No niin...
Tänään se taas Tukholmissa koettiin...
Sama juttu aina Sveduissa.
Siis sokerihan on myrkkyä.
Mega -luokan ongelma.
Aloitetaan nyt vaikka siitä, että noin neljäsosa suomalaisista nykyään kuuluu kategoriaan "lihava".
Tai vaikkapa siitä, että tavallisessa maustetussa jugurtissa tiettävästi ainesosista noin puolet on - sokeria.
Järkyttävää.
Mitä kaikea valtavaa kansanterveydelllistä haittaa sokeri aikaansaakaan!
Kun sitä ängetään ihan kaikkeen.
Jopa leipää on Suomesta vaikea hankkia - lähinnä Fazerin/Oululaisen "Jälkiuunileipä" tekee tervetulleen poikkeuksen.
Ruåttissa taas vain näkkärit ovat syötäviä.
Kaiken lisäksi sokeri on ihmiskunnan historiassa uusi tuote.
Eivät nuo metsastäjäkeräilijät, muinaiset pellonraivaajat jne, sokerista mitään
tienneet!
Ilmankos nyky -Homo Sapiensin metaboliikka niin sekaisin onkin.
Hollantilaisten nimitys sokerille?
"Valkoinen tappaja".
Niin...
Kaiken ylenpalttisen runsas sokerointi todellakin on yhteiskunnallinen ongelma - BIG TIME.
Mitä voi kansalainen sitten omalla mikro -tasollaan tehdä?
Yksi esimerkki:
Kaikissa ravitsemusliikkeissä Suomessa ei ole tarjolla hienoa sokeria.
Valitettavasi.
Sokeripalat yleensä ovat valtava kokoisia, aivan liian suuria.
Siis ne yksittäiset sokeripalat.
Ne, jotka on pakattu kaksitellen kääreisiin ovat kyllä vähän pienempiä, mutta silti nekin liian isoja.
Siis ne Dansukkerin tuotteet.
No.
Tehdään niin, että asetetaan tuo sokeripala lusikalle teetä tahi kahvia nauttiessa.
Heilutellaan lusikka nesteen pinnan alla samalla tarkkaillen sokerin liukenemista.
Sitten - esimerkiksi sokeripalan olessa noin puoliksi sulanut - ÄKKIÄ YLÖS ja loput roskikseen!
Kun toimenpide toistuu esimerkiksi pari - kolme kertaa päivässä, tulee "säästöksi" eli suuhun laittamattomiksi sokeripaloiksi luokkaa monta sataa per vuosi.
Melkoinen läjä!
Totta, eihän tämä kikka kenekään liiallista sokerinsaantia estä - mutta askel oikeaan suuntaan se on.
Mutta Ruåttissa...
Sokeripat ova vielä suurempia kuin Härmässä.
Eikä siinä vielä kaikki...
Samaa edellä kerrottua kikkaa kun yrittää Sveduissa soveltaa...
Ei meinaa tulla mitään!
Ruåttalaiset sokerlpalat ovat niin höttöisiä, että sulavat alta aikayksikön!
Ei kerkii onkia juomasta pois sitä tuhraa noin puolikasta!
Toki se onnistuu, jos pysyy tilanteessa "vorppeillaan" (kuusamolaista sanontaa käyttääksemme".
Mutta ensimmäiset kerrat meinaa aina Ruåttissa mennä pieleen, kun on tottunut tähän Härmän rauhallisempaan "sokerin-onkimis-tahtiin".
Toisaalta.
Millaiset sokeripalat - sellainen maa.
Eroa Suomen ja Ruåttin välillä todellakin löytyy - tässäkin asiassa,
tilalla
Suomeen vielä palataksemme:
Juoman - siis kahvin tahi teen - lämpötilalla on merkittävä rooli.
Mikäli neste on tosi kuumaa, meinaa usein käydä "ruåttalaiset":
Koko sokeripala sulaa "sen siliän tien", ennekuin huomaakaan.
Mutta yhteenvetona:
Kun nykyään kaikkeen muuhunkin todelliseen tai kuviteltuun sorsimiseen, "vastuullisuuteen", "kiusaamiseen", "viha-puhheeseen" jne. (lista on loputon) ollaan niin hanakasti puuttumassa...
Koska näemme kampanjan sokeripalojen koon pienentämiseksi?
Olisi korkea aika !
(Ms Gabriella Stockholm - Helsinki 25.9.2023)
ArcticParadise.fi
Heja Sverige!
Du gamla, du fria!
Allt för Sverige!
