Huh - huh!
Olipa hirveää vääntöä taas tuolla Kuusamon Prisman S-Pankin konttorissa uuden tunnuslukutaulukon hankkimisen kanssa - aivan kuten viime kuussakin.
Mitään eivät nuo naisvirkailijat olleet viime kerrasta oppineet - päinvastoin, yhä hullummaksi menee touhu.
Kyllä tuollainen saikkaaminen työstä käy!
Nimittäin asiakkaalle.
Kas näin:
Heti Prisman S-Pankin toimipisteeseen marssiessa, käytävällä, huomasin ikkunan läpi vuorossa olevan se sama täti, jonka kanssa melkein päivälleen kuukausi sitten piti oikein paita märkänä vääntää tästä samasta asiasta - tunnuslukutaulukoista.
Siitä ei meinannut tulla mitään, mutta tuli kuitenkin - nimittäin työvoitto. Lopulta.
Aikaa tuhraantui BIG TIME.
Täti jäi närkästyneenä katsomaan perään.
Nyt sama virkailija huomasi tuloni, ja livahti karkuun.
Takahuoneesta ilmestyi toinen virkailija.
Kiukkuinen kuin mikä.
Naama jo valmiiksi mykkyrällä - lieneekö kuullut tuolta pakoon sännänneeltä jotakin...
Miten "vaikea asiakas" on vuorossa.
Juuri kun olin ehtinyt istahtaa, ja esittää asiani - asun ulkomailla, olen vielä noin puolitoista viikkoa Suomessa, ja tunnusluvut ovat loppumassa - sähähti nainen:
Uudet tunnusluvut lähetetään kotiosoitteesesi!".
Olin että HÄH?
Ai että tämän tason ihminen, tämä TIINA.
No, ei auta muu kun alkaa rautalangasta vääntäen rauhallisesti tuolle selittämään:
"Eivät ne kotiosoitteeseen, ulkomaille, lähetetyt tunnusluvut paljoa lämmitä. Juurihan totesin olevan nyt Suomessa noin puolitoista viikkoa".
Tiina otti heti totaalisen jyrkän ja kielteisen asenteen:
Alkoi vaatimaan verotustodistusta, "syynä" ulkomainen osoite.
Jaahas.
Tää on taas tätä...
No, eipä siinä mittään, aletaan vääntämään, kun Arvon Rouva sitä näköjään haluaa...
Ja kyllä sitä väännettiinkin.
Tiina kieltäytyi uskomasta mitään järkipuhetta.
Ei sitä, että olen vuosien ajan hakenut noita tunnuslukutaulukkoja eri puolilta Suomea. Kymmeniä kertoja.
Vimeksi noin päivälleen kuukausi sitten täältä, istuen tällä samalla tuolilla. Kuten kiireesti äsken pois livahtanut kollega varmasti muistaa.
Ei koskaan, ei kertakaan ole tarvittu "verotustodistusta".
Sensijaan yhä tiheämpään tahtiin on sekä netissä S-Pankissa asioidessa että tunnuslukutaulukkoja toimipisteistä hakiessa pitänyt allekirjoittaa erilaisia "vakuutuksia" Suomen verovelvollisuudesta.
Ettei verovelvollisuutta vaan missään nimessä ole ulukomaille, Eestiin.
Sitä - kauhistus! - "ulkolaista veronumeroa".
Tiina ei antanut periksi, ei sitten yhtään.
Siinä Tiinaa vastapäätä istuessa - Nyt on seinä vastassa! - ehti tulla sekin vaihtoehto mieleen, että en niitä tunnuslukuja saa. Onnistu saamaan.
Viikonloppu juuri alkamassa, yli viikko Lapin -reissua edessä. Pohjois-Lapissa nolla S -Pankin konttoria...
Miten pärjäisin?
Vastaus: En mitenkään!
Se, mitä tuo tiukkaakin tiukempi super -byrokraatti Tiina tuossa edessäni yrittää on, sanalla sanoen:
Heitteillejättö!
Pyysin Tiinaa soittamaan sinne heidän, S -Pankin, "tukipalveluun".
Sinne, minne eri virkailijat ovat lukuisia kertoja soittaneet, kun olen ko, pankin toimipisteissä asioinut.
Tavallisesti syynä on ollut se, että olen vuosia pyytänyt kahta tunnuslukutaulukkoa mukaan . Melkein aina onnistuen.
Mutta että kaksi taulukkoa saisi matkaan, edellyttää se virkailijan soittoa tuonne tukipalveluun.
Valtaosassa kerroista virkailija on saanut HETI yhteyden S-Pankin tukikeskukseen.
Tosin viime aikoina toisinaan on alkanut esiintyä jonotusaikaa. Luokkaa 5 - 10 minuuttia.
Totaaliseen vastahankaan asettui Tiina, tässäkin asiassa.
Kieltäytyi soittamasta, ja päinvastoin tiuski että minun, asiakkaan olisi soitettava tuonne.
Tai siis käytännössä yritettävä turhaan soittaa tukikeskukseen.
Mie: "Olemme molemmat aikuisia, tiedämme ettei sieltä minulle kukaan vastaa. Varsinkaan kun on perjantai-iltapäivä. Soita sinä, teillähän on suora linja".
Kovaa pulinaa Tiinalta.
Alkoi selittämään tiukaan sävyyn, ettei sieltä hänellekään kukaan vastaa.
Vasta kun kerroin hänelle, että kymmeniä kertoja samassa pankinssa, eri konttoreissa asioidessani, ovat virkailijat soittaneet ja saaneet yhteyden, suostui erittäin vastahakoisesti tarttumaan luuriin.
Sitten odottamaan, jonottamaan tukikeskuksen vastaamista.
Tiinan jatkaessa vihaista mulkoiluaan.
Pleksin takaa, ja maskitettuna.
Absurdia.
Tällaiseksikö normaali jokapäiväinen asiointi on Suomenmaassa mennyt?
Kyllä!
Dystopia. Nyt.
Vastapäisellä seinällä, noin parin - kolmen metrin päässä, toljottaa valvontakameran "silmä".
Tietysti!
Niin...
Sehän noilla suomalaisilla naisilla on tyylinä, että kun asialliset argumentit loppuvat, aletaan syyttämään asiakasta "asiattomasta käytöksestä".
Sitten ei muuta kuin hälytysnappia painamaan, ja turvamies ryntää oitis paikalle!
Simsalabim - onkelmat ovat ohi!
Sitä iloa emme kuitenkaan tälle Tiinalle aio suoda.
Jossakin vaiheessa pääsee jano yllättämään siinä istuskellessa.
Taskussa on - kuten aina - pieni vesipullo.
Hörppy siitä.
Tiina vilkuilee epäluuloisesti vesipulloa.
Meinaa varmaan, jotta tässä naukkaillaan jotakin "miestä väkevämpää".
Pettymyksen häivähdys kasvoilla, kun huomaa nesteen vedeksi.
Ikävä tuottaa Tiinalle pettymys! 😏
Minuutit kuluvat.
Viisi. Kymmenen. Kaksikymmentä.
Jäätävän tunnelman vallitessa.
Onneksi lasin takana ei ole muita koppiin tulijoita.
Se nyt vielä olisi puuttunut.
Siinä istuskellessa ja Tiinan soiton läpimenoa odotellessa tuli vielä kertaalleen selitettyä kuvio tälle vastahankaistakin vastahankaisemmalle pankkkivirkailijalle.
Rautalangasta vääntäen:
Asuinmaa on yksi asia - verotusmaa toinen.
Ne eivät automaattisesti ole kytköksissä.
Toiminta ratkaisee:
Missä viettää suurimman osan ajasta, missä on suurin osa työstä ja toiminnasta ja toimeentulosta jne.
Mulla Suomessa, kuten on aina ollut - kotiosoitteesta riippumatta.
Tiina kyseli Viron verotunnistetta, josko mulla olisi sellainen.
Vastasin että miksi olisi?
Enhän sellaista edes saisi - eihän asunnon omistaminen Eestissä riitä verovelvollisuuden edellytykseksi.
Kas kummaa!
Tiina siinä puhelun läpimenoa pankkinsa tukikeskukseen odotellessaan alkoi osoittamaan ensimmäisen pienen horjumisen merkin!
Kuultuaan selvitykseni, ja huomattuaan etten todellakaan ollut antamassa periksi - isutin tuolilla kuin tatti - sanoi:
"Mutta haluan kuulla tukikeskuksen mielipiteen".
Ahaa!
Alunperin Tiina nk. "suoralta kädeltä" torppasi koko hankkeen, eikä millään olisi halunnut edes oman pankkinsa tukikeskukseen soittaa.
Nyt alkaakin olla jo vähän toinen ääni kellossa - lausuu vain "haluavansa kuulla tukikeskuksen mielipiteen" ennen toimenpitteeseen (tunnuslukutaulukon antoon) ryhtymistään!
Nyt hän päinvastoin ei halua tuota alussa hänelle niin vastenmielistä puhelua lopettaa!
Nopeastipa se takki Tiinalla kääntyi!
Voilà!
Sitten vihdoinkin, noin parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen - IHME! - tukikeskus vastaa!
Tähän asti niin hapan -happamaakin happamampi - S-Pankin Tiina -toimihenkilömme alkaakin yllättäen olla ystävällinen - puhelimessa nimittäin. Kun on kysymys S-Pankin omasta virkailijasta.
Ahaa!
Se menee siis niin, että asiakkaille tiuskitaan, mutta kollegoiden kanssa ollaan hyvää pataa.
Vai niin. Selvä!
Ymmärrän.
Tarkkailen Tiinaan naamaa.
Ei mene kauaa kun käy ilmi, että hänelle kerrotaan S -Pankin tukikonttorista, että asia on juuri niin kuin heti alussa häenlle jo kerroin:
Mitään "verotodistusta" ei tarvita.
Se sama "verotusmaa -vakuutus", jonka lukuisia kertoj olen antanut, viimeksi melkein päivälleen kuukausi sitten tällä samalla tuolilla, riittää.
Tiinan puhelu S -pankin tukikeskukseen kestää vielä minuuttitolkulla - aivan turhaan, siis.
"Juttelevat mukavia".
Koska joku Tiinaa astetta järkevämpi ja osaavampi henkilö kuulostaa olevan langan toisessa päässä, ojennan käteni ja pyydän Tiinaa antamaan luurin minulle.
Että voin itse vaihtaa pari sanaa kyseisen S -Pankin virkailijan kanssa ja tiedustella, mikä tässä oikein oli "onkelma".
Tiina ei suostu yritykseen, tietenkään.
Uskollisena "tyylilleen".
Vihdoin Tiina lopettaa rupattelunsa S -Pankin tukipalvelun henkilön kanssa ja palaa varsinaiseen asiaaan: Toimittamaan minulle ("asiakas") tuota tunnuslukutaulukkoa.
Jonka olisi tietenkin voinut nopeasti tehdä jo puolisen tuntia sitten, ellei olisi alkanut jänkäämään. Suotta.
Mielenosoituksellisesti Tiina palauttaa hallussaan koko prosessin ajan olleen henkkarini. Pläjäyttää sen töykeästi eteeni.
Seuraavaksi alkaa tulostamaan sitä paperia - juuri sitä "verotusmaa -vakuutusta", joka hänen olisi alunperinkin pitänyt tulostaa, Josta kerroin hänelle, ja jota kehoitin häntä tulostamaan - normaalin menettelytavan mukaisesti.
Allekirjoittaessani paperia totean:
"Jaahas. Tätähän juuri alussa pyysinkin. Olemme nyt siis sitten ihan samassa pisteessä kuin puolisen tuntia sitten!".
Närkästyneen oloinen Tiina vaikenee.
Jatkaa päätteensä tihrustelua ja jälleen on ylläri vuorossa.
Luimistuneen oloinen Tiina loihee lausuman:
"Palvelumaksu tunnuslukutaulukosta on sitten viisi euroa!".
Olen jälleen että HÄH?
Totean Tiinalle, ettei tunnuslukutaulukosta ole koskaan - melkein kymmenen vuotta ja kymmeniä, kymmeniä kertoja -veloitettu mitään.
Se kuuluu palveluun tällaisissa tapauksissa.
"Ole hyvä ja tarkista asia tililtäni. Viimeisin kertaa noin kuukausi sitten tässä samassa toimipisteessä. Ei veloitusta."
Tiina vaikenee epäluuloisena, ja alkaa taas ankaran tutkimuksensa päätteellään.
Mitään ei tietenkään löydy.
Jatkan:
"Siis sinäkö kutsut tätä "palveluksi"? Minä kutsun tätä palvelun irvikuvaksi!".
Raivostunut Tiina pystyy vaivoin hillitsemään itsensä.
Lopulta saan tunnuslukutaulukon eteeni.
Koville otti!
Viime kerralla, kuukausi sitten, oli kyllä vaikeata juuri tässä samassa S _pankin Kuusamon toimipisteessä, tuon tänään saapuessani pois livahtaneen virkailijan kanssa.
Mutta nyt sitten vielä monin verroin vaikeampaa!
Kun nousen tuolilta tunnuslukutaulukko salkussa, ja otan kurssin kohti kopin ovea, käännyn vielä tiedustelemaan Tiinalta:
"Kannattiko sinun alkaa tähän?".
Tiina ei enää kykene pidättelemään raivoaan, vaan tiuskaisee:
"Ole hyvä ja poistu!".
Että sen tasoinen ihminen.
No, poistumassahan olin joka tapauksessa - kuvittelikohan tuo Tiina että jäisin hänen koppiinsa yhdeksikään ylimääräiseksi sekunniksi?
Johan hän yli puoli tuntia aikaani tuhlasi.
Mutta minähän "voitin".
Poistuin kuin poistuinkin paikalta tunnuslukujen kanssa, Tiinan kaikista vastusteluista huolimatta.
Vielä yli viikon kestävä Lapin -reissu on pelastettu.
Hirvittää ajatellakaan niitä vaikeuksia mitkä olisivat koittaneet ilman tätä turhaa mutta voitokasta vääntöä Tiinan kanssa.
Mutta onko tällainen "voitto"?
Ei ole.
Todellinen Voitto olisi se, kun ei tämmöisiin Kuusamon S -Pankin toimipisteessä esiintyneisiin turhiin selkkauksiin tarvitsisi ollenkaan sekaantua.
Yhteenvetona:
Tavattoman vaikeata oli pienen (mutta tärkeääkin tärkeämmän) rutiiniasian hoito Kuusamon Prisman S-Pankissa.
Virkailija oli maksimaalisen ammattitaidoton.
Ammattitaidon puute tuli ilmi useassa eri vaiheessa.
Lisäksi Tiina -pankkitoimihenkilöllä oli giganttinen asennehäiriö.
Tiuski ja kiukutteli useaan eri kertaan.
Toisaalta...
Ajatellaanpa vielä asiaa...
Voisiko vastaava tapahtua, jos kyseessä olisi miespuolinen pankkivirkailija?
Vitsi-vitsi!
Kaikkihan tiedämme vastauksen.
😏😏😏
Kuusamo -tekstejä:
Google -haut:
Matkamiehen mietteitä Kuusamo
Matkamiehen mietteitä Hannu Hautala
Matkamiehen mietteitä Ruka
Matkamiehen mietteitä Kuusamon kaivoshanke
Matkamiehen mietteitä Luontokaupunki Kuusamo
Matkamiehen mietteitä Kuusamon kansanopisto
Matkamiehen mietteitä Kuusamon Koillisanomat
Rattoisia lukuhetkiä!
Vaikeneva rahvas...
(Kuusamon kirjaston asiakaspäätteellä 21.1.2022)
shop.ArcticParadise.fi
Eko-ystävällistä postikorttituotantoa juuri Sinulle, Nainen!
Eettisyys, jakamattomat ihmisoikeudet - ja arvot kohillaan!
PÄIVITYS HELSINKI KESKUSTAN SOKOKSEN S-PANKKI 25.2.2022:
Suurella mielenkiinnolla astelen puolen päivän maissa Helsingin Sokoksen kolmannen kerroksen S -Pankin toimipisteeseen.
Että tuleeko taas jotakin vaikerointia...
Aivan oikein!
Juuri kuten oli arvattavissakin, mitään onkelmia ei esiintynyt.
Ei sitten minkäänlaisia!
Paitsi jos ei yli puolen tunnin jonotusta oteta huomioon - mutta tämähän onkin Helsinki. Hyvässä sekä pahassa.
Vuorossa on ystävällinen ja jouheva semmoinen tyypillinen nykyhemmo, jotakin ehkä 30 + -osastoa.
Rauhallisesti kuuntelee asiani - tunnuslukutaulukon uusimisen - ja aletaan toimenpitteisiin.
Joutuu tietenkin pakosta, "viran puolesta" kyselemään kaikki nuo tavanomaiset, jotka minulta on lukuisia, lukuisia kertoja jo kyselty.
Viimeksi siis noin kuukausi sitten Kuusamossa.
Kaveri pahoittelee ja toteaa että hänen nyt vaan on todellakin pakko kysellä tuota taas.
Vastaan että olen jo tottunut nuihin turhiin kyselyihin.
Olen toki valmis vastaamaan.
Vaikka joka kerta - näinhän on viime aikoina ollutkin.
"Kunhan ette nyt sentään joka päivä näitä samoja kysele"...
Ei vastausta - suomalaisillahan ei kuitenkaan huumorintaju tämmöisissä tilanteissa noin pitkälle riitä.
Säännöt, säännöt! 😏
Toki tämäkin pankkivirkailija kysyi tuota että kun kotiosoite on ulkomailla, niin olenko verovelvollinen mihin.
Kerroin olevani Suomeen, ja allekirjoitin taas sen tutun "vakuutuksen".
Asia selvä.
Ei mitään semmoista tolkutonta jänkäämistä, mihinkä ryhtyi tuo Kuusamon S -Pankin ammattitaidoton pankkivirkailija Tiina.
Kerron hepulle Kuusamon -rähkästä.
Senkin että Kuusamon Tiina ei myöskään olisi halunnut edes - asiaa kysyäkseen - soittaa tuohon S -pankin sisäiseen palvelunumeroon.
Nuorimies pyöritteli tämän kuultuaan päätään.
Kaiken huippu:
Nyt täällä Stadissa pyydän ja saan noita tunnuslukutaulukkoja taas kaksi (2) kpl.
Kuten vuosien varrella ehkä kymmeniä kertoja aikaisemminkin. Ei ongelmaa.
Eri toimipisteissä, ympäri Suomea.
Siis Kuusamoa lukuunottamatta.
Toinen taulukko vaan odottamaan nk. "jonoon", niin kaikki pääsevät helpommalla.
Kuusamon Tiinalta ei aiheesta viitsinyt edes kysyä - olihan jo yhdenkin (1) tunnuslukutaulukon saaminen Arvon Rouvalta todella työn ja tuskan takana.
BIG TIME!
Yhteenvetona:
Ei mitään ongelmia siis täällä Etelän S -Pankissa.
Kaikki sujui - jonotusta lukuunottamatta - hyvin.
Etelässä ollaan totuttu erilaisiin ihmisiin, ja erilaisiin tilanteisiin.
Kuusamo -käpykylässä kaikki on "niin ihmeellistä, niin ihmeellistä, että!".
Kuten kävi ilmi sekä joulu- että tammikuussa Kuusamon Prisman S -pankissa vieraillessa.
Tuppukylä mikä tuppukylä!
Niin, kyllähän minä Kuusamon tunnen.
Olenhan siellä viettänyt yhteensä vuosia - yli viisi vuotta elämästä, ihan pikkupojasta alkaen.
Nytkin omistan Kuusamossa pari nk. viikko-osaketta.
"Kuusamon Tropiikissa" ja "Rukan lomakylässä", joka jälkimmäinen tosin sijaitsee monta kilometria Rukan pohjoispuolella. Viipusjärven rannalla.
Piti kai tuo nimi "Ruka" ympätä siihen mukaan "kaupallisista syistä"...
Kuusamossa tulee nykyisin vietettyä luokkaa n. kuukausi vuodessa.
Kuusamossa on toki hyviäkin puolia - ja sittten taas nuo kuusamolaiset.
Vaikea kuvitella pikkusieluisempaa ja nurkkapatrioottisempaa porukkaa.
Sanomattakin on selvää, etteivät kaikki kuusamolaiset ovat pöljiä.
Miten olisin siellä muuten voinut viettää arviolta kymmenen prosenttia elinpäivistäni?
Mutta kuusamolaiset siis noin niinkuin ylleensä...😏
Ei mikään ihme että erityisesti nuoret muuttavat Kuusamosta poies.
Ilmapiiri on niin ahdistava.
Vielä ahdistavampi se olisi ilman Rukaa ja sen tuomaa matkailua.
Kuusamo olisi samalla tasolla surkimusnaapuriensa, Taivalkosken, Posion ja Sallan kanssa.
Poistun nyt Helsingin Sokoksen S -Pankin toimipisteestä siis kahden (2) tunnuslukutaulukon kanssa.
Hienoa! Nyt ei tarvii sitten suunnilleen kahteen kuukauteen jonotella ja anella noita kallisarvoisia tunnuslukutaulukkoja!
Lopussa rupattelemme vielä miesvirkailijan kanssa hetken.
Annan hänelle linkin tähän kirjoitukseen.
Kertoo lukevansa.
Tuolilta noustessa huomaan sermin takana naapurikopin naisvirkailijan kuunnelleen jutteluamme korvat höröllään.
Tietenkin, hänhän on nainen!
Vielä kerran:
Ei mitään ongelmaa S -Pankin tunnuslukutaulukkojen kanssa Helsingin Sokoksen S -Pankin toimipisteessä!
Asennevammaiset ja ammattitaidottomat virkailijat Kuusamon Prisman S -Pankin toimipisteessä vaan kehittävät nuita "onkelmia"!
Tiinan johdolla!
Helsinki, Juhannus. 1990 -luku
(Helsinki 25.2.2022)
ArcticParadise.fi
Vastuullisuus, ennen kaikkea, eikö totta?
Google -haku:
Matkamiehen mietteitä Danske Bank lopetti tilin
