Ei Maurin parhaita, mutta mukiinmenevää viihdettä, kuitenkin.
Julkaisuvuosi 1965, siis uran varhaisen keskivaiheen tuotantoa.
Kirjassa dialogi ja henkilökuvaus osittain tökkivät.
Etenkin kirjan "rakastavaisten" kohdalla.
Loppua kohti meno paranee, kun päästään käräjäsali -kuvaukseen.
Huomaa, että Sariolassa kyse on entisestä rikostoimittajasta, lakitiedettäkin opiskelleesta.
Niin ja taidokkaasti rakennettu tuo juoni.
Kunnon dekkarin tavoin:
Juuri kun keissi vaikuttaa selvältä, ja todistusaineisto vahvasti osoittaa tiettyyn suuntaa, ilmeneekin muuta...
Nautittavaa tekstiä:
"Kun hän käänsi virta-avainta, nainen havaitsi käsien muodon,. Ne olivat kapeahkot ja pitkäsormiset, mutta tuskin niillä olisi kyetty soittamaan hyvin pianoa tai korjailemaan kelloja. Ne olivat tarttuvat kädet ja niitten ote varmasti myös piti. Mutta ylenpalttinen herkkyys ja taipuisuus niistä puuttui.
Miehen kädet."
Edelleen:
"Aeron Caravelle oli vastikään noussut Hampurista. Sateen kostuttamat kiitoradat ja niitten väliset nurmikkojen pitkät suorakaiteet olivat vajonneet alas. Jyrkähkösti nousten Caravelle sukeltautui harmaaseen pilvikerrokseen, puhkaisi sen, humahti läpi ylemmän hattarakerroksen ja samassa jo loistelias auringonpaiste valaisi koneen ohjaamon".
Avot!
Jokainen joka on tuon kokenut, voi samaistua ylläolevaan tekstinpätkään.
Kyllä Mauri kirjoittaa osasi!
Kirjan nimi.
"Pyykki on pantu ja pysyy!".
Nyt tuli sitten selväksi googlattua sekin, mistä tuo ytimekäs lausahdus on peräisin:
Vihtori Kosolan suusta.
Eikä kyse vaatepyykistä, vaan ihan jostain muusta.
Kiitos tästä tiedosta!
Sen sijaan toinen naseva lause jäi selvittämättä, vaivaamaan:
"(...) että olo on kuin Rostockin pakolaisella".
Mitäköhän tuo meinaa?
Googlettaminen ei anna vastausta.
Sivulla 220:
"Hän odotti niin kauan kunnes puutarhuri ja hänen vaimonsa lähtivät Moskvitshillaan ajamaan käräjäpaikan suuntaan".
Hetkinen!
Mossellaan!
"Pyykki on pantu ja pysyy!" on ilmestynyt vuonna 1965!
Olin silloin 10 -vuotias, ja muistan paljon - nuo Mossetkin!
Voi hyvänen aika sentään!
Tuntuu ihan kadonneelta maailmalta - Mosset!
Mutta totta se on!
Yhteenvetona:
Sariolan tuotannon keskisarjan materiaalia.
Varsin laatuunkäypää, siis.
Ei ollut mikään turha kirjailija - mainettaan paljon parempi.
Hienoa, että Maurista on yksi live -muistokin:
Joskus ehkä vuonna 1973 tai 1974, Viiskulman Primulasta.
Istui hoveineen nk. pitkää iltapäivää".
Sekä kosteaa.
Tuottelias menestyskirjailija.
Kansansuosikki, jonka yksi legendaarisimmista heitoista oli tuo jotta hänellä kyllä on
"ruhtinaalliset tulot, mutta suuriruhtinaan menot!".
😏
(skanniminen lennuk)
(Kihniön kirjaston asiakaspäätteellä, 28.2.2022)
ArcticParadise.fi
Suomalaisten postikorttien nettikauppa!
Ja Arvot kohillaan!
