Toimittaja Kimmo Oksasella iso juttu "Kuuluisuuksien talo"/ Hamasi... siis Helsingin Sanomissa 3.11.2024.
Sama kaupunkitoimittaja soittikin kerran, taisi olla joskus silloin 2012 tienoilla, talon entisen asukkaan Jukka Kuoppamäen täyttäessä 70 vee.
Jaahas.
Tämän 100 -vuotishistoriikin tekijäporukaksi ilmoitetaan vanhat tutut nimet...
Jo 2011 talosta pois lähtiessä juuri tämä sakki oli vallankahvassa:
Märta Gartz-Kuokkanen, Erkki Myllylä, Ilkka Niiniluoto, Pekka Ruokolahti...
Talon "historiankirjoitus" on siis vankoissa pikkuporvarillisissa käsissä!
Myös 2012 talosta pois muuttanut Urho Kaleva Kekkosen rakastajatar Maarit Tyrkkö (ent. Huovinen) ollut hankkeessa mukana.
Kirja näkyy olevan melko mittava - netin mukaan 198 sivua.
ISBN -numerokin painotuotteella on.
Ei julkisessa myynnissä.
Täytyypä kysellä kirjastosta.
Kiinnostavaa tsekata, löytyykö teoksesta mitään uutta.
Vaiko vanhan (talon 90 -vuotishistoriikin) kertausta.
Esimerkiksi entisen seinänaapurin Pekka Ruokolahden tyhjää ja tyhmää jorinaa "nimeltä mainitsemattomasta" entisestä naapuristaan - minusta.
Jonka kyseinen kansalainen Ruokolahti - tuo mitättömyys - koki olevan "omituinen".
Kun en kokenut olevan mitenkään tarpeellista alkaa selostamaan tyypille toiminnastani, joka häntä niin kovasti kiinnosti.
Sekös herra Ruokolahtea riipoi.
BIG TIME.
Riipoi niin paljon, että vuosia talosta pois - ulkomaille - muuttoni jälkeen "selän takana" alkoi puhumaan paskaa.
Sattumoisin sain tuon Asunto Oy Topeliuksenkatu 15:n 90 -vuotishistoriikin käsiini.
Todennäköisesti tavalla tai toisella saan tämän satavuotishistoriikinkin...
😅
Parasta tässä Hesarin jutussa 3.11. ovat kuvat.
Vaikka talossa useita vuosikymmeniä (taisi olla vuodesta 1972 vuoteen 2011) tuli asuttua, eipä ollut tiedossa, miten alunperin 20 -luvulla katutasossa näkyy sijainneen joku liikehuoneisto!
Jutun kuva on vuodelta 1929 - siis ajalta jolloin ylin, kuudes kerros eli "oma" kerrokseni - oli jo lisätty rakennukseen.
Hauska tuokin jutun kuva pyykkien kuivatuksesta Sibelius -puistossa vuonna 1950!
Samoin kuva talon päivettyneistä, iloisista tytöistä portilla vuonna 1953.
Ajalta, jolloin lasten touhut olivat vielä normaaleja.
Ei digiä, ylenpalttisen runsaita kieltoja jne.
Pihoilla paljon lapsia.
Tuskinpa nuita mielisairaita aitojakaan isoa korttelipihaa turhaan pilkkomassa.
Toimittaja Kimmo Oksanen valittaa, "kuinka valtavasti kerrottavaa Helsinginkin kerrostaloilla ja niiden pihamailla olisi, jos vaan kertojia löytyy".
No, oman osuuteni katson tehneeni.
😏
Alla olevan ensimmäisen Google -haun takaa linkki "Kotini" -stooriin on alunperin jo vuodelta 2004.
Ajalta, jolloin tämä kätevä Blogger -alusta ei vielä ollut käytössä.
Toisen Google -haun takaa löytyvä stoori Asunto Oy Topeliuksenkatu 15:n "Historiikistä" on vuodelta 2014.
Kun sattumoisin törmäsin Topeliuksenkatu 15:n entisiin naapureihini, Seija ja Matti Koskivaaraan Kuusamon Kantojärvellä.
Mukava pariskunta kutsui sisälle mökkiinsä ja tarjosi kahvit.
Ilmoittivat että mielihyvin saan jatkossakin käydä kesäisillä Kantojärven -vierailuilla uimassa siinä heidän niemenkärjessään.
Kuten jo vuosia olin tehnytkin - mikäli lahden toisella rannalla entisen oman mökkimme "Peuraperän" tontilla on vaikuttanut olevan jotakin liikettä. Silloin ei viitsi mennä häiritsemään.
Esittelin Koskivaaroille hopeasormustani, jossa upotuksena juuri heidän rannastaan elokuussa 1994 löydetty kivi - lumikvartsi.
Koskivaarat kertoivat Topeliuksenkadun 90 -vuotishistoriikista, ja toimittivat sen meilitse.
Muuten aikamoinen yhteensattuma, että sittemmin satuimme Koskivaarojen kanssa naapureiksi Topeliuksenkadulla.
Heidän Kantojärven -mökkinsähän oli 60 -luvulla lähin naapurimme - Matin isän, niinikään maanmittausinsinöörin rakentama.
Matti kertoi jopa olleensa tuolloin teini-ikäisenä isänsä mukana palstaamme lohkomassa.
Jonkin verran jähmettyi tunnelma kyllä Koskivaarojen kanssa kun he hokasivat suhtautumiseni nyky -Kantojärveä kohtaan.
Meidän aikanamme, alkaen vuodesta 1961, vuoteen 1974, paikka oli melkeinpä erämaata.
Varsinkin 60 -luvulla.
Nyt sitten mökkejä rannoilla runsaasti, laitureita, muoviveneitä, telttasaunoja ja paljuja, metsäautoteitä...
Kuusamo - Kemijärvi tieltä kantautuu liikenteen melu öisinkin.
Meidän aikanamme ainoat äänet olivat rantasipin viserrys, sekä käen kukunta Konttaisen suunnalta.
Rannat rehevöityneet, kiitos Kantojärveen laskevien "yläpuolisten" järvien vesien kuormituksen, mökkeilystä aiheutuvan...
Tuskinpa Kantojärven vesi enää juomakelpoistakaan on...
Niin, eiväthän Koskivaarat voineet olla huomaamatta asennettani nyky -Kantista kohtaan.
Ei voi mitään.
En voi auttaa.
Pilattu on.
Mökkislummi on.
Minun Kantojärveni.
Hauskoja lukuhetkiä!
😏
Yahoo- ja Google -haut:
Arctic Paradise Kotini
Asunto Oy Topeliuksenkatu 15:n "Historiikki"
Jälkikirjoitus:
Tosi vähän kommentteja tästä Hesarin jutusta artikkelin jälkeiselle "Keskustelu" -osastolle.
Marraskuun 9. päivään mennessä vain yhdeksän kappaletta.
Kaikki vieläpä sisällöltään mitäänsanomattomia.
Hetkonen!
Satavuotias talo!
Asukkaita talon läpi "kulkenut" ehkä tuhansia.
Suuri joukko vielä elossa olevia.
Iso juttu Hesarissa satavuotispäivän johdosta.
Sata vuotta!
Yhdeksän (9) kommenttia!
On surkeaa.
(Junassa Oulu - Seinäjoki)
ArcticParadise.fi
Isn't it fun?
Living in the most chaotic time to be alive?
- Andrew Tate
