Viime viikon perjantain Hesarin Nyt -liitteessä oli taas juttua tuosta Katja Ketusta, joka kertoili taannoin joutuneensa Helsingin kadulla kaappausyrityksen kohteeksi.
Kumma juttu vaan - kuten ilmeni - ettei tuosta Ketun väittämästä tekemästään rikosilmoituksesta sitten löytynytkään mitään merkintää Helsingin Poliisin arkistoista. Merkillistä, tosiaan! - Luulisi, että tuollainen väitetyn-rikosilmoituksen-löytymättä-jääminen olisi erittäin ihmeellistä ja kiusallista - Helsingin Poliisilaitokselle!
No, ilkeät iltapäivälehdet tietenkin pääsivät repostelemaan, ja väittivät tarinaa romaanikirjailijatar Ketun keksinnöksi...
Niin, niin... Sovinistisia, nuo iltapäivälehtien miespuoliset reportterit!
Nyt tuossa viime viikon Nytissä kerrottiin, että Kettu meni sitten tekemään - vuosien jälkeen - tapauksesta uuden rikosilmoituksen.
Tämän uuden rikosilmoituksen tutkinta ei kuulemma ole edennyt. Jostakin syystä.
...
Ei perkele.
Joku tässä nyt mättää.
Yritetäänkö siellä entisessä kotikaupungissani Helsingissä tosiaan kaapata ihmisiä? Noin vain?
Entä katoavatko rikosilmoitukset entisen kotikaupunkini Poliisin arkistoista? Noin vaan?
Minä kun olin tottunut ajattelmaan, ettei tuollainen olisi mitenkään mahdollista. Että asiapaperit noin vaan katoaisivat Helsingin Poliisilta.
Eikä Helsingin kaduilla yrittettäisi kaapata kansalaisia. Noin vaan.
...
Uskaltaako siellä Helsingissä ylipäätään enää käydä?
Jos meno kerran noin hurjaksi menee?
Haluamme uskoa, että Katja Ketun tarinan kaltaiset kaappausadraamat soveltuvat johonkin B -luokan Hollywood -kulttileffaan tyyliin Invasion of The Body Snatchers - eivät Helsinki -käpykylämme tutuille, rauhaisille kaduille!
...
Lehdistö, hoi!
Kertokaa nyt ihmeessä, jos asiassa uutta ilmenee!
...
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi tuossa muutama päivä sitten, että urheiluseuroilta olisi syytä tietyissä tapauksissa periä poliisin extra -työstä koituneet kustannukset. Paatero mainitsi esim. jalkapallohuliganismin.
Loistava idea! Kannatetaan!
Eikös samaa kaavaa voisi soveltaa myös perättömien ilmiantojen ja rikosilmoitusten ollessa kyseessä? Siis jos osoittautuisi, että joku tosiaan - syystä tai toisesta - tekisi perättömän ilmoituksen?
...
Onkohan tuo Kettu julkaissut mitään sitten viimevuotisen "Pimppini on valloillaan" - kirjoituskokoelman? Teos käsittelee kuulemma "naista seksuaalisen vallankäytön kohteena" tms... trendikästä hölynpölyä.
Mitenköhän apurahat juoksevat?
Hyvin, arvatenkin. Tuolla aihepiirillä.
...
Niin tai näin, olisi kiva saada selvyys - lopullinen selvyys - tuohon Ketun kertomukseen "kaappausyrityksestä Helsingin kadulla".
Uskaltaako tässä siellä syntymä- ja entisessä kotikaupungissa Helsingissä edes vierailla?
Miksi KettuGate -tutkimukset eivät etene?
...
Hui kun pelottaa!
(Tallinna 23.7.2013)
www.ArcticParadise.fi
Epilogi
Ei oo helppoo...
Tänä aamuna löytyi Punkaharjun Valtionhotellilta viimekeväinen Me Naiset -lehti, 27.3.2013.
Kukapas muu kuin Katja Kettu siinä antaa haastiksessa oman versionsa tapahtumista. Nyt, kun pöly on jo osittain laskeutunut.
Sarjassamme myötäsukuisia-värikuvalehti-haastatteluja-asiansa-sotkeneista.
"Minun epäiltiin keksineen tarinan omasta raiskausyrityksestäni, koska poliisin arkistoista ei löytynyt tekemääni rikosilmoitusta."
"Minusta kohtelu oli ideologista: ajateltiin, että naiset lähtökohtaisesti valehtelevat tällaisesta."
"Lopulta olin niin henkisesti poikki aggressiivisista yhteydenotoista, että vain oksensin enkä voinut mennä esiintymisiin..."
"... on korkea kynnys älähtää, vaikka joku törkeästi rikkoisi tasa-arvon koodia vastaan."
"...minulle ei puhuta tästä asiasta tähän sävyyn."
"...inhottava mediahyökytys..."
"...mulle ei vittuilla."
"Huutaminen tekee hyvää, kaikkien naisten pitäisi oppia vähän huutamaan."
Ei oo helppoo...
Uutta tuli haastiksessa sikäli, että (kai?) ekaa kertaa romaanikirjailijattaremme kertoili kyseessä olleen raiskausyrityksen. Toistaiseksi olemme olleet luulossa, että kyseinen mediapersoonaa haluttiin vain "kaapata". Että ehkäpä "kaappaajat" halusivat vaikkapa keskustella Ketun kaa kirjallisuudesta?
Ylipäätään haastattelusta muodostuu vahva kuva uhriutumisesta.
Niin, niin. Justiinsa.
Kun muu ei auta, otetaan uhrikortti käyttöön.
Ikiaikainen käytäntö.
-
Mutta eläkäämme toivossa. Toki!
Helsingin Poliisilaitos varmaankin täydellä teholla jatkaa keissin tutkimuksia?
Ehkäpä se Katja Ketun ilmoittamakseen tekemä rikosilmoitus raiskausyrityksestään vielä löytyypi?
Olisi hyvä.
Muutenhan on tilanne se, että uskaaltaako kyseiseen instanssiin mennä tarpeen tullen asioimaan, jos noinkin tärkeät dokumentit katoavat. "Noin vain".
-
Jos ei selvyyttä tapaukseen tule, jää stoorin uskominen "kuulijan vastuulle".
Vielä - ihan vielä - emme ole siinä pisteessä, että erilaisia kertomuksia lakisääteisesti pakotettaisiin uskomaan.
Noin niinkuin tasa-arvon nimissä.
(Kuopijossa 22.8.2013)
www.ArcticParadise.fi
Päivitys 12.8.2015:
Kettukin sitten suvaitsi antaa haastattelun Iltalehteen - muuten VIIHDE -osastolle.
Mitä sieppaukseen tulee:
"Enää hän ei halua puhua aiheesta.
- Tähän sanoisin, että jos minä pääsen siitä yli, niin median aika on myös päästä siitä yli, Kettu sanoo tiukasti."
Mutta kun en mie ainakaan "pääse tuosta yli"!
Siis Helsingissä todellakin siepataan ihmisiä?
Siis kansalaisten rikosilmoitukset Helsingin poliisilaitokselta vaan "katoavat".
Tämähän olisi aivan kauheaa!
Mikäli Katja Kettuun on uskominen...
Ei helkkari!
Uskaltaako Helsingissä ylipäätään edes liikkua?
Häh?
Ellei kaikki sitten ollutkin vaan - romaanikirjailijattaren fiktiota...
(Kilpisjärvellä 12.8.2015)
shop.ArcticParadise.fi
Postikorttien nettimyyntiä
Kumma juttu vaan - kuten ilmeni - ettei tuosta Ketun väittämästä tekemästään rikosilmoituksesta sitten löytynytkään mitään merkintää Helsingin Poliisin arkistoista. Merkillistä, tosiaan! - Luulisi, että tuollainen väitetyn-rikosilmoituksen-löytymättä-jääminen olisi erittäin ihmeellistä ja kiusallista - Helsingin Poliisilaitokselle!
No, ilkeät iltapäivälehdet tietenkin pääsivät repostelemaan, ja väittivät tarinaa romaanikirjailijatar Ketun keksinnöksi...
Niin, niin... Sovinistisia, nuo iltapäivälehtien miespuoliset reportterit!
Nyt tuossa viime viikon Nytissä kerrottiin, että Kettu meni sitten tekemään - vuosien jälkeen - tapauksesta uuden rikosilmoituksen.
Tämän uuden rikosilmoituksen tutkinta ei kuulemma ole edennyt. Jostakin syystä.
...
Ei perkele.
Joku tässä nyt mättää.
Yritetäänkö siellä entisessä kotikaupungissani Helsingissä tosiaan kaapata ihmisiä? Noin vain?
Entä katoavatko rikosilmoitukset entisen kotikaupunkini Poliisin arkistoista? Noin vaan?
Minä kun olin tottunut ajattelmaan, ettei tuollainen olisi mitenkään mahdollista. Että asiapaperit noin vaan katoaisivat Helsingin Poliisilta.
Eikä Helsingin kaduilla yrittettäisi kaapata kansalaisia. Noin vaan.
...
Uskaltaako siellä Helsingissä ylipäätään enää käydä?
Jos meno kerran noin hurjaksi menee?
Haluamme uskoa, että Katja Ketun tarinan kaltaiset kaappausadraamat soveltuvat johonkin B -luokan Hollywood -kulttileffaan tyyliin Invasion of The Body Snatchers - eivät Helsinki -käpykylämme tutuille, rauhaisille kaduille!
...
Lehdistö, hoi!
Kertokaa nyt ihmeessä, jos asiassa uutta ilmenee!
...
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi tuossa muutama päivä sitten, että urheiluseuroilta olisi syytä tietyissä tapauksissa periä poliisin extra -työstä koituneet kustannukset. Paatero mainitsi esim. jalkapallohuliganismin.
Loistava idea! Kannatetaan!
Eikös samaa kaavaa voisi soveltaa myös perättömien ilmiantojen ja rikosilmoitusten ollessa kyseessä? Siis jos osoittautuisi, että joku tosiaan - syystä tai toisesta - tekisi perättömän ilmoituksen?
...
Onkohan tuo Kettu julkaissut mitään sitten viimevuotisen "Pimppini on valloillaan" - kirjoituskokoelman? Teos käsittelee kuulemma "naista seksuaalisen vallankäytön kohteena" tms... trendikästä hölynpölyä.
Mitenköhän apurahat juoksevat?
Hyvin, arvatenkin. Tuolla aihepiirillä.
...
Niin tai näin, olisi kiva saada selvyys - lopullinen selvyys - tuohon Ketun kertomukseen "kaappausyrityksestä Helsingin kadulla".
Uskaltaako tässä siellä syntymä- ja entisessä kotikaupungissa Helsingissä edes vierailla?
Miksi KettuGate -tutkimukset eivät etene?
...
Hui kun pelottaa!
(Tallinna 23.7.2013)
www.ArcticParadise.fi
Epilogi
Ei oo helppoo...
Tänä aamuna löytyi Punkaharjun Valtionhotellilta viimekeväinen Me Naiset -lehti, 27.3.2013.
Kukapas muu kuin Katja Kettu siinä antaa haastiksessa oman versionsa tapahtumista. Nyt, kun pöly on jo osittain laskeutunut.
Sarjassamme myötäsukuisia-värikuvalehti-haastatteluja-asiansa-sotkeneista.
"Minun epäiltiin keksineen tarinan omasta raiskausyrityksestäni, koska poliisin arkistoista ei löytynyt tekemääni rikosilmoitusta."
"Minusta kohtelu oli ideologista: ajateltiin, että naiset lähtökohtaisesti valehtelevat tällaisesta."
"Lopulta olin niin henkisesti poikki aggressiivisista yhteydenotoista, että vain oksensin enkä voinut mennä esiintymisiin..."
"... on korkea kynnys älähtää, vaikka joku törkeästi rikkoisi tasa-arvon koodia vastaan."
"...minulle ei puhuta tästä asiasta tähän sävyyn."
"...inhottava mediahyökytys..."
"...mulle ei vittuilla."
"Huutaminen tekee hyvää, kaikkien naisten pitäisi oppia vähän huutamaan."
Ei oo helppoo...
Uutta tuli haastiksessa sikäli, että (kai?) ekaa kertaa romaanikirjailijattaremme kertoili kyseessä olleen raiskausyrityksen. Toistaiseksi olemme olleet luulossa, että kyseinen mediapersoonaa haluttiin vain "kaapata". Että ehkäpä "kaappaajat" halusivat vaikkapa keskustella Ketun kaa kirjallisuudesta?
Ylipäätään haastattelusta muodostuu vahva kuva uhriutumisesta.
Niin, niin. Justiinsa.
Kun muu ei auta, otetaan uhrikortti käyttöön.
Ikiaikainen käytäntö.
-
Mutta eläkäämme toivossa. Toki!
Helsingin Poliisilaitos varmaankin täydellä teholla jatkaa keissin tutkimuksia?
Ehkäpä se Katja Ketun ilmoittamakseen tekemä rikosilmoitus raiskausyrityksestään vielä löytyypi?
Olisi hyvä.
Muutenhan on tilanne se, että uskaaltaako kyseiseen instanssiin mennä tarpeen tullen asioimaan, jos noinkin tärkeät dokumentit katoavat. "Noin vain".
-
Jos ei selvyyttä tapaukseen tule, jää stoorin uskominen "kuulijan vastuulle".
Vielä - ihan vielä - emme ole siinä pisteessä, että erilaisia kertomuksia lakisääteisesti pakotettaisiin uskomaan.
Noin niinkuin tasa-arvon nimissä.
(Kuopijossa 22.8.2013)
www.ArcticParadise.fi
Päivitys 12.8.2015:
Kettukin sitten suvaitsi antaa haastattelun Iltalehteen - muuten VIIHDE -osastolle.
Mitä sieppaukseen tulee:
"Enää hän ei halua puhua aiheesta.
- Tähän sanoisin, että jos minä pääsen siitä yli, niin median aika on myös päästä siitä yli, Kettu sanoo tiukasti."
Mutta kun en mie ainakaan "pääse tuosta yli"!
Siis Helsingissä todellakin siepataan ihmisiä?
Siis kansalaisten rikosilmoitukset Helsingin poliisilaitokselta vaan "katoavat".
Tämähän olisi aivan kauheaa!
Mikäli Katja Kettuun on uskominen...
Ei helkkari!
Uskaltaako Helsingissä ylipäätään edes liikkua?
Häh?
Ellei kaikki sitten ollutkin vaan - romaanikirjailijattaren fiktiota...
(Kilpisjärvellä 12.8.2015)
shop.ArcticParadise.fi
Postikorttien nettimyyntiä
