24.2.2023

Näyttely-arvio: Penelope Umbrico / Suomen valokuvataiteen museo K1, Kämp-Galleria.

 

"Auringon ja Kuun vuoropuhelu" 

Näyttelyssä ilmaiseksi jaettavan, painatuskustannuksiltaan kalliiksi tulleen isokokoisen esitteen/haastattelun otsikosta. 

Ei siis enempää eikä vähempää kuin "Auringon ja Kuun vuoropuhelu", tämä näyttely...

😉 


Jaaha.

Tähän saakka on siis nk. "valokuvataiteessa" nyt jo päästy.

Taidevalokuvaaja ei itse edes kuvaa mitään -  hän koostaa internetin huutokauppasivustojen osto- ja myynti-ilmoituksien näppäyksistä "valokuvataidettaan". 

Tv:n kaukosäätimiä, telkkuja, posliinikissoja... 


Näyttelykäynnillä ei Kämp Gallerian K1 - näyttelytilassa ollut tämän kirjoittajan lisäksi ketään. 


Ja kas!

Kun tuota ilmaiseksi jaettavaa esite/haastattelua ("nk. taidepuhetta") lukee, päästään tekstissä tietenkin myös "tasa-arvo" -kysymyksiin. 

Olemmehan Suomessa, ja nimenomaan "kylddyyrin" alueella.


Penelope Umbrinia  haastatteleva Anna-Kaisa Rastenberger:

"Tämä kaikki liittyy myös luokkajakoon. Ei vain siihen, miten valokuvia käytetään, mutta myös kulutuksen hierarkioihin ja epäyhdenvertaisuuksiin. Valokuvat ovat nähtävissä ympäri maailman, ja myös tavarat ja resurssit kiertävät globaalisti. Valitettavasti tämä jälkimmäinen kierto ei lisää globaalia saavutettavuutta vaan epätasa-arvoa."

Hoh-hoijaa. 

Mutta miten ylipäätään olisikaan mahdollista, että suomalainen naispuolinen "kylddyyrihenkilö" jättäisi "tasa-arvo" -jankutuksen pois mistään yhteydestä? 

Absurdia lätinää. 

Kalliin hömppätuote -kauppakeskuksen tiloissa sijaitsevan julkisrahoitteisen valokuvagallerian hyväpalkkainen johtajatar saarnaa tasa-arvosta ja globaaleista ongelmista!


Anna-Kaisa Rastenbergerin tasa-arvo -lässytyksen jälkeen tämä kyseinen "valokuvataiteilija", Penelope Umbrico, pääsee omassa "taide-puheen" -suoltamisessaan kunnolla vauhtiin: 


"Kaikki ruudun kautta koettu on abstraktia, paitsi sen vaikutus meihin".

"Ruutujen friisi" kertoo tarinan". 

"Ruudun purkaminen on kuin tutkisi modernismin DNA:ta".

"Tämä tarina käsittele valoa, pintaa ja heijastuksia teollisen teknologian abstraktien ja ei-abstraktien elementtien kautta". 

"Fuugan tarinankerronnalla on itseään toistava ominaisuus, mutta sillä on myös monia kerroksia, jotka käyttävät dialogia keskenään". 

"Mielestäni siihen, että aivan kaiken kokee verkossa, liittyy kognitiivinen dissonanssi eli keskenään yhteensopimattomien käsitysten luoma psykologinen ristiriita". 


Sitten käsitellään esitteessä/haastattelussa "valokuvataiteilija" Umbricon kissa -aiheisia "teoksia" eli netistä satunnaisesti napattuja posliinikissojen kuvia.

Antakaamme tämän "taidepuhe" -pläjäyksen loppusanat Anna-Kaisa Rastenbergerille:

"Ajattelin näyttelyssä Auringon ja Kuun välistä dialogia: Aurinko on valon lähde ja Kuu heijastaa auringonvaloa. Tajusin, että kissat ovat Kuun kaltaisia. Ne ovat luoksepääsemättömiä. Ne eivät ole romanttisia kuten laskeva aurinko. Ne ovat yöeläimiä.


Just joo.

Avot!


x


Oma tarinansa on sitten tuo Suomen Valokuvataiteen Museon K 1 -näyttelytilan ilmestyminen Kämp Galleriaan muutama vuosi sitten. 

Sinne alakertaan, todella vaikeaan ja huomaamattomaan nurkkaan... 

Jonne pitää varte vasten osata mennä. 

Löytää perille.


Mitä ihmettä?

Valokuvataiteen Museon näyttelytila Helsingin ydinkeskustan kalleimmassa kauppakeskuksessa.

Siellä kaiken maailman turhan ja ultrakalliin merkkituote -krääsän joukossa (tosin "kellaritiloissa").


HÄH?

Mitä järkee?

Siellä on nyt kai viisi - kuusi kertaa tullut käytyä.

Stanley Kubrick -näyttely ohjaajan 50 -luvun reportaasikuvauksesta oli hyvä.

Tuskin koskaan kyseisessä K 1 -Galleriassa on ollut ristin sielua. 


Entä mitä tuo näyttelytila maksaa?

Vuokran täytyy olla jotakin aivan taivaallista luokkaa. 


Tuossa on tapahtunut arviointivirhe, ja paha sellainen.

Täydellinen taloudellisten realiteettien  ymmärtämättömyys. 

Valistunut arvaus:

Näin ei voi kauaa jatkua. 

Kohta on lappu luukulla. 


Paljonkohan Suomen Valokuvataiteen Museo saa julkisia avustuksia?

Olis kiva tietää...

😋


Nopea nettihaku antoi parissa minuutissa:

Tradekalta lahjoitus 50.000,-.

Joku museo-apuraha 38.000,- "lastelle suunnattuun Pimiöpeli" -hankeeseen".

Jaaha. Naisten juttuja. 


(Muuten Tradekan liiketoiminta puolestaan perustuu isolta osin pikaruokaan. 

Taco Bell ja Burger King  -ketjujen Suomen -liiketoiminta on käsissämme meillä Tradekassa.

Tradekan jässärillä pikaruokaa -20! 😋

Lisäksi samalla kortilla ilmainen sisäänpääsy Suomen Valokuvataiteen Museoon!).


Nämä avustukset lienevät vain se kuuluisa "jäävuoren huippu". 

Mitä todennäköisemmin joku museoiden yleisavustus tms. on sitten aivan kokonaan toista luokkaa...

Eiköhän se mene niin, että Härmän lottoava tuulipukukansa maksaa tämänkin pienen piirin puuhastelun. 

Lisäksi tullee noissa kuvioissa tyypilliset henkilökunnan erilaiset työllistämistuet jne.

Ei jaksa tonkia. 


Joka tapauksessa "kulttuurituet" tässäkin tapauksessa ovatkin itse asiassa sosiaalitukia. 

Sosiaalitukia nimenomaan nuille "korkeasti koulutetuille" naismaistereille, jotka tämäntyyppiset laitokset ovat valloittaneet.  


Tätä kirjoitettaessa Valokuvataiteen Museon sivuilla listataan henkilökunnaksi 22 nimeä.

Miesnimiä nuista on kolme kappaletta.

Lisäksi yhden nimen sukupuoli määrittelemätön. 



(Kalajoki, Merta -kirjaston asiakaspääte 25.2.2023)

ArcticParadise.fi

Avoimuus - yhteisöllisyys - eettisyys - vastuullisuus!