Olipa kaunis, aurinkoinen kevätpäivä tänään täällä Punkaharjun maisemissa.
Juolahti sitten mieleen Harjunportin aamukahvien jälkeen käydä katsastamassa tilanne Kokonharjun luontopolulla, aivan siinä vieressä:
Parikkala - Savonlinna -tien toisella puolella.
Tuttuakin tutumpi patikointireitti jo vuosien ajan.
Luonnontilaisena säilynyttä maastoa, osin satumetsää, jota komistavat Suomen korkeimmat männyt.
Siellä niitä honkia humisee!
Lunta jäljellä näin huhtikuun alussa tuollaiset vajaa kymmenisen senttiä, joten patikonti sujuu vaivattomasti.
Jäljistä päätellen kulkijoita ollut ehkä kaksi (2) viime päivinä.
Mutta mitä ihmettä?
Tämä ikivanha polku, joka on iät ja ajat ollut merkitty sekä viitoin että mäntyjen kylkeen merkityillä oransseilla täplillä, on nyt rääsitty muovinauhoin! Tiheästi!
Jopa parinkymmenen metrin välein roikkuu kuusenoksilla ja näreisiin umpisolmuilla kiinnitettyinä rivoja, noin kymmenen sentin levyisiä sini-vihreitä plastiikkinauhoja: Punkaharju Lumikenkäpuisto Snowshoe park.
HÄH?
Kokonharjun niemen päähän on matkaa ehkä toista kilometriä, mille osuudelle noita pahimmillaan metrin pituisia muoviluiroja mahtuu kymmeniä.
Tuulessa lepattavat.
Luontopolku kääntyy ennen Kokonharjun niemenkärkeä jyrkästi oikealle, ja muovit näkyvät jatkuvan aina vaan, polkua / lumikenkäreittiä myötäillen.
Siis koko 2,5 kilometrin matkan.
Satoja ellei tuhansia täytyy nuita muoveja yhteensä olla tällä alueella.
Kun muitakin reittejä on: Kahdeksan (8) erilaista.
Huh- huh!
Tässä on nyt sitten taas jonkun "luontoreittien suunnittelijan" neronleimaus.
"Ettei kukaan pääse eksymään", lienee herttainen "ajatuksenkulku" ollut.
Voi Herran tähden sentään tuota värkkäilyä!
Hirvittävä työnpuute näkyy noilla erilaisilla "hankepäälliköillä", "ympäristökordinaattoreilla" ja vastaavilla turhakkeilla olevan, kun yrittävät keksimällä keksiä moisia joutavia puuhasteluja.
Naispuolista sakkia, ehkä 95 rosenttisesti, tietysti.
"Korkeasti koulutettua", hyvinpalkattua maisterisporukkaa, luonnollisesti.
Voi vain kuvitella, montako "työryhmää" "projektin" kanssa on istunut, ja kuinka kauan.
Ja minkälaisilla kuluilla.
Mitä seuraavaksi?
Lisätään kierroksia!
Täytyyhän toki Kokonharjun luontoreittikin saada "esteettömäksi".
Pitäähän se voida tietysti kiertää myös rullatuoleilla, rollaattoreilla jne.
Siis ei muuta kuin polun levennykseen, sekä sorastukseen!
Ja sassiin!
Mallia voi hakea vaikkapa Tammisaaren tuhotulta Källvikenin / Dagmarskällanin alueelta.
Esimerkiksi.
Kuten Källvikeniin, voitaisiin Kokonharjulle samantien rakentaa kookkaat pömpelit vessoiksi, totta kai "eko-sellaiset".
Kokonharjun aarnimetsäreitin aniharvoja kulkijoita varten.
Niin harvoja, että satunnaiset kulkijat vallan mainiosti voivat tarvitessaan kykkiä puskissa.
Källvikenissä vessat sotkettiin heti törkyisiksi, kuten oli odotettavissakin.
Kuka niihin viitsisikään enää mennä?
Sitten vaikkapa Pyhätunturin kansallispuistosta voisi hakea oppia Kokonharjun -reitin yhden lyhyehkön puisen portaikon suhteen.
Metalliseksi vaan, kuten Pyhälläkin!
"Helppohoitoisuuden vuoksi", näes..
😉
Niin ja kun tytöt Kokonharjun häpäisyn suhteen nyt ovat toimeen tarttuneet, niin viedään sörkkiminen maaliin asti:
Julistettakoon Kokonharjun aarnimetsä rasismivapaaksi vyöhykkeeksi.
"Täällä ei kiusata!".
Monikulttuurisuus - tasa-arvo - ihmisoikeudet - eettisyys - vastuullisuus - ilmastonmuutos jnpp jnpp.
Työsarkaa riittää!
Agendansa jokaiselle teemalle voivat tytöt käydä Kokkoharjun luontopolun varrelle solmimassa umpisolmuun tuollaisen leveän muovisen luiron.
Tulee värikäs metsä!
Montakohan sataa tämmöistä tuhoa tuottavaa "luontoreittien suunnittelijaa" Suomenmaassa on?
Google -haku:
Matkamiehen mietteitä Källviken onnistuttiin pilaamaan
(skannimine mets)
(Spa Hotel Casinon "Aurinkokabinetin" asiakasääte, Savonlinna 2.4.2023)
ActicParadise.fi
Reality check, please!
