Sen kuulee.
Kun kaupungissa pyöräilee lehmusten alla.
Elokuussa tippuvat ne pienet pallukat lehmuksista.
Katukäytävillä on niitä paikoitellen yhtenä mattona.
Ritisevät, ratisevat pyöränkumien alla.
Suurin osa noista pallukoista on jo loppukesän-ruskistuneita - mutta onpa joukossa joku vielä vihreäkin. Noissa on usein pieni varsikin jäljellä.
Kun semmoisen vihreän kynnellä murtaa kahteen osaan, muistuttaa tuoksu - herneen tuoksua.
Näin Valkeakoskella tänään.
Fillarilla Rapolan Linnavuorelta palatessa, ihan siinä Sääksmäentien kaupunginpuoleisessa päässä.
Rits-rats...
Rits-rats...
Räts-rits...
Vielä on kesää jäljellä...
Helsinki, elokuun 4.:s, joskus 2000 -luvun alussa ? Miksei tämäkin paikka saanut jäädä tällaiseksi?
(Valkeakosken kirjaston asiakaspäätteellä 13.8.2020)
ArcticParadise.fi
Ihmisläheistä, suomalaista, mitä luotettavinta postikorttien nettimyyntiä. "Vastuullisesti".
Tarinoiden kera ja ilman.
PÄIVITYS TURKU 19.8.2020
Mistä tietää että on elokuu?
Sen tuntee.
Sandaalien pohjissa, nimittäin.
Turussa aamulla junaan fillarilla kiirehtiessä alkoivat rautatieasemalle johtavan reitin mukulakivet näyttämään oudon kosteilta, aivan märiltä.
Vaikkei yöllä ollut satanut.
Lähemmin asiaa tutkiessa kävi ilmi, että tuo kosteus oli yläpuolella olevista lehmuksista tippunutta töhnää.
Kun vilkaisi lehmuksen lehtiä, kiilsivät nekin aamuauringossa märkinä. Nihkeinä.
Tulossa olevan hellepäivän aamuna.
Sitten viiden minuutin kuluttua junan käytävällä meinasivat sandaalien pohjat "liimautua" lattiaan kiinni.
Piti mekein "repiä" irti.
Jalannosto lattialta aiheutti selvän ritisevän äänen.
Tahmeaa, tuo lehmuksista erittyvä neste!
Elokuu.
Vielä on kesää jäljellä...
(Naantali 19.8.2020)
shop.ArcticParadise.fi
Ekoloogista, kotimaista, mielettömän vastuullista postikorttikauppaa netissä! Rakkaudella.
