Vaikea kuvitella täydellisempää musaklippiä kuin tuo Alexis Jordanin "Happiness".
Joskus kaikki naksahtaa kohdalleen. Niinkuin nyt.
Kymmenienkään kuuntelu- ja katselukertojen jälkeen pätkästä ei löydy sekunninkaan epäonnistunutta tai turhaa kohtaa.
Kaunista. Ilmavaa. Niin positiivista!
Juuri sopivaa aamumusaa noin yleensäkin. Erityisesti täällä Thaikuissa. Buddhalaisessa maassa.
Kuuluuhan eräs keskeisimmista buddhalaisuuden viisauksista: "Don't worry!".
Kun nimittäin iltaisin kattoo BBC:n uutisia... Missä sotkussa tämä Tellus onkaan!
Afganistanin sota kulkee vääjäämättä kohti sitä lopullista katastrofiaan. Nythän on enää kysymys siitä, miten NATOn joukot liittolaisineen, Suomi mukaanlukien, sieltä edes joten kuten kasvonsa säilyttäen saataisiin kotiutettua. Sen jälkeen Afganistanissa palataankin sitten taas Taleban -aikaan...
BBC:n Uutiset Syyriasta ja muutama sieltä salakuljetettu filminpätkä... Arabimaissahan on oikein erikoistuttu ihmisen kaikenpuoliseen alistamiseen, rääkkäämiseen ja häpäisemiseen. Heti kun jahdattu saadaan kiinni, pyritään välittömästi maksimaalisen tuskan tuottamiseen. Kuten Gaddafin pidätysvideostakin näkyy, Libyan diktaattorin housujen takapuoli on aivan verinen heti sen jälkeen kun hänet löydettiin piilostaan sieltä siltarummusta. Se ei ole tiedossa, työnsivätkö kapinalliset kiväärinperän, pistimen, puukon, rikkinäisen pullonkaulan vai tikarin Gaddafin peräsuoleen. Jonkin näistä kuitenkin.
Meikäläisessä tiedonvälityksessä "arabikulttuurin" tästä puolesta ei juurikaan mainita. Sehän olisi - herranjestas sentään! - sitä kauheaa rasismia!
Murha- ja kidustuskeinot Syyriassakin ovat suoraan Keski-Ajalta. Raiskaukset ja rajut pahoinpitelyt kuuluvat perusrepertuaariin. Kidutuskeinoina käytetään em. rikkinäisten pullonkaulojen survomista vankien peräaukkoihin, elävältä polttamisia ja jopa ristiinnaulitsemista.
Parhaiten kaiken tämän tietää tietenkin - Israel. Maa ja kymmenmiljoonainen kansa, jolla on parisataa miljoonaa verenhimoista arabia ympärillään. Laajemmalla säteellä juutalaisvaltiota ympäröi miljardi musulmaania, joille kaikille yhteisenä piirteenä on hillitön viha sekä juutalaista kansaa että Israelin valtiota kohtaan.
Israelhan on maa, jolla on ollut "TalviSota" päällä koko olemassaolonsa ajan - ja muutaman kerran tilanne on jo kärjistynyt "Kannaksen ratkaisutaisteluiksi".
Uusi Holokausti on toistaiseksi onnistuttu välttämään. Kuten Fidel Castrokin pari vuotta sitten totesi,
ihmiskunnan historia ei tunne toista Holokaustin laajuista kansanmurhaa.
Nyt kuitenkin nk. "valistunut arvio" Lännestä kertoo, että Israel saattaa joutua tekemään historiansa erään raskaimman päätöksen ja aloittamaan sotatoimet Irania vastaan jo tänä keväänä. Onhan Persia selkokielellä ilmoittanut, että heidän mielestään Israelin valtio tulisi pyyhkiä maan kartalta. Sen tietää sitten taas, mikä Maailman reaktio tulee olemaan. Voi sitä hurskastelun määrää...Eritoten Härmässä.
Aika raskasta...
Kun iltapäivisin Katalla selailee "Italian Job Cafessa" paikallislehti "Phuket Gazettea", löytyy joka numeron etusivulta joku karmea, usein makaaberi rikosjuttu tai liikenneonnettomuus täältä.- Kas! Tuossa kuoli taas neljä venäläisturistia, olivat palaamassa pikkubussilla Similanin snorklausreissulta hotellille Phuketiin. Siis aivan niinkuin meikäläinen tasan vuosi sitten... Samaa reittiä...
Viime viikolla sai surmansa yksi nuori suomalaisheppu kun tuli tuolta vuorenpäältä Big Buddha -monumentilta alas Chalongiin johtavaa tietä motskarilla ilmeisen vauhdikkaasti. Kuoppa tiessä, kaveri paiskautui jotakin kovaa vasten penkereellä - henki pois saman tien.
Tänään kerrottiin, että joku yksinään rantamökissä asutellut 60 -vuotias suomalainen mies oli löytynyt Pattayan Jomtienistä kuolleena, pää veressä... Kuulemma "onnettomuus"...
Samoin tänään uutisoitiin, että eräs suomalainen nuorimies oli lyönyt pullolla jotakin ravintolan johtajaa Phi Phi -saaren lomaslummilla. Vakavat vammat uhrille. Tyyppi oli paennut paikalta, ja hänen suomalainen tyttöystävänsä pidätettiin, aluksi. Tämä sai sitten puhelimessa poikaystävänsä palaamaan viranomaisten tykö. No niin, nuorimies odottaa nyt sitten Krabin vankilassa oikeustoimia. Teki elämänsä mokan, vuosien kakku tiedossa.
Viikon sisällä on täällä siis kaksi suomalaista miestä kuollut epäselvissä olosuhteissa, ja yksi heitetty vankilaan.
Ai niin... Muuan thaikkuproffa ilmoitti, jotta Bangkokin kaupunki on siirrettävä sisämaahan. Syynä ilmastonmuutoksen aiheuttama veden kohoaminen. Urakka kestää kuulemma 20 vuotta.
Aika raskasta...
-
Mutta sitten tuo Alexis Jordanin "Happiness"... Muutaman kerran joka aamu tuossa kulman ilmastoidussa nettikahvilaassa, Focus Travelnetissä. You Tubelta löytyy useampikin versio.
Niin kepeät fiilikset, nuorta ja nättiä!
Tekstiä kun kuuntelee, paras kohta kuuluu seuraavasti:
mmm mmm
mmm mmm
(4 x)
Mikäpäs siinä. Tuossahan kaikki oleellinen tulikin jo ilmaistua.
Kumma juttu. Vaikka populaarimusiikin tuotteista ehkä 99 prossaa on silkkaa sontaa, sitten sieltä jostakin putkahtaa esiin välillä jotakin tällaista. Vaikka onhan tuotantokin valtaisaa.
Aivan täydellinen paketti tämä "Happiness", neljä minuuttia ja 12 sekuntia. Biisi, laulaja, stoori, dramaturgia, ohjaus, stailaus, visualisointi, tuotanto... Entäs nuo tanssikohtaukset! Täydellistä!
Tämä on Taidetta!
Runsaasti hauskoja yksityiskohtia. Tuokin, miten ilmassa leijailevaa silkkihuivia on käytetty.
Alexis Jordan on kuulemma löytynyt jostakin Jenkkilän talenttikisasta, ja "Happiness" on hänen ensilevynsä.
-
Niin, olihan sitten uteliaisuuttaan pakko tsekata, minkälaista muuta tuotantoa Alexis on saanut aikaiseksi...
Aivan onnettomia nuo tytön muut klipit.
Tuossakin tuo "Hush Hush"... Söpöstä, hieman pullukasta, lyhyehköstä ja persevästä naapurintytöstämme on väkisin väännetty huorahtava... Ei toimi!
Jos aikuistenosastolle halutaan mennä, löytyyhän tarjolla vaikkapa Mya. Viimevuosien seksikkäin artisti, kuten vaikkapa musaklipista "My Love Is Like - WO!" voipi tsekata. HUH - HUH!
Siinä on sitten lahjakas ja kaunis nainen! Laulaja, tanssija, näyttelijä - ja osaa vieläpä stepata, kuten yllämainitusta klipista näemme.
Voiko tuollaista naista olla olemassakaan???
Upea suu, hampaat... Aina pilkettä silmissä... Ooooh!
"Making of Happiness" -klipillä Alexis puhelee aivan samoin kuin monet kotimaiset nuoret artistilahjakkuutemme: Miten kovasti hän on yrittänyt, miten paljon tätä kaikkea on halunnut, miten tahtoisi jatkaa laulamista koko elämän, miten nahkansa kovassa musabisneksessä on jo alkanut parkkiintumaan...
Mutta voi!
Noista muista otoksista päätellen "Happiness" tulee jäämään typyn uran loistavaksi, ainutlaatuiseksi poikkeukseksi. Luonnonoikuksi.
Ei jaksa uskoa, että Alexis Jordan ikinä pääsisi uudestaan tuolle tasolle. Tästä eteenpäin se on sitten alamäkeä. Ei tule pitkää uraa. Ei hänellä ole resurssejakaan läheskään samoissa määrin kuin jollakin Whitney Houstonilla oli - ja miten Houstoninkin kävi? Vaikka hänellä oli kaikki...
Alexis Jordan muistuttaa omaa Anna Abreutamme... Annankin eka hitti "End of Love" oli täydellinen.
Päiväperhoset kukoistavat hetkensä.
Surullista mutta totta.
Mutta "Happiness" on klassikko jo syntyessään!
-
Aamulla kulman nettikahvila, jossa on kuulokkeet, avataan kympin paikkeilla.
Siinä vaiheessa pitää aamutoimet olla jo suoritetut, jotta ehtii muutamaan kertaan katsella ja kuunnella "Happinessin", ennen kello 11.00 sovittua thai -hierontaa!
Tuohon thai -hierontaan jää muuten helposti koukkuun.
Kun yli puolen vuosisadan ikäistä tomumajaa tuhansien vuosien thaihierontaperinteiden mukaisesti oikein painellaan, venytetään ja vatkataan, erittyy kehoon niin mieletön pläjäys endorfiineja... Bliss!
Happiness!
Ei siis mikään ihme, että suunnilleen ainoa ihminen, jolla oli vaikutusvaltaa kipuselkäiseen SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleriin, oli kiistelty eestiläis-suomalainen poppamies, hieroja Felix Kersten. "Mies jolla oli TaikaKädet".
Tarinan mukaan juuri Kerstenin ansiota on, että Himmler muutti suuunitelmiaan, joiden mukaan koko Hollannin kansa olisi siirretty asuttamaan Puolaa. Kun sitä ennen puolalaiset olisi joko tuhottu tai siirretty Siperiaan.
Kerstenhan on Hollannissa sankari, korkeilla kunniamitaleillakin palkittu. Niin, ja onhan hän Israelissakin sankari, samantyyppisistä syistä.
Mielenkiintoista, etta tällä kiehtovalla Felix Kersten -hahmolla on paljonkin yhteistä toisen viime vuosisadan Suomen historian erään arvoituksellisimman tyypin, Hans Kalmin kanssa.
Molemmat olivat lähtöisin Eestistä, molemmat siirtyivät Suomeen, molemmat taistelivat Kansalaissodassa valkoisten puolella, molemmat touhusivat myos useammassakin kolmannessa maassa, erityisesti Saksan sotakoneiston parissa, molemmat harjoittivat sittemmin erilaisia luontaishoitoja, molempien kertomuksista löytyy ammottavia aukkoja, molempia pidettiin osin huijareina ja silmänkääntäjinä jne.
Mutta huomenna tulee kiire päivä, kun tänään löytyi fillarilla Kata Noille ajellessa uusi TEEMA, kuvauskohde.
Löytyi pyytämättä ja yllättäen.Vauhti oli kova, mutta tilanteen tajuaminen kesti alle sekunnin. Ei muuta kuin jarrut pohjaan: Tässä on etsimäsi!
Happiness!
Jotakin on jo purkissakin, mutta valo ei ehkä ollut aivan paras mahdollinen. Neljä päivää olisi vielä aikaa yrittää. Ei kuitenkaan hampaat irvessä.
Tulee jos on tullakseen.
Jos ei tule, niin ei ollut tarkoitettukaan että tulisi.
Jos tulee, kuuluu kiitos viimeyön Suurelle Kirppu- ja TäiKriisille.
Aamuyön tunteina koitti Totuuden Hetki:
Kirppujen ja täiden ryömiminen esiin patjan alta ja tyynyn sisältä oli niin massiivista, ettei nukkumisesta tullut yhtikäs mittään.
Ei auttanut vaikka piti valoja päällä, ei auttanut vaikka makasi sileällä lakanalla, vain Kjell Wesön tiiliskiiviromaani "Misä kuljimme kerran" tyynynä... Kirput ja täit rynnivät esiin heti, kun ne oli saanut pois hätyyteltyä. Ei perkele, ei tänne voi jäädä! Kohta noita syöpäläisiä on korvissa ja karvoissa, vaatteiden ja matkatavaroiden mukana kulkeutuvat kotiin asti.
Ei muuta kuin kamat kassaan, ja taksilla toiseen hotlaan, tänne tuttuun Mermaidiin. Cool Breeze Bungalowiin hulahti sitten kolmen etukäteen maksetun yön rahat Kankkulan Kaivoon. Ajatus siitä, että nuo burmalaiset palauttaisivat jotakin on naurettava. Menee fantasian puolelle.
Ilman tuota Kriisiä eivät tämänpäiväinen aikataulu ja kulkureitti kuitenkaan olisi olleet samat, ja Teema olisi jäänyt löytymättä.
"Det som sker är bäst".
Kaikella on tarkoituksensa - yleensä sen hokaa vasta jälkeenpäin.
Esimerkiksi siinä vaiheessa kun pakkotilanteessa palaa tänne vanhaan tuttuun tylsään The Little Mermaid Hoteliin, ja huomaa ettei tämä hullumpi mesta olekaan. Ilmastointi pelaa. Huone siisti kuin mikä. Aamupalan hinta-laatusuhde OK. Turvallinen hotelli, tanskalaisomistuksessa. BBC World pelittää. Kaksi palloa vaniljajädeä, mansikoita Pohjois-Thaimaasta ja ananasmehu 180 batia eli jotain 4,60. Tänne jäädään!
Tuolla Kjell Westön kirjalla tuntuu muuten olevan ansionsa, muutakin kuin nerokas nimi. Ainakin nyt alussa vaikuttaa siltä.
Toista sataa sivua kun ollaan päästy etiäppäin, tulee tarinaan imua. Kansalaissota.
On se ollut hurjaa hommaa!
Miten vähän siitä tiedämmekään!
Eipä ollut tiedossa tuokaan, että Kansalaissodan jälkeen Inkoossa Västankvarnin maamiesopistolla sijaitsi punavankien kuulustelu- ja teloituskeskus. Ei ollut tiedossa, vaikka 70 -luvulla tuli kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja käveltyä opiston ohi sitä hiekkatietä pitkin Inkoon asemalta Finnböleen... Idyllisessä länsi-uusmaalaisessa, torkkuvassa maalaismaisemassa.
Westön kirjan antia ovat kuvaukset kansalaissodan jälkeisistä Valkoisten kosto- ja puhdistusretkistä. Maassa vallitsi käytännössä Villin Lännen laki. Kunnes sitten muutaman kuukauden teurastusjakson jälkeen kostoretkeläisille annettiin lainsäädännöllisesti yleinen armahdus. Näppärää!
Toisaalta jos Punaiset olisivatkin voittaneet... Todennäköisesti kärsimyksen määrä olisi ollut moni- tai monikymmenkertainen, kun Suomesta olisikin tullut Neuvosto-Suomi. Näin ainakin, mikäli itänaapurin Vankileirien Saariston kaltainen tilanne olisi päässyt valloilleen. Kuten olisi tapahtunut.
Suo siellä, vetelä täällä.
Romaanin kököt seksikohtaukset häiritsevät. Olisi pitänyt jättää pois, kun ei näköjään luontevaa otetta löydy. Ilmeisesti kyseinen elämän osa-alue ei kuulu kirjoittajan vahvuusalueisiin.
-
Paras painautua pehkuihin. Kyllä täällä Etelässä nukuttaakin. Kymmenisen tuntia yössä.
Aamulla siis jälleen kuuntelmaan "Happiness" muutamaan kertaan.
Pitäisi käydä joogaamassakin, Kata Hot Yogassa. Siinä otetaan miehestä mittaa! Armotonta rääkkiä on tiedossa, joukon vanhimpana taas todennäköisesti. Puolitoista tuntia valuu sitten hiki kirjaimellisesti aivan noronaan. Salin noin neljänkymmenen asteen läm... siis kuumuudessa.
Huomenna illalla taas tavanomaisille iltakuvauksille Kata Noille, sinne yhteen niemenkärkeen, kallionkielekkeelle. Ennen sitä, auringon alkaessa laskeutumisensa viiden jälkeen voi käydä uimassakin, ranta tyhjenee jo. Tai oikeastaan kelluskelemassa. Kelluminen käy täällä kuten silloin muinoin Kuolleessa Meressä - jontuneeko Andamaanien Meren suolapitoisuudesta?
Jokainen ilta kalliolla on erilainen. Joskus syntyy joku kuvakin. Jotakin on jo julkaistukin. Yksi parin vuoden takainen kuva, kalastaja mukana, on esillä kymmenissä korttitelineissä läpi Suomen - ja Eestissäkin. Jopa myy kohtuullisesti.
Rannalla on tarjolla mahtava spektaakkeli joka ilta. Varsinainen valo- ja värishow. Kaikki ihmeelliset Etelän Yön pastellinsävyt. Siniset, punaiset, violetit, harmaat - ja ilma on kuin samettia iholle. Vieno tuuli vain puhalteleiksen.
Kohta syttyy ensimmäinen tähti. Violetissa horisontissa alkavat kalastusalusten valot loistaa. Kaskaat aloittavat rannan puissa konserttinsa. Ensimmäinen lepakko lentää yli...
"Happiness"
Miten Buddha opettikaan: Kärsimys syntyy asioiden haluamisesta.
Sinänsä jännää, miten vanha suomalainen kansanviisaus toteaa aivan saman:
"Ei se ole rikas jolla paljon on, vaan se, jolta ei paljoa puutu".
Tyypillistä on, että kun thaikuille kertoo, että Suomesta ollaan, ja Santa Claus on hyvä kaveri, jotta mitä he suvaitsevat toivoa, voin viedä terveiset ja lahjatoiveet, kuuluu vastaus:
Ei autoa, muuta krääsää, taloa, vaan -
Happiness!
(The Little Mermaid Hotel, Karon, Phuket, Thaimaa 17.3.2012)
http://www.arcticparadise.fi/
