönen: Ihana Nähä! ja muita kirjoituksia

Tämä kirja tuli napattua mukaan viime lauantaina Helsingistä tänne Aurinkorannikolle lähtiessä erään keskustahotellin "lainattavien ja palautettavien" kirjojen hyllystä.

Tajusin nimittäin, ettei kahden viikon Espanjan -reissulle mukaan ollut tarpeeksi lukemista.


Muistui mieleen, että tyyliin on kuulunut yhden naisen kirjoittaman kirjan lukeminen per vuosikymmen:

1970 -luvulla se oli joku Anaïs Ninin kirja.

1980 -luvulla Marguerite Durasin  L'Amant. Ranskaksi!

1990 luvulla... En muista.

2000 -luku: Laura Kipnisin Against Love - A Polemic.

Ajattelin, että nyt voisi olla tuon A-L Härkösen vuoro. Kun tämä pienikoinen kirja tuossa juuri sopivasti oli tarjolla....

Näyttelijätär on tuttu jostakin 80 -luvulta. Kuuluisa naistenmies, filmiohjaaja Mikko Niskanenhan Härkösen aikoinaan julkisuuteen nosti.

"Mona ja palavan rakkauden aika".



Kirjanen osoittautui heppoistakin heppoisemmaksi kyhäelmäksi.

"Tarinoista" jaksoi lukea loppuun vain ensimmäisen, neljän (4) sivun mittaisen stoorin "Kreetalainen aasi".

Hajanaisia pikku muistumia matkoilta.

Hoh - hoijaa!

Seuraavasta kertomuksesta "Aprillia" kestin sivun verran. Sitten tuli stoppi. 

Pakko jättää kesken. Samalla koko kirja.

Ei jaksa!


Turha näihin raapustuksiin on aikaa tuhlata.


Tänään aamulla, kämpiltä Fuengirola - Marbella välisen A 7 -moottoritien siltaa ylittäessä,  aamupalalle Crown Resortiin (siella on aamuisin röstiperunoita!) talsiessa, lensi Härkösen kirja pusikkoon.

Parasta mitä sille voi tehdä: Palauttaa paperi Luonnon Suureen Kiertokulkuun.

Mätänemään bio-massaksi.


Tekstit on näköjään julkaistu aikaisemmin naistenlehti Annassa. 

Sinänsä nerokas ansainta- eli liiketoimintamalli:

Rahastaa ensin tekstit vuosien varrella kolumnien muodossa, varmaan monta hunttia kirjoituspalkkioita per pätkä.

Sitten paketoida samat jorinat kirjaksi,  ja myydä uudelleen.

Hatunnoston arvoinen rahastusmalli!


Mutta mahdollista vain julkkiksille. 

Mikäli näin vaatimattomat kirjoitukset olisivat jonkun taviksen aikaansaannoksia, ei niitä olisi voinut julkaista ja rahastaa ensimmäistäkään kertaa!




(Calahonda, Costa del Sol, 20.2.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäsen postikortteja verkkokaupasta   

IL 3.2.2018: Saimi Hoyerin hotellibisnes lähes kuralla

Hauskaa katseltavaa nuo Saimi Nousiainen-Hoyerin hotellibisneksen talousluvut!

Miltsin liikevaihdolla tappiota noin 700 tonnia!

Sillä lailla! 


Ja Iltalehti jatkaa:

"Lisäksi yrityksellä on rahoituslaitoksen velkaa 1.737.500 euroa.

Suoritus sinänsä! 


Niin...

Näin tässä sitten kävi - eli juuri niin kuin oli heti alusta asti arvattavissa.

Ei tuosta Saimin hotellibisneksestä mitään tullut.

Ihan mahdoton yhtälö!


Ja voi sitä median lammasmaista hehkutusta silloin alussa, vajaa kaksi vuotta sitten!

Mediahan nieli Saimin höpötykset ihan kokonaan.

Tuonne Punkaharjulle piti tulemaan sienikursseja, jooga -retriittejä...

Juttujen mukaan Parriisin, Lontoon ja Njuu Jorkin herkkusuut ryntäisivät paikalle hotellin täyttämään...

Jne. jne.


Ihan höpöhöpöä.


Punkaharjun matkailun kulta-ajat ovat auttamattomasti ohi. 

Joskus 1980 -luvulla, Retretinkin ollessa vielä vedossa, Punkaharjulla oli kesäisin väkeä ihan ruuhkaksi saakka.

Nyt on toisin.  

Ikuisesti toisin.  

Entä sitten tämän (kuulemma) "ex-huippumallin" yksityiselämä?


Seiska 1.2.2018 valistaa meittiä:   


Saimi Hoyerin avioliitto ohi - rajuja riitoja pettämisestä. 

Lähipiiristä paljastetaan, että parin suhteessa on ollut vaikeuksia jo kauan.  

- He ovat sättineet toisiaan kolmansista osapuolista. Suhde on ajautunut umpikujaan puolessa vuodessa, kun heidän yhteiselämänsä on ollut yhtä riitaa. Thomas on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla... 

Niin, ja tämä pariskuntahan ovat Hotelli Punkaharjussa - yhtiökumppaneita. 

Ei hyvälta näytä!


Tai toisaalta...

Tämähän näyttää varsin mainiolta!

Kun vaan saataisiin nuo ulos Hotelli Punkaharjulta, niin ehkä taas pääsisimme jonkinlaiseen normaaliin elämään siellä.

Meikäläinenkin voisi palata kuvioihin...

Monikymmenvuotinen asiakkuushan lopahti samalla kun Nousiainen-Hoyerin julkkuduo alkoi hotellinpittoon, ja hinnat samalla kaksin-kolminkertaistuivat. 

Mikä tosin ei estänyt yritystä vajoamasta kauheisiin talousvaikeuksiin - pikemminkin edesautti sitä.     


(Ms Baltic Queen Stockholm - Tallinn 6.2.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortteja netistä



Punkaharju 19.3.2018:



Tulin fillarilla ohi Valtionhotellin tänne Luston ilmaiseen nettipisteeseen.

Valtsulla oli ovi kiinni. Näin parhaaseen kevätsesongin aikaan.

Harmi, niin mielelläni olisin käynyt juomassa lasin kuumaa mehua, mikäli sen olisi parilla eurolla saanut. Samalla olisi ollut mukava katsella vanhoja, tuttuja paikkoja... 

Vieläpä jonkinlainen naru oli vedetty kaiteisiin, ettei kukaan vaan eksyisi ovea rynkyttämään.

Portaat olivat nimittäin monen sentin jääkerroksen peittämät - siinähän voi helposti kaatua, kohtalokkain seurauksin.

Isot jääpuikot roikkuivat talon räystäistä - Hotelli Punkaharjussa "lämmitetään harakoille", siis.

Luulisi olevan tyyristä.


Mutta onneksi Punkaharjun Harjun Portti -ravintolassa oli kelpo sunnuntailounas tarjolla. 12,90 ei ole paha hinta - Suomessa.

Buffetista löytyi salaattipöytä, sekä Karjalan paistia.

Juomaksi kotikaljaa.

Jälkkärinä kääretorttua ja kahvia.

Sitäpaitsi ma - pe harjun Portista saa kotiruokalounaan kympillä!

Lisäksi kantiksille jaetaan semmoisia leimattavia kortteja. Kymmenes lounas on ilmainen!


Hirvittää ajatallakaan, mitä ruokailu tuolla Hotelli Punkaharjussa olisi maksanut.

Todennäköisesti monta kertaa enemmän - jostakin höpö-höpö "Fine Diningista".

Siis jos paikka olisi ollut edes auki...

Mutta kun ei ollut. 


(Punkaharjulla 19.3.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Postikortit verkosta




Punkaharju 21.6.2018


Aamupäivä "omaa aikaa" Punkiksella, juna Stadiin lähtee vasta 12.51 Retretin pysäkiltä.

Nousen fillaria taluttaen Valtionhotellin mäkeä ylös - kuten olen tehnyt ammoiselta 80 -luvulta alkaen. Satoja kertoja.

Kas, auto pyyhältää ohi - Porsche!

Ylhäällä Valtsulla näkyy, että hieno kaara on pysäköity takaoven eteen.

Taitaapi olla hotellinjohtajan menopeli?


Siis tämän Hotelli Punkaharjun, jonka netistä löytyvä viimeinen tilinpäätös osoittaa sen kuusisataa tuhatta tappiota miltsin liikevaihdolla!

Saavutus sinänsä!

Porschen paikka!


Mutta minä jatkaan uimaan.

Vakituiselle paikalle, laivalaiturille.

Ihanaa!

Vesi juuri sopivan lämpöistä - viileähköä, muttei kylmää.


Mutta mitä hemmettiä?

Mikäs hökötys tuohon viereen on rakennettu?

Uusi laituri -rumilus! Tökkää pitkälle järveen.

Uin rakennelmalle.

Laiturilla on iso ukaasi -kyltti, että ko. laituri on maksullista "yksityisaluetta", varattu hotellin asiakkaiden käytöön.

Jaaha.

Olen siis rikkonut määräyksiä nousemalla ko. laituri -hökötykselle.

Ei tuo rumilus varmaankaan mikään ympäristörikos ole, mutta ympäristön pilaamista kuitenkin.

Ja minä kun luulin, että tällä Saimi Hoyer-Nousiaisen hotellilla olisi jonkinlainen luonnonsuojelu -missio?


No mutta kaikillahan niillä on - puheissa.

Teot ovat sitten toisia.


(Luston asiakaspääte, Punkaharju 21.6.2018)

shop.ArcticParadise.fi

Pitkäs -postikorttien nettimyymälä